PYHÄN JOHANNEKSEN EVANKELIUMI
2182
rastamaan ja tappamaan ja ka-
dottamaan: minä tulin, että heil-
lä pitää elämä oleman ja yltäkyl-
lä oleman.
11. II. Minä olen hyvä paimen*:
hyvä paimen antaa henkensä
lammasten edestä.
12. Mutta palkollinen, joka ei ole
paimen, eikä lampaat ole hänen
omansa: kuin hän näkee suden
tulevan, niin hän jättää lampaat
ja pakenee; ja susi raatelee ja
haaskaa lampaat.
13. Mutta palkollinen pakenee,
sillä hän on palkollinen, eikä tot-
tele lampaista.
14. Minä olen hyvä paimen, joka
tunnen omani, ja minä tunne-
taan myös omiltani,
15. Niinkuin Isä minun tuntee, ja
minä tunnen Isän*: ja panen
henkeni lammasten edestä.
16. Minulla on myös muita lam-
paita, jotka ei ole tästä lam-
mashuoneesta: ne pitää minun
myös tänne saattaman: ja he
saavat kuulla minun ääneni; ja
pitää oleman yksi lammashuone
ja yksi paimen.
17. Sentähden Isä minua rakas-
taa, sillä minä panen henkeni*,
että minä sen jälleen otan.
18. Ei ota kenkään sitä minulta,
vaan minä panen sen itsestäni.
Minulla on valta sitä panna, ja
minulla on valta sitä taas ottaa.
Sen käskyn minä sain Isältäni.
19. Niin tuli taas riita Juudalais-
ten keskellä näiden puhetten
tähden.
20. Ja moni heistä sanoi: hänel-
lä on perkele*, ja hän on miele-
töin: mitä te häntä kuultelette?
21. Mutta muut sanoivat: ei ne
ole riivatun puheet: taitaako per-
kele sokian silmät avata?
22. III. Ja Jerusalemissa oli kirk-
komessu, ja talvi oli,
23. Ja Jesus käveli templissä
Salomon esihuoneessa.
24. Niin Juudalaiset piirittivät
hänen ja sanoivat hänelle: kuin-
ka kauvan sinä meitä pidät ylös?
Jos olet Kristus, niin sano meille
selkiästi.
25. Jesus vastasi heitä: minä
olen sen teille sanonut, ja ette
usko: ne työt, jotka minä teen
Isäni nimeen, todistavat minusta.
26. Mutta ette usko; sillä ette
ole minun lampaistani*, niinkuin
minä teille sanoin.
27. Minun lampaani kuulevat mi-
nun ääneni, ja minä tunnen hei-