PYHÄIN APOSTOLITTEN TEOT
28. Luku.
I. Meliteläiset kohtaavat Paavalia ystävällisesti, ja ei kärmekään häntä
vahingoitse. II. Hän parantaa Melitessä sairaita. III. Purjehtii sieltä ja tulee
Roomiin. IV. Puhuttelee siellä Juudalaisia ja saarnaa heille. V. Viipyy kaksi
ajastaikaa Roomissa, saarnaten Jesuksesta.
I. Ja kuin he terveinä päässeet olivat, tunsivat he, että se luoto*
Meliteksi kutsutaan.
Ap. T.27:26. Mutta yhteen luotoon* pitää meidän kulkeman.
2. Mutta se kansa osoitti meille ei vähintä rakkauden halua; sillä he
tekivät meille valkian, ja kaikki ottivat vastaan meidät, sen sateen ja
vilun tähden, joka meidän päällemme tuli.
3. Mutta kuin Paavali kokosi kasan risuja ja pani valkialle, tuli yksi kärme
palavuudesta ja karkasi hänen käteensä.
4. Kuin kansa näki kärmeen riippuvan hänen kädessänsä, sanoivat he
keskenänsä: kaiketi tämä ihminen on miehentappaja, jota ei koston
jumalatar salli elää, vaikka hän on meren hädästä päässyt.
5. Mutta hän pudisti kärmeen tuleen eikä mitään kipua tuntenut.
Mark.16:18. Kärmeet ajaman pois*, ja jos he jotakin myrkkyä juovat, niin
ei heille mitään vahingoita; sairasten päälle pitää heidän kätensä
paneman, ja ne paranevat+.
Luuk.10:19. Katso, minä annan teille vallan tallata kärmeitä ja
skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, ja ei teitä mikään ole
vahingoitseva,
6. Mutta he odottivat hänen ajettuvan eli kohta maahan lankeevan ja
kuolevan; vaan kuin he kauvan sitä odottivat ja näkivät, ettei hänelle
mitään vahinkoa tapahtunut, saivat he toisen mielen ja sanoivat hänen
jumalaksi.
