APOSTOLI P. PAAVALIN EPISTOLA ROOMALAISILLE
se ilman töitä vanhurskaaksi tekee, ja sanovat: eikös ihmisen pidä hyviä
töitä tekemän! Niin hän myös tässä puhuu Abrahamista, ja sanoo: mitäs
Abraham on töillänsä tehnyt? Ovatko ne kaikki turha? Olivatko hänen
työnsä kaikki kelvottomat? Ja päättää niin Abrahamin paljaasta
uskosta, paitsi yhtäkään työtä, tulleen vanhurskaaksi, niin selkiästi, että
ennen kuin hän ympärileikkauksen työn täyttänyt oli, kiitettiin häntä
ennen Raamatussa uskon kautta vanhurskaaksi tulleen, 1 Mos.15:6. Jos
ei hänen ympärileikkauksensa työ hänen vanhurskauteensa mitään
auttanut, jonka kuitenkin itse Jumala hänen tehdä käski, ja hän teki
hyvin, että hän Jumalalle kuuliainen oli, niin ei tosin myös yksikään muu
hyvä työ auta mitään vanhurskauteen. Mutta niin kuin ympärileikkaus oli
Abrahamille ulkonainen merkki, jolla hän vanhurskautensa uskossa
osoitti, niin myös kaikki muut hyvät työt ei ole muuta kuin ulkonaisia
merkkejä, jotka uskoa noudattavat ja osoittavat ihmisen myös sisällisesti
olevan Jumalan edessä vanhurskaana, niin kuin hyväkin hedelmä puun
hyväksi osoittaa.
Ja näin p. Paavali vahvistaa Raamatuista entisen opetuksensa, kuin hän
uskosta kolmannessa luvussa opettanut oli, ja lisää vielä Davidin
todistuksen, Ps.32:1, joka myös sanoo ihmisen ilman töitä vanhurskaaksi
tulevan; vaikka ei hän ilman töitä ole, koska hän on vanhurskaaksi tullut.
Sitte levittää hän tämän kaikkia muita lain töitä vastaan ja päättää, ettei
Juudalaiset taida ainoastaan olla Abrahamin perilliset suvun puolesta,
paljoa vähemmän lain töiden tähden, mutta heidän pitää perimän
Abrahamin uskoo, jos he oikiat perilliset olla tahtovat: että Abraham,
ennen kuin Moseksen taikka ympärileikkauksen laki tuli, oli uskon kautta
vanhurskaaksi tullut, ja kaikkein uskovaisten isäksi kutsuttiin; ja myös
paljoa enemmin, että laki saattaa pikemmin vihan kuin armon, ettei
yksikään täytä lakia rakkaudella ja mielellänsä. Sen tähden pitää ainoan
uskon sitä armoa hakeman, joka Abrahamille luvattu oli. Ja niin
senkaltaiset ovat meidän tähtemme kirjoitetut, että mekin uskoisimme.
5 luvussa puhuu hän uskon hedelmistä ja töistä, jotka ovat rauha, ilo,
