JOEL
1854
heidän verensä, jota en minä
ennen ole puhdistanut; ja Herra
on asuva Zionissa.
Joelin Kirjan loppu.
AAMOS
Amos antaa itse aikansa tietää,
että hän Hosean ja Jesaian ai-
kana on elänyt ja saarnannut, ja
niitä vikoja ja epäjumalan palve-
lusta vastaan saarnaa kuin Ho-
seakin, ilmoittaa myös Assyrian
vankiuden. Hän on myös ankara,
ja laittaa Israelin kansaa enim-
mästi koko kirjassa, hamaan vii-
meisen luvun loppuun, jossa hän
Kristuksesta ja hänen valtakun-
nastansa ennustaa ja kirjansa
sillä lopettaa, niin ettei yhdellä-
kään prophetalla ole niin vähää
lupausta, ja niin paljo laitosta ja
uhkausta kuin hänellä; ja niin
hän oikein kutsutaan Amokseksi,
se on, karvaaksi tai kovaksi ja
suututtavaiseksi. Erinomaisesti,
että hän on paimen ja ei
prophetain joukosta, niinkuin hän
itse sanoo 7 luvussa. Ja myös
menee Juudan suvusta Tekoasta
Israelin valtakuntaan, ja siellä
saarnaa niinkuin muukalainen.
Sentähden sanotaan myös, että
pappi Amatsia, jota hän 8 luvus-
sa nuhtelee, on hänen korennol-
la kuoliaaksi lyönyt.
Ensimmäisessä luvussa näkyy
hän kyllä työlääksi ja pimeäksi,
jossa hän kolmesta ja neljästä
synnistä puhuu; jossa moni it-
siänsä vaivannut on, ja kaukaa
asian tutkinut. Mutta teksti sen
kyllä selkiästi tietää antaa, että
ne kolme ja neljä syntiä, ei ole
kun yksi synti; sillä hän joka
paikassa yhden synnin nimittää:
niinkuin Damaskua vastaan ni-
mittää hän ainoasti sen synnin,
että he Gileadin rautaisella vau-
nulla runnelleet ovat, etc. Ja ni-
mittää sen synnin kolmeksi ja
neljäksi, ettei he sitä syntiä tun-
ne synniksi, mutta kerskaavat sii-
tä, niinkuin he olisivat hyvin teh-
neet, niinkuin väärät pyhät kaikki
tekevät; sillä ei synti taida pa-
hemmaksi, suuremmaksi ja kau-
hiammaksi tulla, kuin koska se
tahdotaan pyhänä ja jumalisena
