JOEL
1849
kootkaat vanhimmat, ja kaikki
maakunnan asuvaiset, Herran
teidän Jumalanne huoneesen, ja
huutakaat Herran tykö:
15. Voi, voi sitä päivää! sillä
Herran päivä on juuri läsnä, ja
tulee niinkuin kadotus Kaikkival-
tiaalta.
16. Eikö ruoka oteta pois mei-
dän silmäimme edestä, ja mei-
dän Jumalamme huoneesta ilo
ja riemu?
17. Siemenet mätänivät maassa,
jyväaitat ovat hävitetyt, riihet
ovat hajoitetut; sillä elo on kui-
vunut pois.
18. Voi, kuinka karja huokaa, ja
laumat ammuvat*! ettei heillä
ole laidunta, ja lammaslaumat
nääntyvät.
19. Herra, sinun tykös minä
huudan, että kulo on polttanut
laitumet korvessa, ja liekki on
kaikki puut vainiossa sytyttänyt.
20. Metsän eläimet myös sinun
tykös huutavat*, että vesi-ojat
kuivuneet ovat, ja että kulo on
polttanut laitumet korvessa.
2. Luku.
I. Luetellaan Juudan maalle lä-
hestyväiset vitsaukset. II. Osoite-
taan totisen kääntymisen ja ru-
kouspäiväin pitämisen muoto. III.
Vakuutetaan kääntyväisiä Herran
armosta. IV. Julistetaan Uuden
Testamentin ihanaisuus.
I. Soittakaat basunalla* Zionissa,
huutakaat minun pyhällä vuorel-
lani, vaviskaat kaikki maan asu-
vaiset; sillä Herran päivä+ tulee
ja on läsnä:
2. Pimiä päivä*, synkiä päivä,
sumuinen päivä ja utuinen päivä;
niinkuin aamurusko itsensä levit-
tää vuorten ylitse; suuri ja väke-
vä kansa, jonka kaltaista ei ikä-
nä ole ollut, eikä vasta tule
ijankaikkiseen aikaan.
3. Hänen edellänsä käy kulutta-
vainen tuli, ja hänen jälissänsä
polttavainen liekki. Maa on hä-
nen edessänsä niinkuin Edenin
puutarha, mutta hänen jälissänsä
niinkuin autio erämaa, ja ei pidä
kenenkään pääsemän häneltä
pois.
4. Hänen muotonsa on niinkuin
hevosten muoto; ja he karkaavat
niinkuin ratsasmiehet.
5. He hyppäävät ylhäällä vuorten
kukkuloilla niinkuin rattaat kitise-
