APOSTOLI P. PAAVALIN EPISTOLA ROOMALAISILLE
Tällä tavalla on Kristus meitä laista vapahtanut: sen tähden ei se ole
joku lihallinen vapaus, jonka ei mitään pidä tekemän, mutta se on
senkaltainen vapaus, joka paljon ja kaikkinaista tekee, ja joka lain
velkomisesta ja velasta vapaa on.
7 luvussa vahvistaa hän sen vertauksilla aviokäskystä, nimittäin, kuin
joku mies kuolee, niin vaimo on vallallansa, ja molemmat ovat toinen
toisestansa eroitetut, ei niin, ettei se vaimo saisi ottaa toista miestä,
vaan että hän paljon enemmin on sitten vapaa toiselle miehelle
huolemaan, jota ei hän ennen saanut tehdä kuin hän entisestä pääsi:
niin on myös meidän omatuntomme sidottu lakiin, vanhan ihmisen alle;
kuin se hengen kautta kuoletettu on, niin omatunto on vapaa, ja ovat
toinen toisestansa vallallensa, ei niin, ettei omantunnon pidä mitään
tekemän, mutta hänen pitää nyt äsken pitämän itsensä toisen miehen
tykö, joka on Kristus, ja elämän hedelmiä kantaman.
Sitte selittää hän laviammalta synnin ja lain luonnon, kuinka synti
ainoastansa lain kautta voimalliseksi tulee; sillä vanha ihmisemme tulee
ainoasti vihaisemmaksi lakia vastaan, ettei hän voi maksaa, mitä laki
anoo. Sillä hänen luontonsa on aina syntiä tehdä, joka ei itsestänsä
muuta taida, sen tähden on laki hänen surmansa ja tautinsa. Ei, että laki
on paha, mutta ettei se paha luonto taida kärsiä lain häneltä hyvää
vaativan. Niin kuin joku sairas ei taida kärsiä, jos joku vaatii häntä
juoksemaan ja hyppäämään ja muuta senkaltaista tekemän, jota ainoasti
terve ihminen tehdä taitaa.
Sen tähden p. Paavali tässä päättää, että kussa laki oikein tunnetaan ja
ymmärretään, siinä ei se muuta tee kuin ilmoittaa meidän syntimme, ja
sillä meitä kuolettaa, tehden meitä velkapääksi Jumalan ijankaikkisen
vihan ja rangaistuksen alle. Niin kuin se kaikki omassatunnossa tuntea
ja tietää saadaan, koska ainoasti laki oikein sattunut on, että jotakin
muuta pitää ihmisellä oleman, ja vielä enempi kuin laki, jolla hän
hurskaaksi ja autuaaksi tulee. Mutta ne, jotka ei oikein lakia tunne, ovat
sokiat ja käyvät ylpiästi, luullen töillänsä lain täyttävänsä; sillä ei he
