SAKARJA
1911
Herra Zebaot: kääntykäät minun
tyköni, sanoo Herra Zebaot; niin
minä käännyn teidän tykönne*,
sanoo Herra Zebaot.
4. Älkäät olko niinkuin teidän
isänne, joille entiset prophetat
saarnasivat, sanoen: näin sanoo
Herra Zebaot: palatkaat teidän
pahoista teistänne* ja teidän
häijystä menostanne; mutta ei
he kuulleet, eikä totelleet minua,
sanoo Herra.
5. Kussa nyt ovat teidän isänne?
ja vieläkö prophetat elävät?
6. Eikö niin ole tapahtunut, että
minun sanani ja oikeuteni, jotka
minä minun palveliaini prophe-
tain kautta käskin, ovat teidän
isiinne sattuneet? että heidän
täytyi palata ja sanoa: niinkuin
Herra Zebaot ajatteli meille teh-
dä meidän teittemme ja töit-
temme jälkeen, niin hän on
myös meille tehnyt.
7. II. Neljäntenä päivänä kolmat-
takymmentä ensimäisessä kuu-
kaudessa toistakymmentä, joka
on Sebatin kuu, toisena Dariuk-
sen vuotena, tapahtui Herran
sana Sakarjalle Berekian pojalle,
Iddon pojalle, prophetalle, ja hän
sanoi:
8. Minä näin yöllä, ja katso,
mies istui ruskian hevosen pääl-
lä, ja seisahti myrttien sekaan
laaksossa, ja hänen takanansa
olivat ruskiat ja maksankarvaiset
ja valkiat hevoset.
9. Ja minä sanoin: minun herra-
ni, kutka nämät ovat? Ja enkeli*,
joka minun kanssani puhui, sa-
noi minulle: minä osoitan sinulle,
kutka nämät ovat.
10. Ja mies, joka myrttien seas-
sa oli, vastasi ja sanoi: nämät
ovat ne, jotka Herra on lähettä-
nyt vaeltamaan lävitse maan.
11. Mutta he vastasivat Herran
enkelille, joka myrttien seassa
oli, ja sanoivat: me olemme
vaeltaneet maan lävitse, ja kat-
so, kaikki maa istuu alallansa.
12. Niin vastasi Herran enkeli ja
sanoi: Herra Zebaot, kuinka kau-
van et sinä tahdo armahtaa Je-
rusalemia, ja Juudan kaupungei-
ta, joille vihainen olet ollut nyt
seitsemänkymmentä ajastaikaa?
13. Ja Herra vastasi sille enkelil-
le, joka minun kanssani puhui,
hyvillä ja lohdullisilla sanoilla.
14. Ja enkeli, joka minua puhut-
teli, sanoi minulle: saarnaa ja
sano: näin sanoo Herra Zebaot:
