SAKARJA
1920
tämä on ihmeellinen tämän jää-
neen kansan silmäin edessä, pi-
täiskö se sentähden oleman ih-
meellinen minun silmäini edessä?
sanoo Herra Zebaot.
7. Näin sanoo Herra Zebaot:
katso, minä tahdon lunastaa mi-
nun kansani itäiseltä maalta ja
länsimaalta.
8. Ja minä tahdon heitä saattaa
Jerusalemiin asumaan; ja heidän
pitää minun kansani oleman, ja
minä tahdon olla heidän Juma-
lansa totuudessa ja vanhurskau-
dessa.
9. Näin sanoo Herra Zebaot:
vahvistakaat kätenne, te jotka
tällä ajalla nämät sanat kuulette
prophetain suun kautta, sinä
päivänä, jona Herran Zebaotin
huoneen perustus laskettiin, sen
rakennettavaksi.
10. Sillä ennen näitä päiviä oli-
vat ihmisten työt turhat*, ei juh-
tain työ myös mitään ollut; eikä
ollut niillä rauhaa vihollisilta, jot-
ka menivät ulos ja sisälle; vaan
minä sallin kaikki ihmiset mennä,
jokaisen lähimmäistänsä vas-
taan+.
11. Mutta en minä niin tahdo
nyt tehdä tälle jääneelle kansal-
le, niinkuin entisinä päivinä, sa-
noo Herra Zebaot;
12. Vaan heidän pitää rauhan
siemen oleman: viinapuu pitää
hedelmänsä antaman, ja maa
kasvunsa, taivas pitää kasteensa
antaman, ja jääneet minun kan-
sastani pitää nämät kaikki omis-
taman.
13. Ja pitää tapahtuman, että
teitä, jotka Juudan ja Israelin
huoneesta olette olleet kirous
pakanain seassa, tahdon minä
lunastaa, että teidän pitää siu-
nauksen oleman. Niin älkäät siis
peljätkö, mutta vahvistakaat kä-
tenne.
14. Sillä näin sanoo Herra Ze-
baot: niinkuin minä ajattelin teitä
kadottaa, kuin teidän isänne mi-
nun vihoittivat, sanoo Herra Ze-
baot, ja en sitä katunut,
15. Niin minä nyt jälleen ajatte-
len näinä päivinä tehdä hyvää
Jerusalemille ja Juudan huoneel-
le. Älkäät peljätkö.
16. II. Mutta tämä on se, minkä
teidän tekemän pitää: jokainen
puhukaan totuutta* lähimmäisen-
sä kanssa; tuomitkaat oikein+ ja
saattakaat rauha teidän port-
teihinne.
