NELJÄS MOOSEKSEN KIRJA
384
tekuin Israelin lapset olivat läh-
teneet Egyptin maalta, ensimäi-
senä päivänä viidennestä kuusta.
39. Ja Aaron oli sadan ja kol-
menkolmattakymmentä vuotinen
kuollessansa Horin vuorella.
40. Silloin kuuli Arad* Ka-
naanealaisten kuningas, joka
asui etelään päin Kanaanin
maalla, että Israelin lapset tul-
leet olivat.
41. Ja he matkustivat Horin*
vuorelta, ja sioittivat itsensä
Salmonaan.
42. Ja he matkustivat Salmonas-
ta, ja sioittivat itsensä Phunoniin.
43. Ja he matkustivat Phunonis-
ta, ja sioittivat itsensä Obotiin.
44. Ja he matkustivat Obotista,
ja sioittivat itsensä Iije Abarimiin,
Moabin rajoille.
45. Ja he matkustivat Iijestä, ja
sioittivat itsensä DibonGadiin.
46. Ja he matkustivat DibonGa-
dista, ja sioittivat itsensä Al-
monDiblataimiin.
47. Ja he matkustivat AlmonDi-
blataimista, ja sioittivat itsensä
Abarimin vuorille Nebon kohdal-
le.
48. Ja he matkustivat Abarimin
vuorilta, ja sioittivat itsensä
Moabin kedoille, Jordanin tykö,
Jerihon kohdalle.
49. Ja he sioittivat itsensä Jor-
danin tykö hamasta BetJesimo-
tista, niin AbelSittimiin Moabin
kedoille.
50. II. Ja Herra puhui Moseksel-
le, Moabin kedoilla, Jordanin ty-
könä Jerihon kohdalla, sanoen:
51. Puhu Israelin lapsille, ja sano
heille: kuin te olette tulleet Jor-
danin ylitse Kanaanin maalle,
52. Niin teidän pitää kaikki sen
maan asuvaiset teidän edestän-
ne ajaman pois, ja kaikki heidän
maalauksensa ja valetut kuvansa
hukuttaman, ja kaikki heidän
korkeutensa hävittämän,
53. Ja niin teidän pitää maan
omistaman ja asuman siinä; sillä
teille olen minä maan antanut
omistaaksenne sen.
54. Ja teidän pitää maan jaka-
man arvalla* teidän sukukunnil-
lenne. Joita usiampi on, niille pi-
tää teidän enempi antaman pe-
rinnöksensä, ja joita vähempi on,
niille vähemmän perinnöksensä;
kuin arpa lankee kullekin, niin
pitää hänen sen ottaman: teidän
isäinne sukukuntain jälkeen pitää
teidän perimän.
