PYHÄIN APOSTOLITTEN TEOT
todistaa,) että minä meidän jumalanpalveluksen kaikkein ahkerimman
eriseuran jälkeen olin Pharisealainen.
Ap. T.26:6. Ja minä seison nyt tässä oikeuden edessä toivon tähden sen
lupauksen päälle, joka Jumalalta on meidän isillemme tapahtunut:
Phil.3:5. Joka kahdeksantena päivänä ympärileikattu olen*, Israelin
kansasta, Benjaminin suvusta, Hebrealainen Hebrealaisista, lain jälkeen
Pharisealainen,
7. Ja kuin hän sen sanonut oli, tuli riita Pharisealaisten ja
Saddukealaisten välille, ja joukko erkani.
8. Sillä Saddukealaiset sanovat: ettei kuolleiden ylösnousemista*, eikä
enkeleitä, eikä henkeä ole; mutta Pharisealaiset tunnustavat molemmat
olevan.
III. Matt.22:23. Sinä päivänä tulivat Saddukealaiset hänen tykönsä, jotka
sanovat, ettei ylösnousemusta ole*, ja kysyivät häneltä,
III. Mark.12:18. Niin hänen tykönsä tulivat Saddukealaiset, jotka sanovat,
ettei nousemusta ole*, ja kysyivät häneltä sanoen:
IV. Luuk.20:27. Niin tulivat muutamat Saddukealaisista, (jotka kieltävät
ylösnousemisen*,) ja kysyivät häneltä,
9. Niin tuli suuri huuto, ja kirjanoppineet Pharisealaisten lahkosta
nousivat, kilvoittelivat ja sanoivat: emme mitään pahaa löydä tässä
miehessä*: jos henki taikka enkeli on hänelle puhunut, niin emme mahda
Jumalaa vastaan sotia+.
Ap. T.25:25. Mutta kuin minä ymmärsin, ettei hän ollut mitään kuoleman
ansiota tehnyt*, ja että hän myös itse turvasi keisariin, niin minä aioin
hänen sinne lähettää.
Ap. T.26:31. Ja kuin he menivät pois, puhuivat he keskenänsä, sanoen:
eipä tämä mies ole mitään tehnyt, mikä kuoleman eli siteet ansainnut
on.
Ap. T.5:39. Vaan jos se on Jumalalta, niin ette voi sitä tyhjäksi tehdä,
