PYHÄN MARKUKSEN EVANKELIUMI
2067
37. Mutta Jesus huusi suurella
äänellä ja antoi henkensä.
38. Ja templin esivaate* repesi
kahtia, ylhäältä hamaan alas+.
39. Mutta kuin päämies, joka sii-
nä hänen kohdallansa seisoi,
näki, että hän niin huutain hen-
kensä antoi, sanoi hän: totisesti
oli tämä ihminen Jumalan Poika.
40. Ja siellä oli myös vaimoja,
jotka taampaa katselivat*, joiden
seassa oli Maria Magdalena ja
Maria, vähemmän Jakobin ja Jo-
seen äiti, ja Salome,
41. Jotka myös häntä Galileassa
seuranneet ja palvelleet olivat; ja
monta muuta, jotka hänen kans-
sansa Jerusalemiin menneet oli-
vat.
42. III. Ja kuin jo ehtoo tuli (että
valmistuspäivä oli, joka on esi-
sabbatti),
43. Tuli Joseph Arimatiasta,
kunniallinen raatimies, joka myös
odotti Jumalan valtakuntaa, hän
rohkeni mennä Pilatuksen tykö
ja anoi Jesuksen ruumista.
44. Niin Pilatus ihmetteli, että
hän jo kuollut oli, ja kutsui ty-
könsä päämiehen ja kysyi hänel-
tä, oliko hän jo aikaa kuollut.
45. Ja kuin hän asian päämiehil-
tä ymmärsi, antoi hän Josephille
ruumiin.
46. Ja hän osti liinavaatteen, ot-
ti hänen alas ja kääri liinavaat-
teesen, ja pani hänen hautaan*,
joka kallioon hakattu oli, ja vie-
ritti kiven haudan ovelle.
47. Mutta Maria Magdalena ja
Joseen Maria katselivat, kuhunka
hän pantiin.
16. Luku.
I. Enkeli saarnaa Kristuksen
ylösnousemisesta. II. Jesus ilmes-
tyy omillensa. III. Antaa käskyn
saarnavirasta, ja otetaan ylös
taivaasen.
I. Ja kuin sabbatti kulunut oli,
osti Maria Magdalena ja Maria
Jakobin ja Salome hyvänhajulli-
sia voiteita, tullaksensa voitele-
maan häntä.
2. Ja tulivat haudalle ensimäise-
nä sabbatin päivänä sangen var-
hain auringon noustessa.
3. Ja puhuivat keskenänsä: kuka
meille vierittää kiven haudan
ovelta?
4. Ja kuin he katsoivat, näkivät
he kiven vieritetyksi; sillä se oli
