TOINEN AIKAKIRJA
962
minä olen kuullut rukoukses, ja
valinnut itselleni tämän sian uh-
rihuoneeksi.
13. Katso, jos minä suljen tai-
vaan, niin ettei sada, ja katso,
jos minä käsken heinäsirkkain
syödä maan, eli annan tulla ru-
ton minun kansani sekaan;
14. Ja minun kansani nöyryyt-
tää itsensä, joka minun nimeni
jälkeen nimitetty on, ja he ru-
koilevat ja etsivät minun kasvo-
jani, ja kääntyvät pois pahoilta
teiltänsä; niin minä kuulen heitä
taivaista, ja annan heidän syn-
tinsä anteeksi, ja parannan hei-
dän maansa;
15. Niin minun silmäni ovat au-
ki, ja korvani ottavat heidän ru-
kouksistansa vaarin tässä pai-
kassa.
16. Niin olen minä nyt valinnut
ja pyhittänyt tämän huoneen,
että minun nimeni pitää oleman
siinä ijankaikkisesti, ja minun
silmäni ja sydämeni pitää ole-
man siellä ainiaan.
17. Ja jos sinä vaellat minun
edessäni, niinkuin sinun isäs
David vaeltanut on, niin ettäs
teet kaikki, mitä minä sinulle
käskenyt olen, ja pidät minun
säätyni ja oikeuteni;
18. Niin minä vahvistan valta-
kuntas istuimen, niinkuin minä
isälles Davidille luvannut olen,
sanoen: ei sinulta pidä pois
otettaman mies, joka on oleva
Israelin hallitsia.
19. Mutta jos te käännytte pois
ja hylkäätte minun säätyni ja
käskyni, jotka minä teille anta-
nut olen, menette myös ja pal-
velette vieraita jumalia, ja ku-
marratte heitä;
20. Niin minä hävitän heitä mi-
nun maaltani, jonka minä heille
antanut olen; ja tämän huo-
neen, jonka minä nimelleni py-
hittänyt olen, heitän minä pois
kasvoini edestä, ja annan sen
sananlaskuksi ja jutuksi* kaik-
kein kansain seassa.
21. Ja tätä huonetta, jota kaik-
kein korkeimmaksi tullut on, pi-
tää kaikkein, jotka käyvät sen
ohitse, hämmästymän ja sano-
man: miksi Herra näin teki tälle
maalle ja tälle huoneelle?
22. Niin sanotaan: että he hyl-
käsivät Herran isäinsä Jumalan,
joka heidät Egyptin maalta oli
johdattanut ulos, ja olivat mie-
listyneet vieraisiin jumaliin, ja
