PYHÄN MARKUKSEN EVANKELIUMI
2057
13. Luku.
Jesus puhuu I. Templin ja koko
Jerusalemin hävityksestä, varoit-
taen karttamaan viettelystä; II.
Maailman lopusta, neuvoen val-
vomisella sitä odottamaan.
I. Ja kuin hän meni ulos templis-
tä, sanoi yksi hänen opetuslap-
sistansa: Mestari! katso, minkä-
kaltaiset kivet ja minkäkaltaiset
rakennukset ovat nämät.
2. Ja Jesus vastaten sanoi hä-
nelle: näetkös nämät suuret ra-
kennukset? Ei näistä jätetä kiveä
kiven päälle, jota ei maahan jao-
teta.
3. Ja kuin hän istui Öljymäellä,
templin kohdalla, kysyivät hänel-
tä erinänsä Pietari ja Jakob, ja
Johannes ja Andreas:
4. Sano meille, koska nämät ta-
pahtuvat? Ja mikä merkki on,
koska nämät kaikki päätetään?
5. Niin Jesus, vastaten heitä, ru-
pesi sanomaan: katsokaat, ettei
joku teitä petä.
6. Sillä monta tulevat minun ni-
meeni, sanoen: minä olen (a), ja
pettävät monta.
7. Mutta kuin te kuulette sotia ja
sotain sanomia, niin älkäät
hämmästykö; sillä ne pitää ta-
pahtuman; vaan ei vielä loppu
ole.
8. Sillä kansa pitää nouseman
kansaa vastaan ja valtakunta
valtakuntaa vastaan*, ja maanjä-
ristykset pitää oleman jokaisessa
paikassa, ja tulee nälkä ja mete-
lit.
9. Nämät ovat murhetten alut.
Mutta kavahtakaat itse teitänne;
sillä he antavat ylön teidät raas-
tupiin ja synagogiin. Ja te piek-
setään ja johdatetaan päämies-
ten ja kuningasten eteen minun
tähteni*, heille todistukseksi.
10. Ja ennen pitää saarnatta-
man evankeliumi kaikessa kan-
sassa.
11. Kuin he niin teitä vievät ja
antavat ylön, niin älkäät edellä
murehtiko, mitä teidän puhuman
pitää, älkäät myös ennen ajatel-
ko: vaan mitä teille sillä hetkellä
annetaan, se puhukaat*; sillä et-
te te ole, jotka puhutte, vaan
Pyhä Henki.
12. Niin on veli antava ylön vel-
jensä kuolemaan, ja isä pojan; ja
lapset nousevat vanhempia vas-
taan, ja antavat tappaa heitä.
