PSALTTARIT
1227
10. Herra, sinua minä tahdon
kiittää kansain seassa, ja veisata
pakanain seassa.
11. Sillä sinun armos on suuri
hamaan taivaisiin asti, ja sinun
totuutes pilviin asti.
12. Korota itses, Jumala, taivas-
ten ylitse, ja sinun kunnias ylitse
kaiken maan.
58. Psalmi.
I. Davidin vihollisten ja seura-
kunnan sortajain kiukku. II. Nii-
den rangaistus. III. Vanhurskasten
ilo.
Davidin kultainen kappale, edel-
läveisaajalle, ettei hän hukkunut.
2. I. Oletteko te juuri niin mykät,
ettette puhu sitä mikä oikeus
on, ettekä tuomitse, mikä koh-
tuus on*, te ihmisten lapset?
3. Sydämestänne te myös vää-
ryyttä teette, ja maakunnassa
käsillänne väkivaltaa toimitatte.
4. Jumalattomat ovat kääntyneet
pois jo äitinsä kohdusta*, valhet-
teliat ovat eksyneet hamasta äi-
tinsä kohdusta.
5. Heidän kiukkunsa on niinkuin
kärmeen kiukku, niinkuin kuuron
kyykärmeen, joka korvansa tukit-
see,
6. Ettei hän kuulisi* lumojain
ääntä, sen joka viisaasti lumota
taitaa.
7. II. Jumala, särje heidän ham-
paansa* heidän suuhunsa: mu-
renna, Herra, nuorten jalopeurain
syömähampaat.
8. Heidän pitää sulaman niinkuin
vesi*: he ampuvat nuolillansa+,
mutta ne käyvät rikki.
9. He hukkuvat, niinkuin näkin
kota raukee, niinkuin vaimon
keskeneräinen*, eikä saa nähdä
aurinkoa.
10. Ennenkuin teidän orjantappu-
ranne puuksi kasvavat, niin pitää
vihan heitä elävänä repäisemän
pois.
11. III. Vanhurskaan pitää iloit-
seman*, koska hän koston nä-
kee, ja pesemän jalkansa juma-
lattoman veressä,
12. Että jokaisen pitää sanoman:
vanhurskaalle on kuitenkin he-
delmä*; Jumala on kuitenkin se,
joka tuomitsee+ maan päällä.
59. Psalmi.
I. David rukoilee pelastusta vihol-
