PSALTTARIT
1208
39. Psalmi.
David opettaa esimerkillänsä I.
Kärsivällisyydellä hillitsemään
kieltä. II. Jumalan avulla kuole-
vaisuutta ja tämän elämän lyhy-
käisyyttä muistamaan. III. Rukoi-
lemaan lievitystä syntein rangais-
tuksesta.
Davidin Psalmi, Jedutunilta, edel-
läveisaajalle.
2. I. Minä olen sanonut: minä
tahdon pitää vaarin teistäni, ett-
en minä tekisi syntiä kielelläni:
minä hallitsen suuni niinkuin
suitsilla*, niin kauvan kuin minä
näen jumalattoman edessäni.
3. Minä tulin mykäksi, vaikenemi-
sella vaikenin hyvästä; mutta mi-
nun murheeni lisääntyi.
4. Minun sydämeni on palava
minussa, ja kuin minä sitä ajat-
telen, niin minä sytyn: minä pu-
hun kielelläni.
5. II. Herra, opeta minua ajatte-
lemaan minun loppuani, ja mikä
mitta minun elämälläni on, tie-
tääkseni, että minä erkanen tääl-
tä.
6. Katso, minun päiväni ovat
kämmenen leveys tykönäs, ja
minun elämäni on niinkuin ei mi-
tään* sinun edessäs: kuinka ai-
van turhat+ ovat kaikki ihmiset,
jotka kuitenkin niin suruttomasti
elävät (a) Sela!
7. Vaan he menevät pois niin-
kuin varjo*, ja tekevät itsellensä
hukkaan suuren murheen: he
kokoovat ja ei tiedä, kuka sen
saa+.
8. Ja nyt Herra, mihinkä minä
luotan? sinuun minä toivon.
9. III. Vapahda minua kaikista
synneistäni, ja älä anna minun
tulla hulluin pilkaksi.
10. Minä vaikenen ja en avaa
suutani*; kyllä sinä sen teet.
11. Käännä sinun rangaistukses
pois minusta; sillä minä olen
nääntynyt sinun kätes pieksämi-
sestä.
12. Koskas jonkun rankaiset
synnin tähden, niin hänen kau-
nistuksensa kulutetaan* niinkuin
koilta; tosin aivan turhat ovat
kaikki ihmiset, Sela!
13. Kuule minun rukoukseni, Her-
ra, ja ota minun huutoni korviis,
ja älä vaikene minun kyynelteni
tähden; sillä minä olen muuka-
lainen sinun tykönäs ja vieras*,
niinkuin kaikki minun isäni.
