AAMOS
1867
alamaisensa miekalla tappaa. Ei
sen pidä pääsemän, joka paen-
nut on, eikä itsiänsä pelastaman,
joka välttänyt on+.
2. Ja vaikka he itsiänsä hamaan
helvettiin kaivaisivat, niin minun
käteni on kuitenkin heitä sieltä-
kin hakeva; ja jos he astuisivat
ylös taivaasen, niin minä kuiten-
kin tahdon syöstä heidät sieltä
alas*.
3. Ja jos he lymyttäisivät itsensä
Karmelin kukkulalle, niin minä
tahdon heidät sieltäkin etsiä ja
temmata pois; ja jos he itseänsä
minun silmäini edestä kätkisivät
meren syvyyteen, niin minä käs-
ken kärmettä, että se heitä siel-
lä pistäis.
4. Ja jos he vihollisillensa van-
giksi tulevat, niin minä sieltä
käsken miekkaa, että se heitä
tappais: sillä minä pidän silmäni
heidän ylitsensä pahaksi ja en
hyväksi;
5. Sillä kuin Herra, Herra Zebaot
maahan rupee, niin se sulaa, et-
tä kaikki asuvaiset murehtiman
pitää; ja että se pitää nouseman
sen päälle niinkuin virta, ja se
upotettaman niinkuin Egyptin vir-
ralla.
6. Hän on se, joka salinsa tai-
vaasen rakentaa*, ja perustaa
majansa maan päälle; hän kut-
suu meren vedet, ja vuodattaa
maan päälle: hänen nimensä on
Herra+.
7. Ettekö te, Israelin lapset, mi-
nulle ole niinkuin Etiopialaiset?
sanoo Herra. Enkö minä vienyt
Israelia ulos Egyptin maalta, ja
Philistealaiset Kaphtorista*, ja
Syrialaiset Kiiristä?
8. Katso, Herran, Herran silmät
näkevät syntisen valtakunnan,
niin että minä sen juuri maan
päältä peräti kadotan; vaikka en
minä kuitenkaan Jakobin huonet-
ta ratki kadota*, sanoo Herra.
9. Sillä katso, minä tahdon käs-
keä, ja antaa Israelin huoneen
kaikkein pakanain seassa seulot-
taa, niinkuin seulalla seulotaan,
ja ei jyvänkään pidä lankeeman
maan päälle.
10. Kaikki syntiset minun kans-
sani pitää miekalla kuoletetta-
man, jotka sanovat: ei onnetto-
muus ole niin läsnä, eikä kohtaa
meitä.
11. II. Sillä ajalla tahdon minä
taas kaatuneen Davidin majan
rakentaa, ja hänen reikänsä pai-
