APOSTOLI P. PAAVALIN EPISTOLA ROOMALAISILLE
ettei silleen muuta ole, kuin se epäjumala, vatsa, jonka palvelijaksi pyhä
Paavali heidät kutsuu ja nimittää. Jumala meitä heistä varjelkoon, Amen!
Näin me täydellisesti tästä epistolasta löydämme, mitä kristityn ihmisen
tietämän pitää, nimittäin, mikä laki, evankeliumi, synti, rangaistus, armo,
usko, vanhurskaus, Kristus, Jumala, hyvät työt, rakkaus, toivo ja risti on.
Ja kuinka meidän pitää meitämme käyttämän jokaista kohtaan, mikä
hän olis, hyvä eli paha, hurskas eli syntinen, väkevä eli heikko, ystävä eli
vihollinen, ja kuinka meidän pitää myös itse meitämme kohtaan
käyttämän. Kaikki nämät on hän Raamatulla väkevästi vahvistanut, niin
myös omilla ja prophetain töillä, niin ettei tästä silleen mitään puutu.
Sen tähden on nähtävä, että pyhä Paavali tahtoi tähän epistolaan kaiken
sen lyhykäisesti päättää ja sulkea, mikä kristilliseen ja evankeliumin
oppiin tulee, ja niin hän valmistaa tien Vanhaan Testamenttiin; sillä ilman
epäilemättä, joka tämän epistolan pitää hyvin sydämessänsä, hänellä on
kaiken Vanhan Testamentin kirkkaus ja voima. Sen tähden pitää jokaisen
kristityn itsensä aina tähän totuttaman ja harjoittaman. Johonka Jumala
armonsa antakoon, Amen!
1 LUKU
I. Paavali puhuu virkansa hyödyllisyydestä, ja toivottaa uskovaisille
Roomalaisille armoa ja rauhaa. II. Ikävöitsee tulla heidän tykönsä
saarnaamaan autuaaksi tekeväistä evankeliumia. III. Osoittaa pakanat,
jotka luonnollisen tietonsa Jumalasta väärin käyttävät, olevan vihan
alaiset ja himoihinsa lasketut.
I. Paavali, Jesuksen Kristuksen palvelia, kutsuttu apostoliksi, eroitettu*
Jumalan evankeliumiin,
Ap. T.9:15. Niin sanoi Herra hänelle: mene! sillä hän on minulle valittu
ase, kantamaan minun nimeäni pakanain, ja kuningasten, ja Israelin
lasten eteen.
