PSALTTARIT
1202
sortajiani vastaan: sano sielulle-
ni: minä olen apus.
4. Häpiään ja pilkkaan tulkoon
kaikki, jotka sieluani väijyvät: pa-
latkoon takaperin ja nauruksi
tulkoon, jotka minulle pahaa
suovat.
5. Olkoon he niinkuin akanat*
tuulessa; ja Herran enkeli sysät-
köön heitä pois.
6. Heidän tiensä olkaan pimiä ja
niljakas*; ja Herran enkeli vai-
notkoon heitä.
7. Sillä he ovat ilman syytä
verkkonsa virittäneet minua ka-
dottaaksensa, ja ilman syytä
ovat sielulleni kaivaneet haudan.
8. Tulkoon hänelle vaiva, jota ei
hän tiedä, ja verkko, jonka hän
viritti, käsittäköön hänen: siihen
hän langetkoon.
9. Mutta minun sieluni iloitkoon
Herrassa ja riemuitkaan hänen
avustansa.
10. Kaikki minun luuni sanokaan:
Herra, kuka on sinun vertaises?
sinä joka päästät nöyrän väke-
vämmän käsistä, raadollisen ja
köyhän raatelialtansa.
11. II. Väärät todistajat astuvat
edes, jotka minua niihin soimaa-
vat, joista en mitään tiedä.
12. He tekevät minulle pahaa
hyvästä*, minulle mielikarvaudek-
si.
13. Mutta minä, kuin he sairasti-
vat, puin säkin päälleni, vaivasin
itsiäni paastolla, ja rukoilin sy-
dämestäni;
14. Minä käytin itseni kuin he
olisivat olleet minun ystäväni ja
veljeni: niinkuin se joka äitiänsä
murehtii, kävin minä kumarruk-
sissa murhevaatteissa.
15. Mutta he iloitsevat minun
vahingostani ja kokoontuvat*:
ontuvat myös kokoovat heitänsä
havaitsematta minua vastaan, he
repivät ja ei lakkaa.
16. Ulkokullattuin seassa, jotka
leipäkyrsänkin tähden pilkkaavat,
kiristävät he hampaitansa minun
päälleni.
17. Herra, kuinka kauvan sinä
tätä katselet? Päästä siis sieluni
heidän hävityksestänsä, ja yksi-
näiseni nuorista jalopeuroista.
18. Minä kiitän sinua suuressa
seurakunnassa; paljon kansan
keskellä minä sinua ylistän.
19. III. Älä salli niiden iloita mi-
nusta, jotka syyttömästi minun
viholliseni ovat, eli silmää iskeä,
jotka minua ilman syytä* vihaa-
