PYHÄIN APOSTOLITTEN TEOT
16. Kuin Paavalin sisaren poika heidän väijymisensä kuuli, meni hän
leiriin ja ilmoitti nämät Paavalille.
17. Niin Paavali kutsui yhden sadanpäämiehistä tykönsä ja sanoi: vie
tämä nuorukainen sodanpäämiehen tykö; sillä hänellä on jotakin hänelle
sanomista.
18. Niin hän otti sen ja saatti hänen sodanpäämiehen tykö, ja sanoi:
sidottu Paavali kutsui minun tykönsä ja rukoili minua tätä nuorukaista
sinun tykös saattaa, jolla on sinulle jotakin sanomista.
19. Niin sodanpäämies rupesi hänen käteensä, ja vei hänen erinänsä, ja
kyseli häneltä: mitä se on, mitä sinulla on minulle ilmoittamista?
20. Niin hän sanoi: Juudalaiset ovat päättäneet sinua rukoilla, ettäs
huomenna tuottaisit Paavalin raadin eteen, niin kuin he jotakin
todempaa häneltä kuuntelisivat.
21. Mutta älä heitä tottele; sillä enempi kuin neljäkymmentä miestä
väijyy häntä, jotka ovat heitänsä sadattaneet, ei ennen syövänsä eikä
juovansa,
kuin he hänen tappaisivat: ja he ovat nyt valmiit odottamassa
sinun lupaamistas.
III. 22. Niin sodanpäämies laski nuorukaisen matkaansa ja haasti häntä
kellenkään sanomasta, että hän nämät hänelle ilmoittanut oli.
23. Ja hän kutsui tykönsä kaksi sadanpäämiestä ja sanoi: valmistakaat
kaksisataa sotamiestä menemään Kesareaan, ja seitsemänkymmentä
ratsasmiestä, ja kaksisataa keihäsmiestä kolmannella hetkellä yöstä.
24. Ja valmistakaat muutamia juhtia, että he Paavalin niiden päälle
istuttavat ja vievät terveenä maanvanhimman Feliksen tykö.
25. Ja kirjoitti kirjan tällä tavalla:
26. Klaudius Lysias, sille jalolle maanvanhimmalle Felikselle terveyttä!
27. Tämän miehen olivat Juudalaiset ottaneet kiinni ja tahtoivat hänen
tappaa. Niin tulin minä parhaallansa sotaväellä sekaan ja tempasin
hänen pois*, että minä ymmärsin hänen Roomalaisen olevan.
Ap. T.21:30. Niin koko kaupunki nosti metelin, ja väki juoksi kokoon; ja
he ottivat Paavalin kiinni* ja riepoittivat hänen ulos templistä, ja kohta
