32 luku

Pellon osto Anatotissa.

1. Sana, joka tuli Jeremialle Herralta Sidkian, Juudan kuninkaan, kymmenentenä vuotena, se on Nebukadressarin kahdeksantenatoista vuotena.

1. Tämä on se sana, joka tapahtui Herralta Jeremialle, kymmenentenä Zedekian, Juudan kininkaan, vuonna, joka on Nebukadnetsarin kahdeksastoistakymmenes vuosi.

1. TAmä on se sana joca tapahdui HERralda Jeremialle kymmendenä Zedechian Judan Cuningan wuonna joca on NebucadNezarin cahdexastoistakymmenes wuosi.

1 The word that came to Jeremiah from Jehovah in the tenth year of Zedekiah, king of Judah, which was the eighteenth year of Nebuchadnezzar.

1. The word that came to Jeremiah from the LORD in the tenth year of Zedekiah king of Judah, which was the eighteenth year of Nebuchadrezzar.

1. Det Ord, som kom til Jeremias fra Herren i Judas Konge Zedekias's tiende Aar; det Aar er Nebukadnezars attende Aar;

1. Detta är det ord, som af Herranom skedde till Jeremia i tionde årena Zedekia, Juda Konungs, hvilket det adertonde året är NebucadNezars.

1. Se on se sanna, mis Jeremia kätte sai Jehowa käest, kümnemal Sidkia Juda kunninga aastal, sesamma aasta olli Nebukadretsari kahheksateistkümnes aasta.

1. Dešimtaisiais Judo karaliaus Zedekijo metais Viešpats kalbėjo Jeremijui. Tai buvo aštuonioliktieji Nebukadnecaro metai.

1. Dies ist das Wort, das vom HERRN geschah zu Jeremia im zehnten Jahr Zedekias, des Königs in Juda, welches ist das achtzehnte Jahr Nebukadnezars.

1. La parole qui fut adressée par l'Éternel à Jérémie, la dixième année de Sédécias, roi de Juda; c'était l'an dix-huitième de Nébucadnetsar.

1. PALABRA que fué a Jeremías de Jehová el décimo año de Sedecías, rey de Judá, el mismo es el décimo octavo año de Nabucodonosor.

1 Het woord, dat tot Jeremia geschied is van den HEERE, in het tiende jaar van Zedekia, koning van Juda; dit jaar was het achttiende jaar van Nebukadnezar.

1. Słowo, które się stało do Jeremijasza od Pana roku dziesiątego Sedekijasza, króla Judzkiego, który jest rok ośmnasty Nabuchodonozora.

1. Az a szó, a melyet szóla az Úr Jeremiásnak, Sedékiásnak, a Júda királyának tizedik esztendejében: Ez az esztendő a Nabukodonozor tizennyolczadik esztendeje.

1 Слово, которое было от Господа к Иеремии в десятый год Седекии, царя Иудейского; этот год был восемнадцатым годом Навуходоносора.

1. Слово, що надійшло до Еремії від Господа в десятому роцї Седекіїному, царя Юдейського, - се був вісїмнайцятий рік Навуходонозорів.

2. Silloin Baabelin kuninkaan sotajoukko piiritti Jerusalemia, ja profeetta Jeremia oli suljettuna vankilan pihaan, joka on Juudan kuninkaan linnassa.

2. Silloin Babelin kuninkaan sotajoukko piiritti Jerusalemin; mutta propheta Jeremia oli vankina pihassa vankihuoneen edessä, joka oli Juudan kuninkaan huoneessa.

2. Silloin Babelin Cuningan sotajoucko pijritti Jerusalemin: Mutta Propheta Jeremia oli fangina pihasa fangihuonen edesä Judan Cuningan huonesa:

2 Now at that time the king of Babylon's army was besieging Jerusalem and Jeremiah the prophet was shut up in the court of the guard, which was in the king of Judah's house.

2. For then the king of Babylon's army besieged Jerusalem: and Jeremiah the prophet was shut up in the court of the prison, which was in the king of Judah's house.

2. - og dengang belejrede Kongen af Babels Hær Jerusalem; men Profeten Jeremias var indelukket i Forgaarden til Fængselet, som var i Judas Konges Hus;

2. Då belade Konungens här af Babel Jerusalem; men Propheten Jeremia låg fången i gården för fångahuset, i Juda Konungs hus,

2. (Ja siis olli jubba Pabeli kunninga wäggi Jerusalemma al, ja prohwet Jeremia olli kinnipandud wangukoia oue, mis olli Juda kunninga koia jures;

2. Tuomet Babilono karaliaus kariuomenė buvo apgulusi Jeruzalę, o pranašas Jeremijas buvo uždarytas sargybos kieme prie Judo karaliaus namų.

2. Dazumal belagerte das Heer des Königs zu Babel Jerusalem. Aber der Prophet Jeremia lag gefangen im Vorhof des Gefängnisses am Hause des Königs in Juda,

2. L'armée du roi de Babylone assiégeait alors Jérusalem, et Jérémie, le prophète, était enfermé dans la cour de la prison qui était dans la maison du roi de Juda.

2. Y entónces el ejército del rey de Babilonia tenía cercada a Jerusalem; y el profeta Jeremías estaba preso en el patio de la guarda que estaba en la casa del rey de Judá.

2 (Het heir nu des konings van Babel belegerde toen Jeruzalem, en de profeet Jeremia was besloten in het voorhof der bewaring, dat in het huis des konings van Juda is.

2. (A wtenczas wojsko króla Babiloóskiego obległo było Jeruzalem, a Jeremijasz prorok zamknięty był w sieni ciemnicy, która była w domu króla Judzkiego.

2. És akkor megszállotta vala a babiloni király serege Jeruzsálemet, és Jeremiás próféta elzárva vala a tömlöcznek pitvarában, a mely a Júda királyának házában vala.

2 Тогда войско царя Вавилонского осаждало Иерусалим, и Иеремия пророк был заключен во дворе стражи, который был при доме царя Иудейского.

2. Тодї військо царя Вавилонського, облягало Ерусалим, а пророк Еремія седїв запертий в сторожовому дворі коло палати царя Юдейського.

3. Sinne oli Sidkia, Juudan kuningas, hänet sulkenut sanoen: Miksi sinä ennustat näin: Näin sanoo Herra: Katso, minä annan tämän kaupungin Baabelin kuninkaan käsiin, ja hän valloittaa sen?

3. Johonka Zedekia, Juudan kuningas, oli antanut panna hänen, sanoen: miksi sinä ennustat ja sanot: näitä sanoo Herra: katso, minä annan tämän kaupungin Babelin kuninkaan käsiin, ja hän on voittava sen?

3. Cuhunga Zedechia Judan Cuningas oli andanut hänen panda sanoden: mixi sinä ennustat ja sanot: näitä sano HERra: cadzo minä annan tämän Caupungin Babelin Cuningan käsijn ja hän on woittawa sen.

3 For Zedekiah king of Judah had shut him up, saying, Why do you prophesy and say, Jehovah says thus: Behold, I will give this city into the hand of the king of Babylon and he will take it.

3. For Zedekiah king of Judah had shut him up, saying, Wherefore dost thou prophesy, and say, Thus saith the LORD, Behold, I will give this city into the hand of the king of Babylon, and he shall take it;

3. hvor Zedekias, Judas Konge, havde indelukket ham og sagt: Hvorfor spaar du og siger: Saa sagde Herren: Se, jeg giver denne Stad i Kongen af Babels Haand, at han skal indtage den,

3. Der Zedekia, Juda Konung, hade låtit inlägga honom, sägandes: Hvi propheterar du, och säger: Detta säger Herren: Si, jag gifver denna staden uti Konungens händer i Babel, och skall vinna honom;

3. Kus Sidkia Juda kunningas tedda olli kinnipannud, ja üttelnud: Mikspärrast olled sa prohweti wisil räkinud, ja üttelnud: Nenda ütleb Jehowa, wata, ma annan sedda liñna Pabeli kunninga kätte, ja ta wöttab sedda ärra.

3. Judo karalius Zedekijas jį uždarė, sakydamas: ‘‘Kodėl tu pranašauji ir sakai: ‘Taip sako Viešpats: ‘Aš atiduosiu šitą miestą į Babilono karaliaus rankas, ir šis jį paims.

3. dahin Zedekia, der König Juda's, ihn hatte lassen verschließen und gesagt: Warum weissagst du und sprichst: So spricht der HERR: Siehe, ich gebe diese Stadt in die Hände des Königs zu Babel, und er soll sie gewinnen;

3. Sédécias, roi de Juda, l'avait fait enfermer, et lui avait dit: Pourquoi prophétises-tu, en disant: Ainsi a dit l'Éternel: Voici, je vais livrer cette ville entre les mains du roi de Babylone, et il la prendra;

3. Que Sedecías, rey de Judá le había echado preso, diciendo: ¿Por qué profetizas tú, diciendo: Así dijo Jehová: He aquí que yo entrego esta ciudad en mano del rey de Babilonia, y tomarla ha?

3 Want Zedekia, de koning van Juda, had hem besloten, zeggende: Waarom profeteert gij, zeggende: Zo zegt de HEERE: Ziet, Ik geef deze stad in de hand des konings van Babel, en hij zal ze innemen;

3. Bo go był dał wsadzić Sedekijasz, król Judzki, mówiąc: Czemu ty prorokujesz, mówiąc: Tak mówi Pan: Oto Ja to miasto podam w rękę króla Babioloóskiego, i weźmie je?

3. Mert Sedékiás, a Júda királya záratta be őt, mondván: Miért prófétálsz te, ezt mondván: Ezt mondta az Úr: Ímé, én e várost a babiloni király kezébe adom és beveszi azt?

3 Седекия, царь Иудейский, заключил его туда, сказав: „зачем ты пророчествуешь и говоришь: так говорит Господь: вот, Я отдаю город сей вруки царя Вавилонского, и он возьмет его;

3. А посадив його туди Седекія, царь Юдейський, докоряючи йому: На що пророкуєш та говориш: так каже Господь: ось, я оддаю се місто на поталу цареві Вавилонському, й він звоює його;

4. Ja Sidkia, Juudan kuningas, ei pääse kaldealaisten käsistä, vaan hänet annetaan Baabelin kuninkaan käsiin, ja hänen täytyy puhua hänen kanssaan suusta suuhun ja nähdä hänet silmästä silmään.

4. Ja Zedekian, Juudan kuninkaan, ei pidä kaldealaisilta pääsemän, vaan minä kaiketi annan hänen Babelin kuninkaan käsiin, niin että hänen pitää suusta suuhun häntä puhutteleman, ja silmillänsä hänen silmänsä näkemän.

4. Ja Zedechian Judan Cuningan ei pidä Chaldealaisilda pääsemän waan minä annan hänen Babelin Cuningan käsijn nijn että hänen pitä suusta suuhun händä puhutteleman ja silmilläns näkemän.

4 And Zedekiah king of Judah will not escape out of the hand of the Chaldeans, but will surely be delivered into the hand of the king of Babylon and will speak with him mouth to mouth and his eyes will behold his eyes.

4. And Zedekiah king of Judah shall not escape out of the hand of the Chaldeans, but shall surely be delivered into the hand of the king of Babylon, and shall speak with him mouth to mouth, and his eyes shall behold his eyes;

4. og Zedekias, Judas Konge, skal ikke undkomme fra Kaldæernes Haand; men han skal Visselig gives i Kongen af Babels Haand, og hans Mund skal tale med hans Mund, og hans Øjne skulle se hans Øjne;

4. Och Zedekia, Juda Konung, skall icke undkomma de Chaldeer, utan jag skall gifva honom uti Konungens händer af Babel, så att han skall muntliga tala med honom, och med sin ögon se honom;

4. Ja Sidkia Juda kunningas ei peäse mitte Kaldea-rahwa käest , waid tedda antakse wissiste Pabeli kunninga kätte, ja ta saab räkida temmaga suud suud wasto, ja temma silmad sawad teise silmad nähha.

4. Ir Judo karalius Zedekijas neištrūks iš chaldėjų rankų, bet tikrai pateks į Babilono karaliaus rankas ir kalbės su juo veidas į veidą, o jo akys matys ano akis.

4. und Zedekia, der König Juda's, soll den Chaldäern nicht entrinnen, sondern ich will ihn dem König zu Babel in die Hände geben, daß er mündlich mit ihm reden und mit seinen Augen ihn sehen soll.

4. Et Sédécias, roi de Juda, n'échappera pas aux mains des Caldéens; mais il sera certainement livré aux mains du roi de Babylone, et il lui parlera bouche à bouche, et ses yeux verront ses yeux;

4. Y Sedecías, rey de Judá no escapará de la mano de los Caldeos: mas de cierto será entregado en mano del rey de Babilonia, y su boca hablará con su boca, y sus ojos verán sus ojos.

4 En Zedekia, de koning van Juda, zal van de hand der Chaldeen niet ontkomen; maar hij zal zekerlijk gegeven worden in de hand des konings van Babel, en zijn mond zal tot deszelfs mond spreken, en zijn ogen zullen deszelfs ogen zien;

4. Sedekijasz także król Judzki nie ujdzie ręki Chaldejczyków; ale zapewne wydany będzie w rękę króla Babiloóskiego, i będą mówiły usta jego z usty jego, a oczy jego oczy jego ogladają.

4. És Sedékiás, a Júda királya, meg nem menekszik a Káldeusok kezéből, hanem a babiloni király [1†] kezébe adatik, és ennek szája szól amannak szájával, és ennek szemei látják amannak szemeit.

4 и Седекия, царь Иудейский, не избегнет от рук Халдеев, но непременно предан будет в руки царя Вавилонского, и будет говорить с ним устами к устам, и глаза его увидят глаза его;

4. Та й Седекія, царь Юдейський, не уйде рук у Халдеїв, а буде певно подан цареві Вавилонському на поталу, й розмовляти ме з ним устами до уст, і очі його будуть глядїти в очі йому;

5. Ja hän kuljettaa Sidkian Baabeliin, ja sinne hän jää, kunnes minä katson hänen puoleensa, sanoo Herra. Kun te taistelette kaldealaisia vastaan, ei teillä ole menestystä.

5. Ja hänen pitää viemän Zedekian Babeliin; siellä hänen pitää myös pysymän, siihenasti kuin minä etsin häntä, sanoo Herra. Vaikka te soditte kaldealaisia vastaan, ei sen kuitenkaan pidä teille menestyvän.

5. Ja hänen pitä Zedechian wiemän Babelijn siellä myös pitä hänen pysymän sijhenasti cuin minä edzin händä sano HERra sillä waicka te soditta Chaldealaisia wastan ei sen cuitengan pidä teille menestymän.

5 And he will bring Zedekiah to Babylon and there he will be until I visit him, says Jehovah. Though you* fight with the Chaldeans, you* will not prosper?

5. And he shall lead Zedekiah to Babylon, and there shall he be until I visit him, saith the LORD: though ye fight with the Chaldeans, ye shall not prosper.

5. og han skal føre Zedekias til Babel, og han skal blive der, indtil jeg ser til ham, siger Herren; thi om I end strede imod Kaldæerne, skulle I ikke have Lykke. -

5. Och han skall föra Zedekia till Babel, der skall han ock blifva, till dess jag söker honom, säger Herren; ty om I än striden emot de Chaldeer, skall det dock intet lyckas eder.

5. Ja ta wiib Sidkiat Pabeli, ja senna peab ta jäma, kunni ma tedda tullen katsma, ütleb Jehowa: Kui teie Kaldea-rahwa wasto wöttate söddida, ei se pea teile mitte korda minnema.)

5. Nebukadnecaras nuves Zedekiją į Babiloną, ir ten šis pasiliks, kol jį aplankysiu. Nors kovosite prieš chaldėjus, neturėsite pasisekimo’?’‘

5. Und er wird Zedekia gen Babel führen; da soll er auch bleiben, bis daß ich ihn heimsuche, spricht der HERR; denn ob ihr schon wider die Chaldäer streitet, soll euch doch nichts gelingen.

5. Et il emmènera Sédécias à Babylone, et il sera là jusqu'à ce que je le visite, dit l'Éternel. Quand vous combattrez contre les Caldéens, vous ne réussirez pas.

5. Y hará venir en Babilonia a Sedecías, y allá estará hasta que yo le visite, dijo Jehová. Si peleareis con los Caldeos, no os sucederá bien.

5 En hij zal Zedekia naar Babel voeren, en aldaar zal hij zijn, totdat Ik hem bezoek, spreekt de HEERE; ofschoon gijlieden tegen de Chaldeen strijdt, gij zult toch geen geluk hebben.)

5. I zawiedzie Sedekijasza do Babilonu, aby tam był, aż go nawiedzę, mówi Pan; ponieważ walczycie z Chaldejczykami, nie poszczęści się wam.)

5. És Babilonba viszi Sedékiást és ott lesz mindaddig, míg meg nem látogatom őt, azt mondja az Úr, hogyha hadakoztok a Káldeusok ellen, nem lesz jó dolgotok.

5 и он отведет Седекию в Вавилон, где он и будет, доколе не посещу его, говорит Господь. Если вы будете воевать с Халдеями, то не будете иметь успеха?"

5. І поведе він Седекію в Вавилон, і пробувати ме він там, аж докіль не навідаюсь до його, говорить Господь; і як будете воювати з Халдеями, не пощастить вам. -

6. Ja Jeremia sanoi: Minulle tuli tämä Herran sana:

6. Ja Jeremia sanoi: Herran sana on tapahtunut minulle ja sanoi:

6. JA Jeremia sanoi: HERran sana on tapahtunut minulle ja sanoi: cadzo Hanameel Sallumin poica tule sinun tygös ja on sanowa:

6 And Jeremiah said, The word of Jehovah came to me, saying,

6. And Jeremiah said, The word of the LORD came unto me, saying,

6. Og Jeremias sagde: Herrens Ord er kommet til mig saalunde:

6. Och Jeremia sade: Herrans ord är skedt till mig, och säger;

6. Ja Jeremia ütles: Jehowa sanna on mo kätte sanud, sedda wisi:

6. Jeremijas sakė: ‘‘Toks buvo man Viešpaties žodis:

6. Und Jeremia sprach: Es ist des HERRN Wort geschehen zu mir und spricht:

6. Alors Jérémie dit: La parole de l'Éternel m'a été adressée en ces termes:

6. Y dijo Jeremías: Palabra de Jehová fué a mí, diciendo:

6 Jeremia dan zeide: Des HEEREN woord is tot mij geschied, zeggende:

6. Tedy rzekł Jeremijasz: Stało się słowo Paóskie do mnie, mówiąc:

6. És monda Jeremiás: Szólott az Úr nékem, ezt mondván:

6 И сказал Иеремия: таково было ко мне слово Господне:

6. І сказав Еремія: Таке слово Господнє надійшло до мене:

7. Katso, Hanamel, setäsi Sallumin poika, tulee sinun luoksesi ja sanoo: 'Osta minun peltoni, joka on Anatotissa, sillä sinulla on lunastusoikeus, niin että saat ostaa sen.'

7. Katso, Hanamel Sallumin, sinun setäs poika, tulee sinun tykös, ja on sanova: osta minun peltoni Anatotissa, sillä sinulla on lähimmäinen oikeus sitä ostaa.

7. Ostas minun peldon Anathothista: sillä sinulla on lähimmäinen oikeus sitä osta.

7 Behold, Hanamel the son of Shallum your uncle will come to you, saying, Buy my field that is in Anathoth. For the right of redemption is your to buy it.

7. Behold, Hanameel the son of Shallum thine uncle shall come unto thee, saying, Buy thee my field that is in Anathoth: for the right of redemption is thine to buy it.

7. Se, Ianameel, din Farbroder, Sallums Søn, kommer til dig og siger: Køb dig min Ager, som er i Anathoth; thi du har Løsningsretten, at du kan købe den.

7. Si, Hanameel, Sallums son, dins faderbroders, kommer till dig, och skall säga: Käre, köp du min åker i Anathoth; ty du hafver nästa bördrätten dertill, att du skall köpa honom.

7. Wata Anameel, Sallumi so issa-wenna poeg, tulleb sinno jure, ja ütleb: Osta ennesele mo pöld, mis Anatotis, sest sul on se lunnastamisse-öigus, sedda osta.

7. ‘Hanamelis, tavo dėdės Selumo sūnus, ateis pas tave ir sakys: ‘Pirk mano žemę Anatote, nes tu turi teisę pirmas ją įsigyti’ ‘‘.

7. Siehe, Hanameel, der Sohn Sallums, deines Oheims, kommt zu dir und wird sagen: Kaufe du meinen Acker zu Anathoth; denn du hast das nächste Freundrecht dazu, daß du ihn kaufen sollst.

7. Voici Hanaméel, fils de Shallum, ton oncle, qui vient vers toi pour te dire: Achète mon champ qui est à Anathoth; car tu as le droit de rachat pour l'acquérir.

7. He aquí que Janameel, hijo de Sellum tu tio, viene a tí, diciendo: Cómprame mi heredad que está en Anatot, porque tú tienes derecho a ella para comprarla.

7 Zie, Hanameel, de zoon van Sallum, uw oom, zal tot u komen, zeggende: Koop u mijn veld, dat bij Anathoth is, want gij hebt het recht van lossing, om te kopen.

7. Oto Chanameel, syn Salluma, stryja twego, przyjdzie do ciebie, mówiąc: Kup sobie rolę moję, która jest w Anatot; bo tobie należy prawem bliskości, abyś ją kupił.

7. Ímé, Hanameél, Sallumnak, a te nagybátyádnak fia hozzád megy, mondván: Vedd meg az én mezőmet, a mely Anatótban van, mert téged illet vér szerint, hogy megvegyed.

7 вот Анамеил, сын Саллума, дяди твоего, идет к тебе сказать: „купи себе поле мое, которое в Анафофе, потому что по праву родства тебе надлежит купить его".

7. Ось, ійде до тебе Анамеїл Саллуменко, син дядька твого, сказати тобі: Купи моє поле в Анатотї, бо по праву родинньому тобі можна купити його.

8. Ja Hanamel, setäni poika, tuli Herran sanan mukaan minun luokseni vankilan pihaan ja sanoi minulle: Osta minun peltoni, joka on Anatotissa, Benjaminin maassa, sillä sinulla on perintöoikeus ja sinulla on lunastusoikeus: osta se itsellesi. Silloin minä ymmärsin, että se oli Herran sana.

8. Ja niin Hanamel minun setäni poika tuli minun tyköni, niinkuin Herra oli sanonut, pihalla vankihuoneen edessä, ja sanoi minulle: osta minun peltoni Anatotissa, joka on Benjaminin maalla; sillä sinulla on siihen perintö-oikeus, ja sinä olet lähimmäinen: osta se sinulles.Niin minä ymmärsin, sen olevan Herran sanan.

8. Ja nijn Hanameel minun setäni poica tuli minun tygöni nijncuin HERra oli sanonut pihalla fangihuonen edesä ja sanoi minulle: Ostas minun peldon Anathothis joca on BenJaminin maalla: sillä sinulla on sijhen perindöoikeus ja sinä olet lähimmäinen osta se.

8 So Hanamel my uncle's son came to me in the court of the guard according to the word of Jehovah and said to me, I beseech you, buy my field that is in Anathoth, which is in the land of Benjamin. For the right of inheritance is your and the redemption is your. Buy it for yourself. Then I knew that this was the word of Jehovah.

8. So Hanameel mine uncle's son came to me in the court of the prison according to the word of the LORD, and said unto me, Buy my field, I pray thee, that is in Anathoth, which is in the country of Benjamin: for the right of inheritance is thine, and the redemption is thine; buy it for thyself. Then I knew that this was the word of the LORD.

8. Og Hanameel min Farbroders Søn, kom til mig efter Herrens Ord til Fængselets Forgaard og sagde til mig: Kære, køb min Ager, som er i Anathoth, i Benjamins Land; thi du har Arveretten, og du har Løsningsretten, køb dig den; da fornam jeg, at det var Herrens Ord.

8. Alltså kom Hanameel, min faderbroders son, till mig, såsom Herren sagt hade, i gården för fångahuset, och sade till mig: Käre, köp min åker i Anathoth, som ligger i BenJamins land; ty du hafver arfrätt dertill, och du äst den näste. Käre, köp honom. Då förmärkte jag, att det var Herrans ord;

8. Ja Anameel, mo issa-wenna poeg, tulli mo jure Jehowa sanna möda wangi-koia oue, ja ütles mo wasto: Et osta minno pöld, mis Anatotis on , mis Penjamini maal; sest sul on pärrimisse-öigus, ja sulle sünnib sedda lunnastada, osta sedda ennesele; siis tundsin minna, et se olli Jehowa sanna.

8. Hanamelis, mano dėdės sūnus, atėjo pas mane, kaip Viešpats buvo sakęs, į sargybos kiemą ir man tarė: ‘‘Pirk mano žemę Anatote, Benjamino krašte, nes tu turi teisę ją pirkti’‘. Aš supratau, kad tai buvo Viešpaties žodis.

8. Also kam Hanameel, meines Oheims Sohn, wie der HERR gesagt hatte, zu mir in den Hof des Gefängnisses und sprach zu mir: Kaufe doch meinen Acker zu Anathoth, der im Lande Benjamin liegt; denn du hast Erbrecht dazu, und du bist der nächste; kaufe du ihn! Da merkte ich, daß es des Herrn Wort wäre,

8. Et Hanaméel, fils de mon oncle, vint vers moi, selon la parole de l'Éternel, dans la cour de la prison, et il me dit: Achète, je te prie, mon champ qui est à Anathoth, au pays de Benjamin, car tu as le droit d'héritage et de rachat; achète-le. Et je connus que c'était la parole de l'Éternel.

8. Y vino a mí Janameel, hijo de mi tio, conforme a la palabra de Jehová, al patio de la guarda, y díjome: Compra ahora mi heredad que está en Anatot, en tierra de Benjamín; porque tuyo es el derecho de la herencia, y a ti compete la redención: cómprala para tí. Entónces conocí que era palabra de Jehová.

8 Alzo kwam Hanameel, mijns ooms zoon, naar des HEEREN woord, tot mij, in het voorhof der bewaring, en zeide tot mij: Koop toch mijn veld, hetwelk is bij Anathoth, dat in het land van Benjamin is; want gij hebt het erfrecht, en gij hebt de lossing, koop het voor u. Toen merkte ik, dat het des HEEREN woord was.

8. A gdy przyszedł do mnie Chanameel, syn stryja mego, według słowa Paóskiego do sieni ciemnicy, i rzekł do mnie: Proszę, kup rolę moję, która jest w Anatot, które jest w ziemi Benjaminowej, bo tobie należy prawem dziedzicznem, i bliskościąć przypada, kupże ją sobie: tedy zrozumiawszy, że to było słowo Paóskie,

8. Eljöve azért hozzám Hanameél, az én nagybátyámnak fia, az Úr beszéde szerint a tömlöcz pitvarához, és monda nékem: Kérlek, vedd meg az én mezőmet, a mely [2†] Anatótban, a Benjámin földén van, mert téged illet, mint örököst, és te reád néz vér szerint is, vedd meg hát magadnak. Akkor észrevevém, hogy az Úr szava ez.

8 И Анамеил, сын дяди моего, пришел ко мне, по слову Господню, во двор стражи и сказал мне: „купи поле мое, которое в Анафофе, в земле Вениаминовой, ибо право наследства твое и право выкупа твое; купи себе". Тогда я узнал, что это было слово Господне.

8. І прийшов мій небіж Анамеїл, по слову Господньому, до мене у сторожовий двір, та й каже менї: Купи моє поле в Анатотї, що в землї Беняминовій, бо за тобою й право наслїднє і право викупу; - купи його собі. Тодї я зрозумів, що се справдї було слово Господнє.

9. Ja minä ostin Hanamelilta, setäni pojalta, pellon, joka on Anatotissa, ja punnitsin hänelle rahat, seitsemäntoista sekeliä hopeata,

9. Ja ostin Hanamelilta minun setäni pojalta pellon, joka on Anatotissa, ja punnitsin hänelle rahaa seitsemäntoista sikliä ja kymmenen hopea penninkiä.

9. Nijn minä ymmärsin sen olewan HERran sanan ja ostin pellon Hanameelildä minun setäni pojalda Anathothis ja punnidzin hänelle raha seidzementoistakymmendä hopia sicliä:

9 And I bought the field that was in Anathoth of Hanamel my uncle's son and weighed him the money, even seventeen shekels of silver.

9. And I bought the field of Hanameel my uncle's son, that was in Anathoth, and weighed him the money, even seventeen shekels of silver.

9. Og jeg købte af Harzameel, min Farbroders Søn, Ageren, som var i Anathoth, og vejede ham Pengene til, sytten Sekel Sølv.

9. Och köpte åkren af Hanameel, mins faderbroders son, i Anathoth, och vog honom penningarna till, sju siklar och tio silfpenningar;

9. Ja ma ostsin Anameli, omma issa-wenna poia käest se pöllo, mis Anatotis, ja wagisin ta kätte sedda höbbedat, seitseteistkümmend höbbesekli.

9. Taip aš nupirkau iš savo dėdės sūnaus Hanamelio žemę Anatote ir jam atsvėriau septyniolika šekelių sidabro.

9. und kaufte den Acker von Hanameel, meines Oheims Sohn, zu Anathoth, und wog ihm das Geld dar, siebzehn Silberlinge.

9. Ainsi j'achetai de Hanaméel, fils de mon oncle, le champ d'Anathoth, et je lui pesai l'argent: dix-sept sicles d'argent.

9. Y compré la heredad de Janameel, hijo de mi tio, la cual estaba en Anatot; y peséle el dinero, siete siclos y diez monedas de plata.

9 Dies kocht ik van Hanameel, mijns ooms zoon, het veld, dat bij Anathoth is; en ik woog hem het geld toe, zeventien zilveren sikkelen.

9. Kupiłem od Chanameela, syna stryja swego onę rolę, która jest w Anatot, i odważyłem mu pieniędzy, siedmnaście syklów srebra;

9. Azért megvevém Hanameéltől, az én nagybátyámnak fiától a mezőt, a mely Anatótban van, és kifizettem néki a pénzt, tizenhét ezüst siklust.

9 И купил я поле у Анамеила, сына дяди моего, которое в Анафофе, и отвесил ему семь сиклей серебра и десять сребренников;

9. І купив я поле в Анамеїла, сина дядька мого, й одважив йому сїмнайцять срібних секлів.

10. kirjoitin kauppakirjan ja sinetöin sen, otin todistajat ja punnitsin rahat vaa'alla.

10. Ja kirjoitin kirjaan, ja vahvistin sen sinetillä, ja otin todistukset, ja punnitsin rahan vaa'alla.

10. Ja kirjoitin kirjoituxen ja wahwistin sen sinetillä ja otin sijhen todistuxet ja punnidzin rahan waagalla/

10 And I signed the deed and sealed it and called witnesses and weighed him the money in the balances.

10. And I subscribed the evidence, and sealed it, and took witnesses, and weighed him the money in the balances.

10. Og jeg skrev det i Brevet og forseglede det og tog Vidner dertil og vejede Pengene i Vægtskaalerne.

10. Och skref ett bref, och förseglade det, och tog vittne deruppå, och vog upp penningarna på en vågskål;

10. Ja kirjotasin sedda ramato sisse, ja pannin pitseriga kinni, ja wötsin tunnistusmehhi siñna jure, ja wagisin höbbedat waekausi peäl.

10. Aš parašiau raštą, jį užantspaudavau, pakviečiau liudytojų ir pasvėriau sidabrą svarstyklėmis.

10. Und ich schrieb einen Brief und versiegelte ihn und nahm Zeugen dazu und wog das Geld dar auf einer Waage

10. Puis j'écrivis un contrat, que je cachetai; et je pris des témoins et pesai l'argent dans la balance.

10. Y escribí la carta, y selléla, e hice atestiguar a testigos, y pesé el dinero con balanza;

10 En ik onderschreef den brief en verzegelde dien, en deed het getuigen betuigen, als ik het geld op de weegschaal gewogen had.

10. A uczyniwszy zapis zapieczętowałem i oświadczyłem świadkami, odważywszy pieniądze na wadze.

10. És beírám levélbe és megpecsétlém, és tanúkat is állíték, és megmérém a pénzt mérlegen.

10 и записал в книгу и запечатал ее, и пригласил к тому свидетелей иотвесил серебро на весах.

10. Тодї списав я купну вгоду, приложив печать, покликав на те сьвідків та й одважив гроші на вазї.

11. Sitten minä otin sinetöidyn kauppakirjan, sopimuksen ja määräykset sekä avoimen kirjan,

11. Ja otin sinetillä vahvistetun kauppakirjan tyköni, oikeuden ja tavan jälkeen, ja myös avoimen kirjan,

11. Ja otin sinetillä wahwistetun cauppakirjan tygöni oikeuden ja tawan jälken ja myös awojoman kirjan.

11 So I took the deed of the purchase, both what was sealed, according to the law and custom and what was open,

11. So I took the evidence of the purchase, both that which was sealed according to the law and custom, and that which was open:

11. Og jeg tog Købebrevet, det som var forseglet og indeholdt, hvad der var bestemt og fastsat, og det, som var aabent.

11. Och tog det förseglade köpbrefvet till mig, efter rätten och sedvänjan, och en öppen utskrift;

11. Ja ma wötsin se osto-ramato, mis pitseriga kinnipandud, käsko ja seädmist möda, ja se ramato , mis lahti olli .

11. Aš paėmiau užantspauduotąjį pirkimo raštą, kaip reikalauja įstatymas ir papročiai, ir atvirąjį pirkimo raštą

11. und nahm zu mir den versiegelten Kaufbrief nach Recht und Gewohnheit und eine offene Abschrift

11. Je pris ensuite le contrat, tant celui qui était cacheté, selon l'ordonnance et les statuts, que celui qui était ouvert.

11. Y tomé la carta de la venta sellada, según el derecho y costumbres, y el traslado abierto.

11 En ik nam den koopbrief, die verzegeld was naar het gebod en de inzettingen, en den open brief;

11. Potemem wziął według przykazania i prawa zapis kupna zapieczętowany i otwarty;

11. Ezután kezembe vevém a vétel felől való levelet, a mely meg vala pecsételve a parancsolat és törvények szerint, és a közönséges levelet is.

11 И взял я купчую запись, как запечатанную по закону и уставу, таки открытую;

11. І взяв я купну запись запечатану, після закону й устави, і запись відкриту,

12. ja annoin kauppakirjan Baarukille, Neerian, Mahsejan pojan, pojalle, serkkuni Hanamelin nähden ja todistajain nähden, jotka olivat kirjoittaneet kauppakirjan alle, ja kaikkien juutalaisten nähden, jotka istuivat vankilan pihassa,

12. Ja annoin kauppakirjan Barukille Neerijan pojalle, Mahsejan pojan, Hanamelin, minun setäni pojan silmäin edessää ja todistajain silmäin edessä, jotka kauppakirjan allekirjoittaneet olivat, ja kaikkien Juudalaisten silmäin edessä, jotka pihassa vankihuoneen edessä asuivat.

12. Ja annoin cauppakirjan Baruchille Nerian pojalle Mahasean pojan Hanameelin minun setäni pojan ja todistajain jotca cauppakirjasa olit ja caickein Judalaisten läsnä olles jotca pihasa fangihuonen edesä istuit.

12 and I delivered the deed of the purchase to Baruch the son of Neriah, the son of Mahseiah, in the presence of Hanamel my uncle's son and in the presence of the witnesses who signed the deed of the purchase, before all the Jews who sat in the court of the guard.

12. And I gave the evidence of the purchase unto Baruch the son of Neriah, the son of Maaseiah, in the sight of Hanameel mine uncle's son, and in the presence of the witnesses that subscribed the book of the purchase, before all the Jews that sat in the court of the prison.

12. Og jeg gav Baruk, en Søn af Neria, som var en Søn af Mahasia, Købebrevet for Hanarneels, min Farbroders Søns, Øjne og for de Vidners Øjne, som havde underskrevet Købebrevet, for alle de Jøders Øjne, som sade i Fængselets Forgaard.

12. Och fick köpbrefvet Baruch, Neria sone, Mahaseja sons, uti Hanameels, mins faderbroders sons, och de vittnes, som i köpbrefvena stodo, och alla Judarnas närvaro, som i gården för fångahuset såto;

12. Ja andsin se osto-ramato Parukile Neria poiale, kes Mahseja poeg, Anameli, omma issa-wenna poia nähhes, ja nende tunnistusmeeste nähhes, kes osto-ramato alla ollid kirjotanud, ja keige Judide nähhes, kes wangikoia oues ellasid.

12. ir padaviau Machsėjos sūnaus Nerijo sūnui Baruchui, matant mano pusbroliui Hanameliui ir liudytojams, pasirašiusiems pirkimo raštą, ir matant visiems žmonėms, buvusiems sargybos kieme.

12. und gab den Kaufbrief Baruch, dem Sohn Nerias, des Sohnes Maasejas, in Gegenwart Hanameels, meines Vetters, und der Zeugen, die im Kaufbrief geschrieben standen, und aller Juden, die im Hofe des Gefängnisses saßen,

12. Et je remis le contrat d'acquisition à Baruc, fils de Nérija, fils de Machséja, en présence de Hanaméel, fils de mon oncle, et des témoins qui avaient signé le contrat d'acquisition, et en présence de tous les Juifs qui étaient assis dans la cour de la prison.

12. Y dí la carta de venta a Baruc, hijo de Neri, hijo de Maasías, delante de Janameel, el hijo de mi tio, y delante de los testigos que estaban escritos en la carta de venta, delante de todos los Judíos que estaban en el patio de la guarda.

12 En ik gaf den koopbrief aan Baruch, den zoon van Nerija, den zoon van Machseja, voor de ogen van Hanameel, mijns ooms zoon, en voor de ogen der getuigen die den koopbrief hadden onderschreven; voor de ogen van al de Joden, die in het voorhof der bewaring zaten.

12. I oddałem on zapis kupna Baruchowi, synowi Neryjasza, syna Maasejaszowego, przed oczyma Chanameela, stryja swego, i przed oczyma świadków, którzy się podpisali w onym zapisie kupna, przed oczyma wszystkich Żydów, którzy byli usiedli w sieni ciemnicy;

12. És a vétel felől való levelet odaadám Báruknak, a Néria fiának, a ki Mahásiás fia vala, Hanameélnek, az én nagybátyám fiának szemei előtt, és a tanúk szemei előtt, a kik be valának írva a vétel felől való levélbe, mindama júdaiak szemei előtt, a kik ülnek vala a tömlöcz pitvarában.

12 и отдал эту купчую запись Варуху, сыну Нирии, сына Маасеи, в глазах Анамеила, сына дяди моего, и в глазах свидетелей, подписавших эту купчую запись, в глазах всех Иудеев, сидевших на дворе стражи;

12. Та й передав тую купну запись Барухові Нирієнкові Маассеєнкові перед моїм родичем Анамеїлом і при сьвідках, що підписали тую купну запись, при всїх Юдеях, що седїли в сторожовому дворі,

13. ja minä käskin Baarukia heidän nähtensä sanoen:

13. ja minä käskin Barukia heidän silmäinsä edessä ja sanoin:

13. Ja käskin Baruchia heidän silmäins edes ja sanoin:

13 And I charged Baruch before them, saying,

13. And I charged Baruch before them, saying,

13. Og jeg befalede Baruk for deres Øjne og sagde:

13. Och befallde Baruch för deras ögon, och sade:

13. Ja ma käsksin Parukit nende nähhes, ja ütlesin:

13. Jų akivaizdoje pasakiau Baruchui:

13. und befahl Baruch vor ihren Augen und sprach:

13. Et je donnai cet ordre à Baruc, en leur présence:

13. Y mandé a Baruc delante de ellos, diciendo:

13 En ik beval Baruch voor hun ogen, zeggende:

13. I rozkazałem Baruchowi przed oczyma ich, mówiąc:

13. És parancsolék Báruknak azok szemei előtt, mondván:

13 и заповедал Варуху в присутствии их:

13. І наказав Барухові прилюдно:

14. Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Ota nämä kirjat, tämä kauppakirja, sekä sinetöity että tämä avoin kirja, ja pane ne saviastiaan, että ne säilyisivät kauan aikaa.

14. Näin sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala: ota nämä kirjat, tämä sinetillä vahvistettu kauppakirja, ja tämä avoin kirja, ja pane ne saviastiaan, että ne olisivat kauvan aikaa tallella.

14. Näitä sano HERra Zebaoth Israelin Jumala: ota nämät kirjat tämä sinetillä wahwistettu cauppakirja ja tämä awojoin kirja ja pane ne sawiastiaan että he olisit cappalen aica tallella.

14 Jehovah of hosts says thus, the God of Israel: Take these deeds, this deed of the purchase which is sealed and this deed which is open and put them in an earthen vessel that they may continue many days.

14. Thus saith the LORD of hosts, the God of Israel; Take these evidences, this evidence of the purchase, both which is sealed, and this evidence which is open; and put them in an earthen vessel, that they may continue many days.

14. Saa siger den Herre Zebaoth, lsraels Gud: Tag disse Breve, dette Købebrev, baade dette forseglede og dette aabne Brev, og læg dem i et Lerkar, at de maa holde sig mange Dage.

14. Detta säger Herren Zebaoth, Israels Gud: Tag dessa brefven, det förseglade köpbrefvet, samt med denna öppna utskriftene, och lägg dem uti ett lerkäril, att de måga ligga förvarade i lång tid.

14. Nenda ütleb wäggede Jehowa, Israeli Jummal: Wötta needsinnatsed ramatud, se osto-ramat, mis pitseriga kinnipandud, ja se ramat, mis lahti, ja panne neid ühhe kiwwi-riista sisse, et nemmad seiswad mitto päwa.

14. ‘‘Taip sako kareivijų Viešpats, Izraelio Dievas: ‘Imk šituos pirkimo raštus, užantspauduotąjį ir atvirąjį, ir juos įdėk į molinį indą, kad jie ilgai išliktų’.

14. So spricht der HERR Zebaoth, der Gott Israels: Nimm diese Briefe, den versiegelten Kaufbrief samt dieser offenen Abschrift, und lege sie in ein irdenes Gefäß, daß sie lange bleiben mögen.

14. Ainsi a dit l'Éternel des armées, le Dieu d'Israël: Prends ces écrits, ce contrat d'acquisition, celui qui est cacheté et celui qui est ouvert, et mets-les dans un vase de terre, afin qu'ils puissent se conserver longtemps.

14. Así dijo Jehová de los ejércitos, Dios de Israel: Toma estas cartas, esta carta de venta, la sellada, y esta que es la carta abierta, y pónlas en un vaso de barro, para que se guarden muchos dias.

14 Zo zegt de HEERE der heirscharen, de God Israels: Neem deze brieven, dezen koopbrief, zo den verzegelden als dezen open brief, en doe ze in een aarden vat, opdat zij vele dagen mogen bestaan.

14. Tak mówi Pan zastępów, Bóg Izraelski: Weźmij te zapisy, ten zapis tego kupna, jako zapieczętowany, tak i ten zapis otworzony, a włóż je w naczynie gliniane, aby trwały przez wiele lat;

14. Ezt mondja a Seregek Ura, az Izráel Istene: Vedd fel e leveleket, ezt a vételi levelet, mind a bepecsételtetett, mind a közönséges levelet, és tedd azokat cserépedénybe, hogy sok ideig elálljanak.

14 так говорит Господь Саваоф, Бог Израилев: возьми сии записи, эту купчую запись, которая запечатана, и эту запись открытую, и положи их в глиняный сосуд, чтобы они оставались там многие дни.

14. Так говорить Господь сил небесних, Бог Ізраїля: Возьми сї записї, сю запечатану купну запись і сю відкриту купну запись, та й зложи в глиняну посудину, щоб вони там могли передержатись довгий час.

15. Sillä näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Vielä kerran ostetaan tässä maassa taloja ja peltoja ja viinitarhoja.

15. Sillä näin sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala: vielä nyt pitää ostettaman huoneita, peltoja ja viinamäkiä tässä maassa.

15. Sillä nijn sano HERra Zebaoth Israelin Jumala: wielä nyt pitä ostettaman huoneita peldoja ja wijnamäkiä näisä maisa.

15 For Jehovah of hosts says thus, the God of Israel: Houses and fields and vineyards will yet again be bought in this land.

15. For thus saith the LORD of hosts, the God of Israel; Houses and fields and vineyards shall be possessed again in this land.

15. Thi saa siger den Herre Zebaoth, Israels Gud: Endnu skal der købes Huse og Agre og Vingaarde i dette Land.

15. Ty så säger Herren Zebaoth, Israels Gud: Ännu skall man köpa hus, åkrar och vingårdar, i desso landena.

15. Sest nenda ütleb wäggede Jehowa, Israeli Jummal: Weel peab koddasid, ja pöldusid ja winamäggesid siin maal ostetama.

15. Nes taip sako kareivijų Viešpats, Izraelio Dievas: ‘Namai, žemė ir vynuogynai vėl bus perkami šiame krašte’ ‘‘.

15. Denn so spricht der HERR Zebaoth, der Gott Israels: Noch soll man Häuser, Äcker und Weinberge kaufen in diesem Lande.

15. Car ainsi a dit l'Éternel des armées, le Dieu d'Israël: On achètera encore des maisons, des champs et des vignes dans ce pays.

15. Porque así dijo Jehová de los ejércitos, Dios de Israel: Aun se comprarán y venderán casas, y heredades, y viñas, en esta tierra.

15 Want zo zegt de HEERE der heirscharen, de God Israels: Er zullen nog huizen, en velden, en wijngaarden in dit land gekocht worden.

15. Bo tak mówi Pan zastępów, Bóg Izraelski: Jeszcze będą kupowane domy, i role, i winnice w tej ziemi.

15. Mert ezt mondja a Seregek Ura, Izráel Istene: Még házakat, mezőket és szőlőket fognak venni e földön.

15 Ибо так говорит Господь Саваоф, Бог Израилев: домы и поля ивиноградники будут снова покупаемы в земле сей.

15. Так бо говорить Господь Саваот, Бог Ізрайлїв: Будуть колись ізнов купуватись доми й поля й виноградники в сїй землї.

16. Ja annettuani kauppakirjan Baarukille, Neerian pojalle, minä rukoilin Herraa sanoen:

16. Ja kun minä olin antanut Baarukille Nerian pojalle kauppakirjan, rukoilin minä Herraa ja sanoin:

16. JA cuin minä olin andanut Baruchille Nerian pojalle cauppakirjan rucoilin minä HERra ja sanoin:

16 Now after I had delivered the deed of the purchase to Baruch the son of Neriah, I prayed to Jehovah, saying,

16. Now when I had delivered the evidence of the purchase unto Baruch the son of Neriah, I prayed unto the LORD, saying,

16. Og jeg bad til Herren, efter at jeg havde overgivet Baruk, Nerias Søn, Købebrevet og sagde:

16. Och då jag hade fått Baruch, Neria sone, köpbrefvet, bad jag till Herran, och sade:

16. Ja pärrast kui ma sain annud se osto-ramato Parukile Neria poiale, pallusin ma Jehowat, ja ütlesin:

16. Padavęs pirkimo raštą Nerijo sūnui Baruchui, aš meldžiau Viešpatį:

16. Und da ich den Kaufbrief hatte Baruch, dem Sohn Nerias, gegeben, betete ich zum HERRN und sprach:

16. Et après que j'eus remis à Baruc, fils de Nérija, le contrat d'acquisition, je fis ma prière à l'Éternel, en disant:

16. Y después que dí la carta de venta a Baruc, hijo de Nerí, oré a Jehová, diciendo:

16 Voorts, nadat ik den koopbrief aan Baruch, den zoon van Nerija, gegeven had, bad ik tot den HEERE, zeggende:

16. Potem modliłem się Panu, kiedym oddał on zapis kupna Baruchowi, synowi Neryjaszowemu, mówiąc:

16. És könyörgék az Úrnak, miután odaadám a vétel felől való levelet Báruknak, a Néria fiának, mondván:

16 И, передав купчую запись Варуху, сыну Нирии, я помолился Господу:

16. І, передавши Барухові Нирієнкові, купну запись, помоливсь я так до Господа:

17. Oi Herra, Herra! Katso, sinä olet tehnyt taivaan ja maan suurella voimallasi ja ojennetulla käsivarrellasi: ei mikään ole sinulle mahdotonta;

17. Ah Herra, Herra! katso, sinä olet tehnyt taivaat ja maan suurella voimallas ja ojennetulla käsivarrellas; ei ole mitään sinulle mahdotonta.

17. O HERra Jumala cadzo sinä olet tehnyt taiwan ja maan sinun suurella woimallas ja sinun cocotetulla käsiwarrellas ja ei ole mitän sinulle mahdotoinda.

17 Ah lord Jehovah! Behold, you have made the heavens and the earth by your great power and by your outstretched arm. There is nothing too hard for you,

17. Ah Lord GOD! behold, thou hast made the heaven and the earth by thy great power and stretched out arm, and there is nothing too hard for thee:

17. Ak, Herre, Herre ! se, du har skabt Himmelen og Jorden ved din store Kraft og ved din udrakte Arm; der er ingen Ting underlig for dig,

17. O Herre Herre, si, du hafver gjort himmel och jord genom dina stora kraft, och genom din uträckta arm, och ingen ting är för dig omöjelig.

17. Oh Issand Jehowa! wata, sinna olled teinud taewad ja Ma omma sure rammo läbbi, ja omma sirrutud käewarre läbbi; # ei ükski assi olle ni immelik , mis sinna ei jouaks tehha.

17. ‘‘Viešpatie Dieve, Tu sukūrei dangų ir žemę savo didele galia ir ištiesta ranka. Nieko Tau nėra negalimo.

17. Ach HERR HERR, siehe, du hast Himmel und Erde gemacht durch deine große Kraft und durch deinen ausgestreckten Arm, und ist kein Ding vor dir unmöglich;

17. Ah! Seigneur Éternel! voici, tu as fait le ciel et la terre, par ta grande puissance et par ton bras étendu: aucune chose ne te sera difficile.

17. ¡Ah, Señor Jehová! he aquí que tu hiciste el cielo y la tierra con tu gran poder, y con tu brazo extendido, ni hay nada que se te esconda:

17 Ach, Heere HEERE! Zie, Gij hebt de hemelen en de aarde gemaakt, door Uw grote kracht en door Uw uitgestrekten arm; geen ding is U te wonderlijk.

17. Ach panujący Panie!otoś ty uczynił niebo i ziemię mocą swoją wielką i ramianiem twoim wyciągnionem, nie jestci skryta przed tobą żadna rzecz;

17. Ah, ah, Uram Isten! Ímé te teremtetted a mennyet és földet a te nagy hatalmaddal és a te kiterjesztett karoddal, és semmi sincs lehetetlen előtted!

17 „о, Господи Боже! Ты сотворил небо и землю великою силою Твоею и простертою мышцею; для Тебя ничего нет невозможного;

17. Ой Господи Боже! Ти сотворив небо й землю великою силою твоєю й простягнутою рукою твоєю: в тебе нема нїчого неможливого;

18. sinä, joka teet laupeuden tuhansille, mutta kostat isäin pahat teot heidän jälkeensä heidän lastensa helmaan; sinä suuri, voimallinen Jumala, jonka nimi on Herra Sebaot,

18. Sinä, joka monelle tuhannelle teet hyvin, ja kostat isäin pahat teot heidän lastensa helmaan heidän jälkeensä; sinä suuri ja väkevä Jumala, Zebaot on sinun nimes,

18. Sinä joca monelle tuhannelle teet hywin ja costat Isäin pahat tegot heidän lastens helmaan heidän jälkens sinä suuri ja wäkewä Jumala HERra Zebaoth on sinun nimes:

18 who show loving kindness to thousands and recompense the iniquity of the fathers into the bosom of their sons after them, the great, the mighty God. Jehovah of hosts is his name,

18. Thou shewest lovingkindness unto thousands, and recompensest the iniquity of the fathers into the bosom of their children after them: the Great, the Mighty God, the LORD of hosts, is his name,

18. du, som gør Miskundhed imod tLrsinde og som betaler Fædrenes Misgerning i deres Børns Barm efter dem, du store, du vældige Gud, hvis Navn er Herren Zebaoth,

18. Du, som mångom tusendom väl gör, och vedergäller fädernas missgerningar uti deras barnas sköte efter dem; du store och starke Gud, Herre Zebaoth är ditt Namn;

18. Sa teed head tuhhandettele, ja tassud wannematte üllekohhut nende laste süllesse nende järrele; sinna olled se suur wäggew Jummal, kelle nimmi on wäggede Jehowa.

18. Tu rodai malonę tūkstančiams ir baudi vaikus už jų tėvų nusikaltimus. Tu didis ir galingas Dievas, kurio vardas­kareivijų Viešpats.

18. der du wohltust vielen Tausenden und vergiltst die Missetat der Väter in den Busen ihrer Kinder nach ihnen, du großer und starker Gott; HERR Zebaoth ist dein Name;

18. Tu fais miséricorde en mille générations, et tu rétribues l'iniquité des pères dans le sein de leurs enfants après eux. Tu es le Dieu grand, le puissant, dont le nom est l'Éternel des armées,

18. Que haces misericordia en millares, y vuelves la maldad de los padres en el seno de sus hijos después de ellos: Dios Grande, Poderoso, Jehová de los ejércitos es su nombre.

18 Gij, Die goedertierenheid doet aan duizenden, en de ongerechtigheid der vaderen vergeldt in den schoot hunner kinderen na hen; Gij grote, Gij geweldige God, Wiens Naam is HEERE der heirscharen!

18. Czynisz miłosierdzie nad tysiącami, i oddajesz nieprawość ojcowską do łona synów ich po nich; Bóg wielki mocny, Pan zastępów imię twoje;

18. A ki irgalmasságot [3†] cselekszel ezeríziglen, és a ki az atyák bűnéért az ő fiaik keblében fizetsz meg ő utánok, te nagy Isten, te hatalmas, a kinek neve Seregek Ura!

18 Ты являешь милость тысячам и за беззаконие отцов воздаешь в недро детям их после них: Боже великий, сильный, Которому имя Господь Саваоф!

18. Ти подаєш милость тисячам і відплачуєш батькївські гріхи в нутро дїтям по них; Ти, Боже великий і могучий, що ймя тобі Господь сил небесних.

19. suuri neuvossa ja väkevä teossa, sinä, jonka silmät ovat avoimet tarkkaamaan kaikkia ihmislasten teitä, antaaksesi itsekullekin hänen vaelluksensa ja hänen töittensä hedelmän mukaan;

19. Suuri neuvossa ja väkevä töissä, ja sinun silmäs ovat avoinna kaikkein ihmisten lasten teiden päälle, antaakses kullekin heidän menonsa jälkeen ja heidän töittensä hedelmän jälkeen.

19. Isoi neuwos ja wäkewä töisä ja sinun silmäs owat awoi caickein ihmisten lasten teiden päälle andaxes cullengin heidän menons jälken ja heidän menons hedelmän jälken.

19 great in counsel and mighty in work, whose eyes are open upon all the ways of the sons of men, to give everyone according to his ways and according to the fruit of his practices,

19. Great in counsel, and mighty in work: for thine eyes are open upon all the ways of the sons of men: to give every one according to his ways, and according to the fruit of his doings:

19. stor i Raad, og mægtig i Gerning; thi dine Øjne ere opladte over alle Menneskens Børns Veje til at give hver efter hans Veje og efter hans Idrætters Frugt!

19. Stor i råd och mägtig i gerningom; och din ögon stå öppne öfver alla menniskors barnas vägar, att du skall gifva, hvarjom och enom efter sitt väsende, och efter sins väsendes frukt;

19. Kes suur on nou polest, ja wäggew teggude polest; sinna! kelle silmad lahti on keikide innimeste tede ülle, et sa iggamehhele annad temma wisisid möda, ja ta teggude kasso möda.

19. Didis patarimu ir galingas darbais. Tavo akys mato visus žmonių kelius, kad atlygintų kiekvienam pagal jo kelius ir darbus.

19. groß von Rat und mächtig von Tat, und deine Augen stehen offen über alle Wege der Menschenkinder, daß du einem jeglichen gibst nach seinem Wandel und nach der Frucht seines Wesens;

19. Grand en conseil et puissant en exploits; tu as les yeux ouverts sur toutes les voies des enfants des hommes, pour rendre à chacun selon ses voies et selon le fruit de ses œuvres;

19. Grande en consejo, y magnífico en hechos; porque tus ojos están abiertos sobre todos los caminos de los hijos de los hombres, para dar a cada uno según sus caminos, y según el fruto de sus obras:

19 Groot van raad en machtig van daad; want Uw ogen zijn open over alle wegen der mensenkinderen, om een iegelijk te geven naar zijn wegen, en naar de vrucht zijner handelingen.

19. Wielki w radzie i możny w sprawie, ponieważ oczy twoje otworzone są na wszystkie drogi synów ludzkich, abyś oddał każdemu według dróg jego, i według owoców spraw jego;

19. Nagy [4†] tanácsú és hatalmas cselekedetű, a kinek szemei jól látják az emberek fiainak minden [5†] útait, hogy kinek-kinek megfizess az ő útai szerint, és az ő cselekedeteinek gyümölcse szerint;

19 Великий в совете и сильный в делах, Которого очи отверсты на все пути сынов человеческих, чтобы воздавать каждому по путям его и по плодам дел его,

19. Великий ти в замірах і потужний в дїлах; твої очі бачні на всї стежки в людських дїтей, щоб платити кожному по його ходах і по плодах учинків його;

20. sinä, joka teit tunnustekoja ja ihmeitä Egyptin maassa ja olet tehnyt niitä hamaan tähän päivään asti sekä Israelissa että muitten ihmisten seassa, ja joka olet tehnyt itsellesi nimen, senkaltaisen kuin se tänäkin päivänä on.

20. Sinä, joka Egyptin maalla merkkejä ja ihmeitä teit, ja aina tähän päivään asti, sekä Israelin että ihmisten kanssa, ja teit sinulles nimen, niinkuin se tänäpänä on.

20. Sinä joca Egyptin maalla merkejä ja ihmeitä teit aina tähän päiwän asti sekä Israelin että ihmisten cansa ja teit sinulles nimen nijncuin se tänäpän on.

20 who set signs and wonders in the land of Egypt, even to this day, both in Israel and among other men and made you a name, as at this day,

20. Which hast set signs and wonders in the land of Egypt, even unto this day, and in Israel, and among other men; and hast made thee a name, as at this day;

20. Du, som har gjort Tegn og underlige Ting i Ægyptens Land, indtil denne Dag, baade iblandt Israel og iblandt andre Mennesker, og har indlagt dig et Navn, som det er paa denne Dag;

20. Du, som uti Egypti land tecken och under gjorde, allt intill denna dag, både med Israel och med menniskomen, och gjorde dig ett Namn, såsom det i denna dag är;

20. Kes sa olled immetähta ja immeteggusid Egiptusse-maal teinud tänna päwani, ni hästi Israeli-rahwa seas, kui mu innimeste seas, ja olled ennesele ühhe nimme teinud, nenda kui tännapä on .

20. Tu darei ženklų ir stebuklų Egipto šalyje ir darai iki šios dienos Izraelyje ir tarp žmonių, ir įsigijai vardą, kaip yra šiandien.

20. der du in Ägyptenland hast Zeichen und Wunder getan bis auf diesen Tag, an Israel und den Menschen, und hast dir einen Namen gemacht, wie er heutigestages ist;

20. Tu as fait des signes et des prodiges au pays d'Égypte, jusqu'à ce jour, et en Israël et parmi les hommes, et tu t'es acquis un renom tel qu'il est aujourd'hui.

20. Que pusiste señales y portentos en tierra de Egipto hasta este día, y en Israel, y en el hombre; e hiciste para tí nombre cual es este día:

20 Gij, Die tekenen en wonderen gesteld hebt in Egypteland, tot op dezen dag, zo in Israel, als onder andere mensen, en hebt U een Naam gemaakt, als Hij is te dezen dage!

20. Któryś uczynił znaki i cuda na ziemi Egipskiej aż do dnia tego, i w Izraelu, i między innymi ludźmi, i uczyniłeś sobie imię, jako się to dziś okazuje.

20. A ki jeleket és csudákat tettél Égyiptom földén és mind e napiglan mind Izráel földén, mind az embereken, és nevet szerzettél magadnak, a mint ez mai nap is megvan.

20 Который совершил чудеса и знамения в земле Египетской, и совершаешь до сего дня и в Израиле и между всеми людьми, и соделал Себе имя, как в сей день,

20. Ти, що творив знамення й чудеса потужною рукою й чудеса в Египтї, та й по сей день твориш ув Ізраїлї і на всїх людях, й прославив своє імя по сей день;

21. Sinä veit kansasi Israelin pois Egyptin maasta tunnusteoilla ja ihmeillä, väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella, suurella peljätyksellä,

21. Sinä veit kansas Israelin ulos Egyptin maalta merkeillä ja ihmeillä ja väkevällä kädellä, ojennetulla käsivarrella, ja suurella pelvolla,

21. Ja weit sinun Canssas Israelin ulos Egyptin maalda merkeillä ja ihmeillä ja wäkewällä kädellä cocotetulla käsiwarrella ja suurella pelgolla/

21 and brought out your people Israel out of the land of Egypt with signs and with wonders and with a strong hand and with an outstretched arm and with great terror,

21. And hast brought forth thy people Israel out of the land of Egypt with signs, and with wonders, and with a strong hand, and with a stretched out arm, and with great terror;

21. og du udførte dit Folk Israel af Ægyptens Land, ved Tegn og ved underlige, Ting og ved en stærk Haand og ved en udrakt Arm og ved stor Forfærdelse;

21. Och förde ditt folk Israel utur Egypti land, genom tecken och under, genom ena mägtiga hand, med enom uträcktom arm, och genom stor förskräckning;

21. Ja sa olled ärratonud omma Israeli rahwast Egiptusse maalt immetähtede ja immeteggude läbbi, ja wäggewa käega, ja sirrutud käewarrega, ja sure hirmoga;

21. Tu išvedei Izraelio tautą iš Egipto šalies su ženklais ir stebuklais, savo galinga ir ištiesta ranka, ir su dideliu siaubu.

21. und hast dein Volk Israel aus Ägyptenland geführt durch Zeichen und Wunder, durch deine mächtige Hand, durch ausgestrecktem Arm und durch großen Schrecken;

21. Tu as retiré du pays d'Égypte Israël ton peuple, avec des prodiges et des miracles, à main forte et à bras étendu, et avec une grande terreur.

21. Y sacaste tu pueblo Israel de tierra de Egipto con señales y portentos, y con mano fuerte, y brazo extendido, y con espanto grande:

21 En hebt Uw volk Israel uit Egypteland uitgevoerd, door tekenen en door wonderen, en door een sterke hand, en door een uitgestrekten arm, en door grote verschrikking.

21. Boś wywiódł lud twój Izraeski z ziemi Egipskiej w znakach i w cudach, i w ręce mocnej, i w ramieniu wyciągnionem i w strachu wielkim;

21. És kihoztad a te népedet, az Izráelt Égyiptom [6†] földéből jelekkel és csudákkal, és hatalmas kézzel, és kinyújtott karral, és nagy rettegtetéssel.

21 и вывел народ Твой Израиля из земли Египетской знамениями и чудесами, и рукою сильною и мышцею простертою, при великом ужасе,

21. Ти вивів людей твоїх, Ізраїля, з землї Египецької при знаменах й чудесах, потужною рукою й простягнутою правицею і при страсї великім,

22. ja annoit heille tämän maan, jonka sinä heidän isillensä vannotulla valalla olit luvannut antaa heille, maan, joka vuotaa maitoa ja mettä.

22. Ja annoit heille tämän maan, jonka sinä heidän isillensä vannonut olit, sen heille antaakses: maan, joka rieskaa ja hunajaa vuosi.

22. Ja annoit heille tämän maan jongas heidän Isillens wannonut olit sen heille andaxes maan josa riesca ja hunajata wuoti.

22 and gave them this land, which you swore to their fathers to give them, a land flowing with milk and honey.

22. And hast given them this land, which thou didst swear to their fathers to give them, a land flowing with milk and honey;

22. og du gav dem dette Land, som du tilsvor deres Fædre at ville give dem, et Land, som flyder med Mælk og Honning;

22. Och gaf dem detta landet, hvilket du deras fäder svorit hade att du dem det gifva ville; ett land, der mjölk och hannog uti flöt;

22. Ja olled neile annud sedda maad, mis sa nende wannemille wandunud, neile anda, üks Ma, mis pima ja met joseb.

22. Jiems davei šią šalį, plūstančią pienu ir medumi, kurią duoti buvai prisiekęs jų tėvams.

22. und hast ihnen dies Land gegeben, welches du ihren Vätern geschworen hattest, daß du es ihnen geben wolltest, ein Land, darin Milch und Honig fließt:

22. Et tu leur as donné ce pays, que tu avais juré à leurs pères de leur donner, pays où coulent le lait et le miel;

22. Y les diste esta tierra, de la cual juraste a sus padres que se la darías, tierra que corre leche y miel.

22 En hebt hun dit land gegeven, dat Gij hun vaderen gezworen hadt hun te zullen geven, een land vloeiende van melk en honig;

22. A podałeś im tę ziemię, o którąś przysiągł ojcom ich, żeś im miał dać ziemię opływającą mlekiem i miodem.

22. És nékik adtad e földet, a mely felől megesküdtél az ő atyáiknak, hogy adsz nékik tejjel és mézzel folyó földet.

22 и дал им землю сию, которую дать им клятвенно обещал отцам их, землю, текущую молоком и медом.

22. І дав їм сю землю, що її дати клявся батькам їх, - землю, текущу молоком і медом!

23. Mutta kun he olivat tulleet ja ottaneet sen omaksensa, eivät he kuulleet sinun ääntäsi eivätkä vaeltaneet sinun lakisi mukaan; he eivät tehneet mitään siitä, mitä sinä olit käskenyt heidän tehdä. Silloin sinä annoit kaiken tämän onnettomuuden kohdata heitä.

23. Ja koska he sinne tulivat ja omistivat sen, ei he kuulleet sinun ääntäs, eikä vaeltaneet sinun lakisi jälkeen; ja kaikkea mitä sinä käskenyt olit heidän tehdä, ei he sitä tehneet; sentähden sinä annoit myös kaiken tämän onnettomuuden heille tapahtua.

23. Ja cosca he sinne tulit ja omistit sen ei he cuullet sinun ändäs eikä waeldanet sinun Lakis jälken ja caickia mitä sinä käskenyt olit heidän tehdä ei he sitä tehnet sentähden sinä annoit myös caiken tämän onnettomuden heille tapahtua.

23 And they came in and possessed it, but they obeyed not your voice, nor walked in your law. They have done nothing of all that you commanded them to do. Therefore you have caused all this evil to come upon them.

23. And they came in, and possessed it; but they obeyed not thy voice, neither walked in thy law; they have done nothing of all that thou commandedst them to do: therefore thou hast caused all this evil to come upon them:

23. og de kom og toge det i Eje, men de hørte ikke din Røst og vandrede ikke efter din Lov; alt det, som du bød dem at gøre, gjorde de ikke; og du lod al denne Ulykke møde dem.

23. Och då de der inkommo och besåto det, hörde de intet dina röst, och vandrade ej heller efter din lag, och allt det du dem budit hade, att de göra skulle, det gjorde de intet; derföre du ock hafver låtit dem alla denna olyckona vederfaras.

23. Ja nemmad on tulnud ja sedda pärrinud, agga nemmad ei wötnud so sanna mitte kuulda, egga so kässo-öppetusses käia; keik, mis sa neid käsknud tehha, ei teind nemmad mitte; sepärrast olled sa lasknud nende kätte tulla keik sedda önnetust.

23. Įėję ir apsigyvenę šalyje, jie neklausė Tavęs, nesilaikė įstatymo ir nedarė, ką jiems buvai įsakęs. Todėl baudei juos, užleisdamas šitą nelaimę.

23. und da sie hineinkamen und es besaßen, gehorchten sie deiner Stimme nicht, wandelten auch nicht nach deinem Gesetz; und alles, was du ihnen gebotest, daß sie es tun sollten, das ließen sie; darum du auch ihnen all dies Unglück ließest widerfahren;

23. Et ils vinrent et en prirent possession. Mais ils n'ont point obéi à ta voix, et n'ont point marché dans ta loi; ils n'ont rien fait de tout ce que tu leur avais commandé de faire. C'est pourquoi tu as fait que tout ce mal leur est arrivé.

23. Y entraron, y poseyéronla; y no oyeron tu voz, ni anduvieron en tu ley; nada de lo que les mandaste que hiciesen, hicieron: por tanto hiciste venir sobre ellos todo este mal.

23 Zij zijn er ook ingekomen en hebben het erfelijk bezeten, maar hebben Uwer stem niet gehoorzaamd, en in Uw wet niet gewandeld; zij hebben niets gedaan van alles, wat Gij hun geboden hadt te doen; dies hebt Gij hun al dit kwaad doen bejegenen.

23. Ale że wszedłszy do niej, a posiadłszy ją, nie usłuchali głosu twojego, i w zakonie twoim nie chodzili, wszystkiego, coś im rozkazał czynić, nie czynili; przetoż sprawiłeś to, aby naó przyszło to wszystko złe.

23. És bementek és birtokolták azt, mindazáltal nem hallgattak a te szódra, és nem jártak a te törvényeidben, a miket parancsoltál nékik, hogy megcselekedjék, azokból semmit sem cselekedtek, azért mind e gonoszt rájok borítottad.

23 Они вошли и завладели ею, но не стали слушать гласа Твоего и поступать по закону Твоему, не стали делать того, что Ты заповедал им делать, и за то Ты навел на них все это бедствие.

23. Вони ввійшли й взяли її в державу, та не слухали заповідей твоїх, і не ходили робом законів твоїх, не чинили того, що їм заповідав єси, і за те ти вдарив їх усїм лихолїттєм сим.

24. Katso, piiritysvallit ovat edenneet aivan kaupunkiin asti, niin että se valloitetaan, ja kaupunki joutuu miekan, nälän ja ruton pakosta kaldealaisten valtaan, jotka sotivat sitä vastaan. Mitä sinä olet puhunut, on tapahtunut, ja katso, sinä näet sen.

24. Katso, tämä kaupunki on piiritetty, niin että se pitää voitettaman, ja kaupunki annettaman Kaldealaisten käsiin, jotka sotivat sitä vastaan miekalla, nälällä ja rutolla; ja niinkuin sinä olet sanonut, niin nyt tapahtuu, sen sinä näet.

24. Cadzo tämä Caupungi on pijritetty nijn että se pitä woitettaman ja miecan näljän ja ruton tähden Chalderein käsijn jotca sotiwat sitä wastan annettaman ja nijncuin sinä olet sanonut nijn nyt tapahtu sen sinä näet.

24 Behold, the mounds. They have come to the city to take it. And the city is given into the hand of the Chaldeans who fight against it, because of the sword and of the famine and of the pestilence. And what you have spoken has happen, and behold, you see it.

24. Behold the mounts, they are come unto the city to take it; and the city is given into the hand of the Chaldeans, that fight against it, because of the sword, and of the famine, and of the pestilence: and what thou hast spoken is come to pass; and, behold, thou seest it.

24. Se, Belejringsvoldene ere komne ind imod Staden til dens Indtagelse, og Staden er given i Kaldæernes Haand, som stride imod den, ved Sværdet og Hungeren og testen; og det, som du har talt, er sket, og se, du ser det.

24. Si, denne staden är belagd, så att han måste vunnen, och för svärd, hunger och pestilentie, uti de Chaldeers händer, som emot honom strida, gifven varda; och lika som du sagt hafver, så går det nu, det ser du.

24. Wata, wallid tullewad liggi liñna, sedda ärrawötma; ja se lin antakse moöga, ja nälja ja katko pärrast, Kaldea-rahwa kätte, kes ta wasto söddiwad; sest, mis sinna räkinud, se on sündinud, ja wata, sinna nääd parreminne .

24. Štai pylimai jau prie miesto sienų, ir miestas per kardą, badą ir marą yra atiduodamas į chaldėjų rankas, kurie jį puola. Tavo žodis išsipildė, ir Tu pats tai matai.

24. siehe, diese Stadt ist belagert, daß sie gewonnen und vor Schwert, Hunger und Pestilenz in der Chaldäer Hände, welche wider sie streiten, gegeben werden muß; und wie du geredet hast, so geht es, das siehest du,

24. Voici, les terrasses s'élèvent contre la ville pour la prendre, et la ville va être livrée entre les mains des Caldéens qui combattent contre elle, et abandonnée à l'épée, à la famine et à la peste. Ce que tu as dit est arrivé, et voici, tu le vois!

24. He aquí que con trabucos han entrado la ciudad para tomarla; y la ciudad es entregada en mano de los Caldeos que pelean contra ella delante de la espada, y de la hambre, y de la pestilencia; y lo que tú dijiste fué, y he aquí que tú los ves.

24 Zie, de wallen! zij zijn gekomen aan de stad, om die in te nemen, en de stad is gegeven in de hand der Chaldeen, die tegen haar strijden; vanwege het zwaard en den honger en de pestilentie; en wat Gij gesproken hebt, is geschied, en zie, Gij ziet het.

24. Oto strzelbę zatoczono przeciwko miastu, aby je wzięto, a miasto podane jest w ręce Chaldejczyków walczących przeciw niemu przez miecz, i głód, o mór; a tak cośkolwiek rzekł, dzieje się, to sam widzisz.

24. Ímé, a sánczok a városhoz érnek, hogy bevegyék azt, és e város odaadatik a Káldeusok kezébe, a kik megostromolják ezt fegyverrel, éhséggel és döghalállal. És a mit szólottál, meglett, ímé [7†] látod is.

24 Вот, насыпи достигают до города, чтобы взять его; и город от мечаи голода и моровой язвы отдается в руки Халдеев, воюющих против него; что Ты говорил, то и исполняется, и вот, Ты видишь это.

24. Ось, облогові вали сягають аж до городу, щоб звоювати його; ось, притиснене мечем, голоднечею й моровою пошестю, подається місто в руки Халдеям, що його облягли; те, що ти говорив, те й спевнюється, як ти сам бачиш.

25. Mutta kuitenkin sinä, Herra, Herra, sanoit minulle: 'Osta rahalla itsellesi pelto ja ota todistajat', vaikka kaupunki joutuu kaldealaisten käsiin.

25. Ja sinä Herra, Herra, sanoit minulle: osta sinulles pelto rahalla, ja ota todistukset, vaikka kaupunki pitää annettaman joutuu Kkaldealaisten käsiin.

25. Ja sinä HERra Jumala sanot minulle: osta peldo rahalla ja ota sijhen todistuxet waicka Caupungi pitä annettaman Chalderein käsijn.

25 And you have said to me, O lord Jehovah, Buy you the field for money and call witnesses, because the city is given into the hand of the Chaldeans.

25. And thou hast said unto me, O Lord GOD, Buy thee the field for money, and take witnesses; for the city is given into the hand of the Chaldeans.

25. Og du, Herre, Herre, har dog sagt til mig: Køb dig Ageren for Penge og tag Vidner derpaa, skønt Staden er given i Kaldæernes Haand.

25. Och du, Herre Herre, säger till mig: Köp du en åker för penningar, och tag vittne deruppå; ändock staden skall varde, gifven uti de Chaldeers händer.

25. Ja sinna, oh Issand Jehowa! olled siiski üttelnud mo wasto: Osta ennesele se pöld rahha pärrast, ja wötta tunnistusmehhi siñna jure, et kül se lin antakse Kaldea-rahwa kätte.

25. O Tu, Viešpatie Dieve, man liepei pirkti žemę už pinigus ir pasiimti liudytojus, nors miestas atiduotas į chaldėjų rankas’‘.

25. und du sprichst zu mir, HERR HERR: "Kaufe du einen Acker um Geld und nimm Zeugen dazu", so doch die Stadt in der Chaldäer Hände gegeben wird.

25. Et néanmoins, Seigneur Éternel! tu m'as dit: "Achète ce champ à prix d'argent et prends-en des témoins" - Et la ville est livrée entre les mains des Caldéens!

25. Y tú, Señor Jehová, me dijiste a mí: Cómprate la heredad por dinero, y haz testigos; y la ciudad es entregada en mano de Caldeos.

25 Evenwel hebt Gij tot mij gezegd, Heere HEERE! koop u dat veld voor geld, en doe het getuigen betuigen; daar de stad in der Chaldeen hand gegeven is.

25. A ty przecie mówisz do mnie, panujący Panie: Kup sobie tę rolę za pieniądze, a oświadcz to świadkami, choć już to miasto podane jest w ręcę Chaldejczyków.

25. És mégis azt mondottad, Uram Isten, nékem: Végy magadnak [8†] mezőt pénzen, és legyenek tanúid felőle, holott a város a Káldeusok kezébe adatik.

25 А Ты, Господи Боже, сказал мне: „купи себе поле за серебро и пригласи свидетелей, тогда как город отдается в руки Халдеев".

25. А ти, Господи Боже, сказав менї: Купи собі поле за гроші та возьми сьвідків, тим часом як місто попадається в руки Халдеям!

26. Ja Jeremialle tuli tämä Herran sana:

26. Ja Herran sana tapahtui Jeremialle ja sanoi:

26. JA HERran sana tapadui Jeremialle ja sanoi:

26 Then the word of Jehovah came to Jeremiah, saying,

26. Then came the word of the LORD unto Jeremiah, saying,

26. Og Herrens Ord kom til Jeremias, saa lydende:

26. Och Herrans ord skedde till Jeremia, och sade:

26. Ja Jehowa sanna sai Jeremia kätte sedda wisi:

26. Viešpats tarė Jeremijui:

26. Und des HERRN Wort geschah zu Jeremia und sprach:

26. Et la parole de l'Éternel fut adressée à Jérémie, en ces termes:

26. Y fué palabra de Jehová a Jeremías, diciendo:

26 Toen geschiedde des HEEREN woord tot Jeremia, zeggende:

26. I stało się słowo Paóskie do Jeremijasza, mówiąc:

26. És szóla az Úr Jeremiásnak, mondván:

26 И было слово Господне к Иеремии:

26. І надійшло слово Господнє до Еремії таке:

27. Katso, minä olen Herra, kaiken lihan Jumala; onko minulle mitään mahdotonta?

27. Katso, minä Herra olen kaiken lihan Jumala: pitäsikö minulle jotain oleman mahdotointa?

27. cadzo minä HERra olen caiken lihan Jumala Pidäiskö minulle jotain oleman mahdotoinda.

27 Behold, I am Jehovah, the God of all flesh. Is there anything too hard for me?

27. Behold, I am the LORD, the God of all flesh: is there any thing too hard for me?

27. Se, jeg er Herren, alt Køds Gud; mon nogen Ting skulde være underlig for mig?

27. Si, jag Herren är en Gud öfver allt kött; skulle något vara mig omöjeligit?

27. Wata, minna Jehowa ollen keige lihha Jummal; # kas mingisuggune assi peaks ni immelik ollema, mis minna ei jouaks tehha?

27. ‘‘Aš Viešpats, kiekvieno kūno Dievas. Ar yra man kas nors per sunku?

27. Siehe, ich, der HERR, bin ein Gott alles Fleisches; sollte mir etwas unmöglich sein?

27. Voici, je suis l'Éternel, le Dieu de toute chair; y a-t-il rien qui me soit difficile?

27. He aquí que yo soy Jehová, Dios de toda carne: ¿encubrírseme ha a mí alguna cosa?

27 Zie, Ik ben de HEERE, de God van alle vlees; zou Mij enig ding te wonderlijk zijn?

27. Otom Ja Pan, Bóg wszelkiego ciała; izaliż przedemną może być skryta która rzecz?

27. Ímé, én az Úr, Istene [9†] vagyok minden testnek, vajjon van-é valami lehetetlen nékem?

27 вот, Я Господь, Бог всякой плоти; есть ли что невозможное для Меня?

27. Ось, я - Господь, Бог усякого тїла, то ж у мене та було б що неможливе?

28. Sentähden, näin sanoo Herra: Katso, minä annan tämän kaupungin kaldealaisten käsiin ja Nebukadressarin, Baabelin kuninkaan, käsiin, ja hän valloittaa sen.

28. Sentähden sanoo Herra näin: katso, minä annan tämän kaupungin Kaldealaisten käsiin ja Nebukadnetsarin, Babelin kuninkaan käteen, ja hän on sen voittava.

28. Sentähden sano HERra näin: cadzo minä annan tämän Caupungin Chalderein käsijn ja NebucadNezarin Babelin Cuningan käteen ja hän on sen woittawa.

28 Therefore Jehovah says thus: Behold, I will give this city into the hand of the Chaldeans and into the hand of Nebuchadnezzar king of Babylon and he will take it.

28. Therefore thus saith the LORD; Behold, I will give this city into the hand of the Chaldeans, and into the hand of Nebuchadrezzar king of Babylon, and he shall take it:

28. Derfor, saa siger Herren: Se, jeg giver denne Stad i Kaldæernes Haand og i Nebukadnezar, Kongen af Babels Haand, at han skal indtage den.

28. Derföre säger Herren alltså: Si, jag gifver denna staden uti de Chaldeers händer, och uti NebucadNezars hand, Konungens i Babel, och han skall vinna honom.

28. Sepärrast ütleb Jehowa nenda: Wata, ma annan se liñna Kaldea-rahwa kätte, ja Nebukadretsari Pabeli kunninga kätte, ja ta wöttab sedda ärra.

28. Aš atiduosiu šitą miestą į chaldėjų ir Babilono karaliaus Nebukadnecaro rankas.

28. Darum spricht der HERR also: Siehe, ich gebe diese Stadt in der Chaldäer Hände und in die Hand Nebukadnezars, des Königs zu Babel; und er soll sie gewinnen.

28. C'est pourquoi, ainsi a dit l'Éternel: Voici je vais livrer cette ville entre les mains des Caldéens, entre les mains de Nébucadnetsar, roi de Babylone, qui la prendra.

28. Por tanto así dijo Jehová: He aquí que yo entrego esta ciudad en mano de Caldeos, y en mano de Nabucodonosor, rey de Babilonia, y tomarla ha:

28 Daarom zegt de HEERE alzo: Zie, Ik geef deze stad in de hand der Chaldeen, en in de hand van Nebukadnezar, den koning van Babel, en hij zal ze innemen.

28. Przetoż tak mówi Pan: Oto Ja daję to miasto w rękę Chaldejczyków, i w rękę Nabuchodonozora, króla Babiloóskiego, i weźmie je.

28. Azért ezt mondja az Úr: Ímé, én odaadom e várost a Káldeusok kezébe, és Nabukodonozornak, a babiloni királynak kezébe, hogy bevegye azt.

28 Посему так говорит Господь: вот, Я отдаю город сей в руки Халдееви в руки Навуходоносора, царя Вавилонского, и он возьмет его,

28. Тим же то так говорить Господь: От, я оддаю се місто Халдеям на поталу й в руки Навуходонозорові, цареві Вавилонському, й він звоює його,

29. Ja kaldealaiset, jotka sotivat tätä kaupunkia vastaan, tulevat ja sytyttävät tämän kaupungin tuleen ja polttavat sen niine taloineen, joiden katoilla on poltettu uhreja Baalille ja vuodatettu juomauhreja vieraille jumalille, minulle mielikarvaudeksi.

29. Ja kaldealaisten, jotka sotivat tätä kaupunkia vastaan, pitää tänne tuleman, ja sytyttävät tämän kaupungin tuleen ja polttavat sen niine taloineen, ja tähän kaupunkiin tulen sytyttämän, ja polttaman sen huoneinensa, kussa he Baalille kattoin pällä suitsuttaneet, ja muille jumalille juomauhreja uhranneet ovat, minua vihoittaaksensa.

29. Ja Chalderein jotca sotiwat tätä Caupungita wastan pitä tänne tuleman ja tähän tulen sytyttämän ja polttaman sen huoneinens cusa he Baalille cattoin päällä suidzuttanet ja muille jumallille juomauhria uhrannet owat minua wihoittaxens.

29 And the Chaldeans, who fight against this city, will come and set this city on fire and burn it, with the houses upon whose roofs they have offered incense to Baal and poured out drink offerings to other gods, to provoke me to anger.

29. And the Chaldeans, that fight against this city, shall come and set fire on this city, and burn it with the houses, upon whose roofs they have offered incense unto Baal, and poured out drink offerings unto other gods, to provoke me to anger.

29. Og Kaldæerne, som stride imod denne Stad, skulle komme og stikke Ild paa denne Stad og opbrænde den og Husene, paa hvis rage de gjorde Røgelse for Baal og udøste Drikoffer for andre Guder for at opirre mig.

29. Och de Chaldeer, som emot denna staden strida, skola komma härin, och tända här elden uppå, och bränna honom upp, samt med husen, der de Baal på taken rökt, och androm gudom drickoffer offrat hafva, på det de skulle förtörna mig.

29. Ja Kaldea-rahwas, kes seninnatse liñna wasto söddiwad, peawad tullema sisse, ja sedda liñna süütma pöllema tullega ja sedda ärrapölletama; ja need koiad , kelle kattuste peäl nemmad Paalile suitsetanud, ja joma-ohwrid wallanud teiste jummalattele, et nemmad mind piddid ärritama.

29. Chaldėjai, kurie puola šitą miestą, įsiverš į jį, užims, padegs ir sudegins jį su visais namais, ant kurių stogų jie smilkė aukas Baalui ir aukojo geriamąsias aukas svetimiems dievams, mane užrūstindami.

29. Und die Chaldäer, so wider diese Stadt streiten, werden hereinkommen und sie mit Feuer verbrennen samt den Häusern, wo sie auf den Dächern Baal geräuchert und andern Göttern Trankopfer geopfert haben, auf daß sie mich erzürnten.

29. Et les Caldéens qui combattent contre cette ville, vont entrer; ils mettront le feu à cette ville, et ils la brûleront, avec les maisons sur les toits desquelles on a fait des encensements à Baal et des libations à d'autres dieux, pour m'irriter.

29. Y vendrán los Caldeos que combaten esta ciudad, y encenderán esta ciudad a fuego, y quemarla han, y las casas sobre cuyas azoteas ofrecieron sahumerios a Baal, y derramaron derramaduras a dioses ajenos para provocarme a ira.

29 En de Chaldeen, die tegen deze stad strijden, zullen er inkomen, en deze stad met vuur aansteken, en zullen ze verbranden, met de huizen, op welker daken zij aan Baal gerookt, en anderen goden drankofferen geofferd hebben, om Mij te vertoornen.

29. A wszedłszy Chaldejczycy, którzy walczą przeciwko temu miastu, zapalą to miasto ogniem, i spalą je i te domy, na których dachach kadzili Baalowi, a sprawowali ofiary mokre bogom cudzym, aby mię wzruszali do gniewu.

29. És bemennek a Káldeusok, a kik ostromolják e várost, és e várost felgyújtják tűzzel és felégetik azt, és a házakat is, a melyeknek tetején [10†] füstöltek a Baálnak és áldoztak idegen isteneknek, hogy engem haragra ingereljenek.

29 и войдут Халдеи, осаждающие сей город, зажгут город огнем и сожгут его и домы, на кровлях которых возносились курения Ваалу и возливаемы были возлияния чужим богам, чтобы прогневлять Меня.

29. І Халдеї, що облягають його, вломляться й запалять місто й спалять його й доми, що на їх кришах приношено кадило Баалові та приносили ливні жертви чужим богам, щоб доводити мене до гнїву.

30. Sillä Israelin ja Juudan miehet ovat hamasta nuoruudestaan tehneet vain sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, sillä israelilaiset ovat tuottaneet minulle ainoastaan mielikarvautta kättensä teoilla, sanoo Herra.

30. Sillä Israelin lapset ja Juudan lapset ovat tosin nuoruudestansa tehneet pahaa minun silmäini edessä; ja Israelin lapset ovat vihoittaneet minun kättensä töillä, sanoo Herra.

30. Sillä Israelin ja Judan lapset owat heidän nuorudestans tehnet mitä ei minulle ole kelwannut ja Israelin lapset owat wihoittanet minun heidän kättens töillä sano HERra.

30 For the sons of Israel and the sons of Judah have done only what was evil in my sight from their youth. For the sons of Israel have only provoked me to anger with the work of their hands, says Jehovah.

30. For the children of Israel and the children of Judah have only done evil before me from their youth: for the children of Israel have only provoked me to anger with the work of their hands, saith the LORD.

30. Thi Israels Børn og Judas Børn have kun gjort ondt for mine Øjne fra deres Ungdom af; og Israels Børn have kun opirret mig med deres Hænders Gerning, siger Herren.

30. Ty Israels barn och Juda barn hafva af deras ungdom gjort det mig illa behagar, och Israels barn hafva förtörnat mig genom sina händers verk, säger Herren.

30. Sest Israeli lapsed, ja Juda lapsed, ei olle minno nähhes muud teinud kui kurja ommast norest east; sest Israeli lapsed on mind agga ärritanud omma kätte töga, ütleb Jehowa.

30. Izraelitai ir Judo gyventojai nuo pat jaunystės darė pikta mano akivaizdoje ir pykdė mane savo rankų darbais,­sako Viešpats.­

30. Denn die Kinder Israel und die Kinder Juda haben von ihrer Jugend auf getan, was mir übel gefällt; und die Kinder Israel haben mich erzürnt durch ihrer Hände Werk, spricht der HERR.

30. Car les enfants d'Israël et les enfants de Juda n'ont fait, dès leur jeunesse, que ce qui est mal à mes yeux; car les enfants d'Israël ne font que m'irriter par les œuvres de leurs mains, dit l'Éternel.

30. Porque los hijos de Israel, y los hijos de Judá solamente hicieron lo malo delante de mis ojos desde su juventud; porque los hijos de Israel solamente me provocaron a ira con la obra de sus manos, dijo Jehová.

30 Want de kinderen Israels en de kinderen van Juda hebben van hun jeugd aan alleenlijk gedaan, dat kwaad was in Mijn ogen; want de kinderen Israels hebben Mij door het werk hunner handen alleenlijk vertoornd, spreekt de HEERE.

30. Bo synowie Izraelscy i synowie Judzcy od dziecióstwa swego to tylko czynią, co jest złego przed oczyma mojemi; synowie, mówię, Izraelscy tylko mię draźnili sprawą rąk swoich, mówi Pan.

30. Mert Izráel fiai és Júda fiai ifjúságoktól fogva csak azt cselekedték, a mi gonosz az én szemeim előtt, és az Izráel fiai csak haragra gerjesztettek engem az ő kezeik cselekedeteivel, azt mondja az Úr.

30 Ибо сыновья Израилевы и сыновья Иудины только зло делали пред очами Моими от юности своей; сыновья Израилевы только прогневляли Меня делами рук своих, говорит Господь.

30. Бо сини Ізраїля та сини Юдинї вже змолоду тілько зло чинили перед очима в мене; сини Ізраїля хиба тілько що гнївили мене виробами рук своїх, говорить Господь.

31. Sillä tämä kaupunki on ollut minulle vihaksi ja kiivastukseksi hamasta siitä päivästä, jona he sen rakensivat, aina tähän päivään asti; ja niin minä heitän sen pois kasvojeni edestä

31. Siitä ajasta, kuin tämä kaupunki rakennettiin, niin tähän päivään asti, on hän tehnyt minun vihaiseksi ja julmaksi, niin että minun tyätyi heittää hänen pois kasvojeni edestä,

31. Sillä sijtä ajasta cuin tämä Caupungi rakettin nijn tähän päiwän asti on hän tehnyt minun wihaisexi ja julmaxi nijn että minun täytyi heittä hänen pois minun caswoni edest.

31 For this city has been to me a provocation of my anger and of my wrath from the day that they built it even to this day, that I should remove it from before my face,

31. For this city hath been to me as a provocation of mine anger and of my fury from the day that they built it even unto this day; that I should remove it from before my face,

31. Thi til Vrede for mig og til Harme for mig har denne Stad været fra den Dag, da de byggede den, og indtil denne Dag, saa at jeg maa skaffe den bort fra mit Ansigt

31. Ty ifrå den tiden, att denne staden byggd var, intill denna dag, hafver han gjort mig vredan och grymman, så att jag måste bortkasta honom ifrå mitt ansigte;

31. Sest se lin on mulle olnud minno wihha ja mo tullise wihha süteks, sest päwast kui nemmad sedda ehhitasid tännapäwani, et ma sedda omma palle eest piddin ärrasaatma,

31. Šitas miestas pykdė ir rūstino mane nuo pat jo įkūrimo dienos, ir Aš nusprendžiau jį sunaikinti

31. Denn seitdem diese Stadt gebaut ist, bis auf diesen Tag, hat sie mich zornig gemacht, daß ich sie muß von meinem Angesicht wegtun{~}

31. Car cette ville m'a été un objet de colère et d'indignation, depuis le jour où on l'a bâtie jusqu'à ce jour, en sorte que je l'ôte de devant ma face;

31. Porque para enojo mío, y para ira mía me ha sido esta ciudad, desde el día que la edificaron hasta hoy; para que la haga quitar de mi presencia:

31 Want tot Mijn toorn en tot Mijn grimmigheid is Mij deze stad geweest, van den dag af, dat zij haar gebouwd hebben, tot op dezen dag toe; opdat Ik haar van Mijn aangezicht wegdeed;

31. Zaiste na zapalczywość moję, i na gniew mój robi sobie to miasto ode dnia, którego je zbudowali, aż do dnia tego, tak, że mi przyjdzie oddalić od oblicza mego;

31. Mert csak bosszúságomra és búsulásomra volt e város, attól a naptól fogva, a melyen építették azt, mind ez ideig, úgy hogy el kell azt törlenem az én színem elől.

31 И как бы для гнева Моего и ярости Моей существовал город сей с самого дня построения его до сего дня, чтобы Я отверг его от лица Моего

31. Хиба тілько на гнїв менї та на досаду мою стояло се місто з того часу, як його збудовано, та й по сей день, щоб я відкинув його од лиця мого

32. kaiken sen pahan tähden, minkä israelilaiset ja Juudan miehet ovat tehneet minulle mielikarvaudeksi — he, heidän kuninkaansa, ruhtinaansa, pappinsa ja profeettansa sekä Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat.

32. Kaikkein Israelin lasten ja Juudan lasten pahuuden tähden, jonka he ovat tehneet, minua vihoittaaksensa, he ja heidän kuninkaansa, ruhtinaansa, pappinsa ja prophetansa, sekä Juudan miehet ja Jerusalemin asuvaiset.

32. Caickein Israelin ja Judan lasten pahuden tähden jonga he owat tehnet minua wihoittaxens. Cadzo heidän Cuningans Ruhtinans Pappins ja Prophetans ja ne jotca asuwat Judas ja Jerusalemis/

32 because of all the evil of the sons of Israel and of the sons of Judah, which they have done to provoke me to anger, they, their kings, their rulers, their priests and their prophets and the men of Judah and the inhabitants of Jerusalem.

32. Because of all the evil of the children of Israel and of the children of Judah, which they have done to provoke me to anger, they, their kings, their princes, their priests, and their prophets, and the men of Judah, and the inhabitants of Jerusalem.

32. formedelst al Israels Børns og Judas Børns Ondskab, som de Øvede for at opirre mig, de, deres Konger, deres Fyrster, deres Præster og deres Profeter, baade Judas Mænd og Jerusalems Indbyggere.

32. För alla Israels barnas och Juda barnas ondskos skull, den de bedrifvit hafva, på det de skulle förtörna mig, de, deras Konungar, Förstar, Prester och Propheter, och de som bo i Juda och Jerusalem.

32. Keige Israeli laste ja Juda laste kurjusse pärrast, mis nemmad teinud mind ärritades, nemmad, nende kunningad, nende würstid, nende preestrid ja nende prohwetid, ja igga Judamees, ja kes ellawad Jerusalemmas.

32. dėl izraelitų piktybių, kurias jie darė, mane supykdydami, kartu su savo karaliais, kunigaikščiais, kunigais, pranašais ir Jeruzalės gyventojais.

32. um aller Bosheit willen der Kinder Israel und der Kinder Juda, die sie getan haben, daß sie mich erzürnten. Sie, ihre Könige, Fürsten, Priester und Propheten und die in Juda und Jerusalem wohnen,

32. A cause de tout le mal que les enfants d'Israël et les enfants de Juda ont fait pour m'irriter, eux, leurs rois, leurs chefs, leurs sacrificateurs et leurs prophètes, les hommes de Juda et les habitants de Jérusalem.

32. Por toda la maldad de los hijos de Israel, y de los hijos de Judá, que han hecho para enojarme, ellos, sus reyes, sus príncipes, sus sacerdotes, y sus profetas, y los varones de Judá, y los moradores de Jerusalem.

32 Om al de boosheid der kinderen Israels en der kinderen van Juda, die zij gedaan hebben om Mij te vertoornen, zij, hun koningen, hun vorsten, hun priesteren, en hun profeten, en de mannen van Juda, en de inwoners van Jeruzalem;

32. A to dla wszelkiej złości synów Izraelskich i synów Judzkich, którą popełniali, pobudzając mię do gniewu, sami, królowie ich, książęta ich, kapłani ich i prorocy ich, jako mężowie Judzcy, tak obywatele Jeruzalemscy.

32. Az Izráel fiainak és a Júda fiainak minden bűnéért, a melyet cselekedtek, hogy felháborítsanak engem, ők magok, az ő királyaik, fejedelmeik, papjaik és prófétáik és Júda vitézei és Jeruzsálem polgárai.

32 за все зло сыновей Израиля и сыновей Иуды, какое они к прогневлению Меня делали, они, цари их, князья их, священники их и пророки их, и мужи Иуды и жители Иерусалима.

32. За все ледарство синів Ізрайлевих і синів Юдиних, що вони в гнїв менї коїли, - вони, царі їх, князї їх, сьвященники їх і пророки їх, і громадські мужі Ізраїлські й осадники Ерусалимські.

33. He ovat kääntäneet minulle selkänsä eivätkä kasvojansa; ja vaikka minä olen opettanut heitä varhaisesta alkaen, he eivät ole kuulleet eivätkä ottaneet varteen kuritusta.

33. He ovat kääntäneet selkänsä minulle ja ei kasvojansa; vaikka minä annoin aikanansa ja alinomaa opettaa heitä, mutta ei he tahtoneet kuulla eikä oppia ottaa.

33. Owat käändänet selkäns minun puoleeni ja ei caswojans waicka minä annoin jocapaicas opetta heitä mutta ei he tahtonet cuulla eikä parata heitäns.

33 And they have turned the back to me and not the face. And though I taught them, rising up early and teaching them, yet they have not listened to receive instruction.

33. And they have turned unto me the back, and not the face: though I taught them, rising up early and teaching them, yet they have not hearkened to receive instruction.

33. Og de vendte Ryggen til mig, og ikke Ansigtet; skønt jeg lærte dem tidligt og ideligt, hørte de dog ikke, saa at de annammede Undervisning.

33. De hafva vändt mig ryggen till, och icke ansigtet, ändock jag lät allstädes lära dem; men de ville intet höra eller bättra sig.

33. Ja on kuklataggust mo pole pöörnud ja ei mitte pallet, ja minna ollen neid sure holega ja hästi öppetanud, ja nemmad ei wötnud mitte kuulda, et nemmad olleksid öppetust wötnud.

33. Jie atgręžė man nugarą, nors Aš juos mokiau nuo ankstaus ryto; tačiau jie nesiklausė ir nepriėmė mano pamokymo.

33. haben mir den Rücken und nicht das Angesicht zugekehrt, wiewohl ich sie stets lehren ließ; aber sie wollten nicht hören noch sich bessern.

33. Ils m'ont tourné le dos et non le visage. On les a enseignés, enseignés dès le matin; mais ils n'ont pas été dociles pour recevoir instruction.

33. Y volviéronme la cerviz, y no el rostro; y cuando los enseñaba, madrugando y enseñando, no oyeron para recibir castigo.

33 Die Mij den nek hebben toegekeerd en niet het aangezicht; hoewel Ik hen leerde, vroeg op zijnde en lerende, evenwel hoorden zij niet, om tucht aan te nemen;

33. Obracając się do mnie tyłem a nie twarzą; a gdy ich nauczam rano wstawając i nauczając, wszakże nie słuchają, aby przyjęli naukę.

33. És háttal [11†] fordultak felém és nem arczczal, és tanítottam őket jó reggel, és noha tanítottam őket, [12†] nem voltak készek az intés befogadására.

33 Они оборотились ко Мне спиною, а не лицем; и когда Я учил их, с раннего утра учил, они не хотели принять наставления,

33. Обернулись вони плечима до мене, а не лицем, та хоч я учив їх, учив від досьвітків, то вони не хотїли науки приймати.

34. He ovat asettaneet iljetyksensä temppeliin, joka on otettu minun nimiini, ja saastuttaneet sen.

34. Päälliseksi he ovat panneet kauhistuksensa siihen huoneeseen, jolla minusta on nimi, saastuttakksensa sitä.

34. Päälisexi owat he pannet heidän cauhistuxens sijhen huonesen jolla minusta on nimi saastuttaxens sitä.

34 But they set their abominations in the house which is called by my name, to defile it.

34. But they set their abominations in the house, which is called by my name, to defile it.

34. Men de satte deres Vederstyggeligheder i det Hus, som er kaldet efter mit Navn, for at besmitte det.

34. Dertill hafva de satt sin styggelse uti det hus, som namn hafver af mig, på det de skulle det orena;

34. Ja nemmad on pannud ommad läilad jummalad siñna kotta, mis peäle mo nimmi on nimmetud, et nemmad sedda rojaseks teggid:

34. Jie pastatė savo bjaurystes namuose, kurie vadinami mano vardu, kad juos suteptų.

34. Dazu haben sie ihre Greuel in das Haus gesetzt, das von mir den Namen hat, daß sie es verunreinigten,

34. Ils ont mis leurs abominations dans la maison sur laquelle est invoqué mon nom, pour la souiller.

34. Ántes asentaron sus abominaciones en la casa sobre la cual es llamado mi nombre, contaminándola.

34 Maar zij hebben hun verfoeiselen gesteld in het huis, dat naar Mijn Naam genoemd is, om dat te verontreinigen.

34. Nadto nastawiali obrzydliwości swych w tym domu, który nazwany jest od imienia mego, aby go splugawili.

34. Sőt az ő útálatosságaikat behelyezték [13†] a házba, a mely az én nevemről neveztetik, hogy megfertőztessék azt.

34 и в доме, над которым наречено имя Мое, поставили мерзости свои, оскверняя его.

34. Ба й у храму, що його названо моїм імям, поставили вони гидоти свої і споганили його.

35. Ja he ovat rakentaneet Baalille uhrikukkulat, jotka ovat Ben-Hinnomin laaksossa, polttaakseen poikiansa ja tyttäriänsä uhrina Molokille, mitä minä en ole käskenyt ja mikä ei ole minun mieleeni tullut. Tällaisia kauhistuksia he tekivät ja saivat Juudan syntiä tekemään.

35. Ja ovat rakentaneet Baalin korkeuksia Ben-Hinnomin laaksossa, polttaakseen poikiansa ja tyttäriänsä Molokille, jota en minä ole heidän käskenyt, eiä myös ole minun mieleeni johtunut, että heidän tämän kauhistuksen piti tekemän, jolal he Juudan saattivat syntiä tekemään.

35. Ja owat rakendanet Baalin corkeuxia BenHinnomin laxoon polttaxens heidän poikians ja tyttäritäns Molochille jota en minä ole heidän käskenyt eikä myös joscus ole minun mieleeni iohtunut että heidän sencaltaisia cauhistuxia piti tekemän joilla he Judan saatit rickoman.

35 And they built the high places of Baal, which are in the valley of the son of Hinnom, to cause their sons and their daughters to pass through the fire to Molech, which I did not command them, nor did it come into my mind, that they should do this abomination, to cause Judah to sin.

35. And they built the high places of Baal, which are in the valley of the son of Hinnom, to cause their sons and their daughters to pass through the fire unto Molech; which I commanded them not, neither came it into my mind, that they should do this abomination, to cause Judah to sin.

35. Og de byggede Baalshøjene, som ere i Ben-Hinnoms Dal, for at ofre deres Sønner og deres Døtre til Molek, hvilket jeg ikke havde befalet dem, og hvilket ikke var kommet mig i Sinde, og for at gøre denne Vederstyggelighed, paa det de maatte faa Juda til at sylide.

35. Och hafva byggt Baals höjder, i Hinnoms sons dal, på det de skulle uppbränna sina söner och döttrar för Molech, der jag dem intet om befallt hafver, och kom mig icke heller någon tid i sinnet, att de sådana styggelse göra skulle, med hvilko de så kommo Juda till att synda.

35. Ja on üllesehhitanud Paali körged paigad, mis Innomi poia orgus on , et nemmad lasknud tulle läbbi miñna ommad poiad ja ommad tütred ohwriks Molekile, mis ma neid ei käsknud, ja mis mo süddamesse ei tousnud, et nem̃ad piddid nisugguse hirmsa asja teggema, et nem̃ad Juda saatsid patto teggema.

35. Jie įrengė Baalui aukštumą Ben Hinomo slėnyje, kad leistų savo sūnus ir dukteris per ugnį Molechui. To Aš jiems neįsakiau ir tai man net į galvą neatėjo, kad jie darytų tokį nusikaltimą ir įtrauktų Judą į nuodėmę.

35. und haben die Höhen des Baal gebaut im Tal Ben-Hinnom, daß sie ihre Söhne und Töchter dem Moloch verbrennten, davon ich ihnen nichts befohlen habe und ist mir nie in den Sinn gekommen, daß sie solche Greuel tun sollten, damit sie Juda also zu Sünden brächten.

35. Et ils ont bâti les hauts lieux de Baal, dans la vallée des fils de Hinnom, pour faire passer leurs fils et leurs filles par le feu à Moloc, ce que je ne leur avais point commandé; et il ne m'était jamais venu à la pensée qu'on fît une telle abomination, pour faire pécher Juda.

35. Y edificaron altares a Baal los cuales están en el valle de Ben-hinnón, para hacer pasar sus hijos y sus hijas a Moloc: lo cual no les mandé, ni me vino al pensamiento que hiciesen esta abominación, para hacer pecar a Judá.

35 En zij hebben de hoogten van Baal gebouwd, die in het dal des zoons van Hinnom zijn, om hun zonen en hun dochteren den Molech door het vuur te laten gaan; hetwelk Ik hun niet heb geboden, noch in Mijn hart is opgekomen, dat zij dezen gruwel zouden doen; opdat zij Juda mochten doen zondigen.

35. Nabudowali, mówię, wyżyn Baalowi, które są w dolinie Ben Hennon, aby przenaszali przez ognieó synów swoich i córki swoje Molochowi, chociażem im tego nie rozkazał, ani to wstąpiło na serce moje, aby kiedy czynić mieli tę obrzydliwość, a do grzech u Judą przywodzić.

35. És magaslatokat emeltek a Baálnak, a Ben-Hinnom [14†] völgyében, hogy megáldozzák fiaikat és leányaikat a Moloknak, a mit nem parancsoltam nékik, és még csak nem is gondoltam, hogy ez útálatosságot megcselekedjék, hogy Júdát vétekre vigyék.

35 Устроили капища Ваалу в долине сыновей Енномовых, чтобы проводить через огонь сыновей своих и дочерей своих в честь Молоху, чего Я не повелевал им, и Мне на ум не приходило, чтобы они делали эту мерзость, вводя в грех Иуду.

35. Вони позаводили висоти Баалові в долинї синів Енномових, щоб переводити через огонь сини свої й дочки свої в честь Молохові, чого я не приказував їм, та що менї й на думку не приходило, щоб вони коїли таку гидоту та Юду до гріха приводили.

36. Mutta nyt sanoo Herra, Israelin Jumala, näin tästä kaupungista, jonka te sanotte joutuvan Baabelin kuninkaan käsiin miekan, nälän ja ruton pakosta:

36. Ja nyt sentähden sanoo Herra, Israelin Jumala näin tästä kaupungista, josta te sanotte, että hän pitää miekan, nälän ja ruton kautta Babelin kuninkaan käsiin annettaman.

36. JA nyt sentähden sano HERra Israelin Jumala näin: tästä Caupungista josta te sanotta että hänen pitä miecan näljän ja ruton cautta Babelin Cuningan käsijn annettaman.

36 And now therefore Jehovah says thus, the God of Israel, concerning this city, of which you* say, It is given into the hand of the king of Babylon by the sword and by the famine and by the pestilence:

36. And now therefore thus saith the LORD, the God of Israel, concerning this city, whereof ye say, It shall be delivered into the hand of the king of Babylon by the sword, and by the famine, and by the pestilence;

36. Og nu siger Herren, Israels Gud, derfor saaledes om denne Stad, om hvilken I sige, at den gives i Kongen af Babels Haand, ved Sværdet og ved Hungeren og ved Pesten:

36. Och nu fördenskull säger Herren Israels Gud alltså om denna staden, der I om sägen, att han skall för svärd, hunger och pestilentie, uti Konungens händer af Babel gifven varda:

36. Ja nüüd sepärrast ütleb Jehowa Israeli Jummal nenda sellesinnatse liñna wasto, kellest teie ütlete: Sedda peab Pabeli kunninga kätte antama moöga läbbi, ja nälja läbbi, ja katko läbbi:

36. Todėl dabar taip sako Viešpats, Izraelio Dievas, apie šį miestą, apie kurį jūs sakote, kad jis bus atiduotas į Babilono karaliaus rankas kardu, badu ir maru:

36. Und nun um deswillen spricht der HERR, der Gott Israels, also von dieser Stadt, davon ihr sagt, daß sie werde vor Schwert, Hunger und Pestilenz in die Hände des Königs zu Babel gegeben:

36. Et maintenant, à cause de cela, ainsi a dit l'Éternel, le Dieu d'Israël, touchant cette ville dont vous dites qu'elle va être livrée entre les mains du roi de Babylone, par l'épée, par la famine et par la peste:

36. Y por tanto ahora, así dice Jehová Dios de Israel a esta ciudad, de la cual vosotros decís: Será entregada en mano del rey de Babilonia a espada, a hambre, y a pestilencia:

36 En nu, daarom zegt de HEERE, de God Israels, alzo van deze stad, waar gij van zegt: Zij is gegeven in de hand des konings van Babel, door het zwaard, en door den honger, en door de pestilentie;

36. A teraz dlatego tak mówi Pan, Bóg Izraelski, o tem mieście, o którem wy powiadacie: Podane jest w rękę króla Babiloóskiego przez miecz, i głód, i mór:

36. És most azért azt mondja az Úr, Izráel Istene e városnak, a mely felől ti mondjátok: Odaadatik a babiloni király kezébe, fegyver, éhség és döghalál miatt:

36 И однако же ныне так говорит Господь, Бог Израилев, об этом городе, о котором вы говорите: „он предается в руки царя Вавилонского мечом и голодом и моровою язвою", –

36. А все ж таки нинї, так говорить Господь, Бог Ізраїля, про се місто, що ви про його провадите: Мечем і голоднечею й моровою пошестю оддається се місто на поталу цареві Вавилонському, -

37. Katso, minä kokoan heidät jälleen kaikista maista, joihin minä heidät vihassani, kiivastuksessani ja suuressa suuttumuksessani karkoitan, ja palautan heidät tähän paikkaan ja annan heidän asua turvassa.

37. Katso, minä tahdon heidät koota kaikista maakunnista, joihin minä olen heitä sysännyt pois suuressa vihassani, hirmuisuudessani ja julmuudessani ja tahdon tuottaa heitä jälleen tähän paikkaan, että heidän turvallisesti asuman pitää;

37. Cadzo minä tahdon heitä coota caikista maacunnista joihin minä heitä olen sysännyt pois minun suuresa wihasani hirmuisudesani ja julmudesani. Ja tahdon tuotta heitä jällens tähän paickan että heidän irstasti asuman pitä.

37. CAtzos/ Mine tadhon heite coghota caikista Makunnista/ iohonga mine heite poissysenyt olen/ minun swren wihani/ hirmusudhen ia iulmaudheni cautta. Ja tadhon heite tehen paickan iellenstoodha/ ette heiden irstasti asuman pite. (Katsos/ Minä tahdon heitä koota kaikista maakunnista/ johonka minä heitä poissysännyt olen/ minun suuren wihani/ hirmuisuuden ja julmauteni kautta. Ja tahdon heitä tähän paikkaan jällens tuoda/ että heidän (turwallisesti 1776) asuman pitää.)

37 Behold, I will gather them out of all the countries where I have driven them in my anger and in my wrath and in great indignation. And I will bring them again to this place and I will cause them to dwell safely.

37. Behold, I will gather them out of all countries, whither I have driven them in mine anger, and in my fury, and in great wrath; and I will bring them again unto this place, and I will cause them to dwell safely:

37. Se, jeg samler dem fra alle Landene, hvorhen jeg fordrev dem i min Vrede og i min Harme og i stor Fortørnelse; og jeg vil føre dem tilbage til dette Sted og lade dem bo tryggelig.

37. Si, jag skall församla dem utur all land, dit jag dem bortdrifver, genom mina stora vrede, grymhet och obarmhertighet, och skall låta komma dem åter till detta rummet igen, att de skola bo trygge.

37. Wata, ma tahhan neid kogguda keige made seest, kuhho ma neid ärralükkanud omma wihha läbbi ja omma tullise wihha läbbi, ja sure kange wihhastusse läbbi; ja tahhan neid taggasi tua seie paika, ja tehha, et nemmad woiwad julgeste ellada;

37. ‘Aš juos surinksiu iš visų šalių, po kurias užsirūstinęs ir supykęs išsklaidžiau. Juos sugrąžinsiu į šitą vietą ir leisiu jiems saugiai gyventi.

37. Siehe, ich will sie sammeln aus allen Landen, dahin ich sie verstoße durch meinen Zorn, Grimm und große Ungnade, und will sie wiederum an diesen Ort bringen, daß sie sollen sicher wohnen.

37. Voici, je les rassemblerai de tous les pays où je les aurai chassés dans ma colère, dans ma fureur, dans une grande indignation; je les ferai revenir en ce lieu, et y habiter en sûreté.

37. He aquí que yo los junto de todas las tierras a las cuales los eché con mi furor, y con mi enojo, y saña grande; y hacerlos he tornar a este lugar, y hacerlos he habitar seguramente.

37 Ziet, Ik zal hen vergaderen uit al de landen, waarhenen Ik hen zal verdreven hebben in Mijn toorn, en in Mijn grimmigheid, en in grote verbolgenheid; en Ik zal hen tot deze plaats wederbrengen, en zal hen zeker doen wonen.

37. Oto Ja zgromadzę ich ze wszystkich ziem, do którychem ich wygnał w popędliwości mojej i w gniewie moim, i w zapalczywości wielkiej, i przywiodę ich zaś na to miejsce, i uczynie, aby bezpiecznie mieszkali;

37. Ímé én összegyűjtöm őket mindama földekről, a melyekre kiűztem őket haragomban, felgerjedésemben és nagy bosszankodásomban, és visszahozom őket e helyre, és lakni hagyom őket bátorságban.

37 вот, Я соберу их из всех стран, в которые изгнал их во гневе Моем и в ярости Моей и ввеликом негодовании, и возвращу их на место сие и дам им безопасное житие.

37. Ось, я позбіраю їх знов із усїх земель, куди їх повиганяв у мойму гнїву й палкій яростї моїй і великій досадї та й верну на се місце, і дам їм жити в безпецї.

38. Silloin he ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa.

38. Ja heidän pitää minun kansani oleman, ja minä tahdon olla heidän Jumalansa.

38. Ja heidän pitä minun Canssan oleman ja minä tahdon olla haidän Jumalans.

38. Ja heiden pite minun Canssan oleman/ ia mine heiden Jumalans tadhon olla. (Ja heidän pitää minun kansani oleman/ ja minä heidän Jumalansa tahdon olla.)

38 And they will be my people and I will be their God.

38. And they shall be my people, and I will be their God:

38. Og de skulle veere mig et Folk, og jeg vil være dem en Gud.

38. Och de skola vara mitt folk, så vill jag vara deras Gud;

38. Ja nemmad peawad mulle rahwaks ollema, ja minna tahhan neile Jummalaks olla;

38. Jie bus mano tauta, o Aš būsiu jų Dievas.

38. Und sie sollen mein Volk sein, so will ich ihr Gott sein;

38. Alors ils seront mon peuple, et je serai leur Dieu.

38. Y serme han ellos a mí por pueblo, y yo a ellos seré por Dios.

38 Ja, zij zullen Mij tot een volk zijn, en Ik zal hun tot een God zijn.

38. I będą ludem moim, a Ja będę Bogiem ich.

38. És népemmé [15†] lesznek nékem, én pedig nékik Istenök leszek.

38 Они будут Моим народом, а Я буду им Богом.

38. Тодї будуть вони моїм народом, я ж буду їх Богом.

39. Ja minä annan heille yhden sydämen ja yhden tien, niin että he pelkäävät minua kaiken elinaikansa, ja niin heidän käy hyvin ja heidän lastensa heidän jälkeensä.

39. Ja tahdon heille yhden sydämen ja yhden tien antaa, että he pelkäisivät minua kaikkena elinaikanansa, että heille ja heidän lapsillensa heidän jälkeensä pitäsi hyvästi käymän.

39. Ja tahdon heille yhtäläisen sydämen ja menon anda että he pelkäisit minua caickena elinaicanans että heille ja heidän lapsillens heidän jälkens pidäis hywästi käymän.

39. Ja tadhon heille ydhencaltaisen sydhemen ia menon anda/ ette he minua pelkeisit caickena heiden eliaicanans/ ette heille ia heiden Lapsillens heiden ielkins/ pidheis hyuesti keumen. (Ja tahdon heille yhdenkaltaisen sydämen ja menon antaa/ että he minua pelkäisit kaikkena heidän elinaikanansa/ että heillä ja heidän lapsillansa heidän jälkeensä/ pitäisi hywästi käymän.)

39 And I will give them one heart and one way, that they may fear me forever, for the good of them and of their sons after them.

39. And I will give them one heart, and one way, that they may fear me for ever, for the good of them, and of their children after them:

39. Og jeg vil give dem eet Hjerte og een Vej, at de skulle frygte mig alle Dage, for at det maa gaa dem vel og deres Børn efter dem.

39. Och skall gifva dem ens hjerta och väsende, att de skola frukta mig i alla sina lifsdagar, på det dem och deras barnom, efter dem, skall väl gå;

39. Ja tahhan neile anda ühhesugguse süddame ja ühhesugguse wisi, et nemmad mind kartwad iggapäwä, nende ja nende laste heaks nende järrele;

39. Aš jiems duosiu vieną širdį ir vieną kelią, kad jie bijotų manęs, savo pačių ir savo vaikų labui.

39. und ich will ihnen einerlei Herz und Wesen geben, daß sie mich fürchten sollen ihr Leben lang, auf daß es ihnen und ihren Kindern nach ihnen wohl gehe;

39. Et je leur donnerai un même cœur et un même chemin, afin qu'ils me craignent toujours, pour leur bien et pour celui de leurs enfants après eux.

39. Y darles he un corazón y un camino, para que me teman perpetuamente, para que hayan bien, ellos, y sus hijos después de ellos.

39 En Ik zal hun enerlei hart en enerlei weg geven, om Mij te vrezen al de dagen, hun ten goede, mitsgaders hun kinderen na hen.

39. I dam im serce jedno, i drogę jednę, aby się mnie bali po wszystkie dni, tak, aby się im dobrze działo, i synom ich po nich;

39. És adok nékik [16†] egy szívet és egy útat, hogy mindenkor engem féljenek, hogy jól legyen dolguk, nékik és az ő fiaiknak ő utánok.

39 И дам им одно сердце и один путь, чтобы боялись Меня во все дни жизни , ко благу своему и благу детей своих после них.

39. І дам їм одно серце й одну путь, щоб вони по всяк час боялись мене на добро їм самим і на добро їх дїтям по них.

40. Ja minä teen heidän kanssansa iankaikkisen liiton, niin etten käänny heistä pois, vaan teen heille hyvää; ja minä annan pelkoni heidän sydämiinsä, niin etteivät he minusta luovu.

40. Ja tahdon ijankaikkisen liiton tehdä heidän kanssansa, niin etten minä lakkaa heille hyvää tekemästä; ja tahdon minun pelkoni antaa heidän sydämihinsä, ettei he poikkeaisi minusta.

40. Ja tahdon ijancaickisen lijton tehdä heidän cansans nijn etten minä lacka heille hywä tekemäst. Ja tahdon minun pelconi anda heidän sydämihins ettei he poickeis minusta.

40. Ja tadhon ydhen ijancaikisen Lijton heiden cansans tedhä/ Nin ettei mine tadho lacata/ heille hyuesti tekemest. Ja tadhon heille minun pelkoni sydhemehen anda/ ettei he minusta poiswelteisi. (Ja tahdon yhden iankaikkisen liiton heidän kanssansa tehdä/ Niin ettei minä tahdo lakata/ heille hywästi tekemästä. Ja tahdon heille minun pelkoni sydämehen antaa/ ettei he minusta poiswälttäisi.)

40 And I will make an everlasting covenant with them, that I will not turn away from following them, to do them good. And I will put my fear in their hearts, that they may not depart from me.

40. And I will make an everlasting covenant with them, that I will not turn away from them, to do them good; but I will put my fear in their hearts, that they shall not depart from me.

40. Og jeg vil slutte en evig Pagt med dem, at jeg; ikke vil drage mig tilbage fra dem, med at gøre dem godt; og jeg vil lægge min Frygt i deres Hjerter, at de ikke skulle vige fra mig.

40. Och skall göra ett evigt förbund med dem, så att jag icke vill aflåta att göra dem godt; och skall gifva dem min fruktan i hjertat, att de icke skola vika ifrå mig.

40. Ja tahhan nendega tehha iggawest seädust, et ma neist ei tahha ärralahkuda neile head teggemast, ja minno kartust tahhan ma anda nende süddamesse, et nemmad ei pea minnust lahkuma;

40. Aš sudarysiu su jais amžiną sandorą, nesiliausiu jiems gera daręs. Aš įdėsiu į jų širdis savo baimę, kad jie nepaliktų manęs.

40. und will einen ewigen Bund mit ihnen machen, daß ich nicht will ablassen, ihnen Gutes zu tun; und will ihnen meine Furcht ins Herz geben, daß sie nicht von mir weichen;

40. Et je traiterai avec eux une alliance éternelle; je ne me retirerai plus d'eux, je leur ferai du bien, et je mettrai ma crainte dans leurs cœurs, afin qu'ils ne se détournent pas de moi.

40. Y haré con ellos concierto eterno, que no tornaré atrás de les hacer bien; y daré mi temor en su corazón, para que no se aparten de mí.

40 En Ik zal een eeuwig verbond met hen maken, dat Ik van achter hen niet zal afkeren, opdat Ik hun weldoe; en Ik zal Mijn vreze in hun hart geven, dat zij niet van Mij afwijken.

40. I uczynię z nimi przymierze wieczne, że się nie odwrócę od nich, abym im nie miał dobrze czynić; nadto bojaźó moję dam do serca ich, aby nie odstępowali odemnie.

40. És örökkévaló szövetséget kötök velök, hogy nem fordulok el tőlök és a velök való jótéteménytől, és az én félelmemet adom az ő szívökbe, hogy el ne távozzanak tőlem.

40 И заключу с ними вечный завет, по которому Я не отвращусь от них, чтобы благотворить им, и страх Мой вложу в сердца их, чтобы они не отступали от Меня.

40. І вчиню з ними вічний завіт, що не одвернусь од них із моїми добродїйствами, й дам їм у серце страх передо мною, щоб не відвертались від мене.

41. Ja minä iloitsen heistä, siitä että teen heille hyvää; minä istutan heidät tähän maahan uskollisesti, kaikesta sydämestäni ja kaikesta sielustani.

41. Ja se pitää minun iloni oleman, että heille hyvää teen; ja tahdon heitä tähän maahan istuttaa uskollisesti, kaikesta minun sydämestäni ja kaikesta sielustani.

41. Ja se pitä minun ilon oleman että minä heille hywä teen. Ja minä tahdon heitän tähän maahan lujast istutta caikest minun sydämestäni ja sielustani.

41. Ja sen pite minun lustin oleman/ ette mine heille tekisin hyue. Ja mine tadhon heite tehen Mahan vskolisesta istutta/ coco minun Sielustani ia caikesta sydhemesteni. (Ja sen pitää minun lystin oleman/ että minä heille tekisin hywää. Ja minä tahdon heitä tähän maahan uskolisesti istuttaa/ koko minun sielustani ja kaikesta sydämestäni.)

41 Yes, I will rejoice over them to do them good. And I will plant them in this land assuredly with my whole heart and with my whole soul.

41. Yea, I will rejoice over them to do them good, and I will plant them in this land assuredly with my whole heart and with my whole soul.

41. Og jeg vil glæde mig over dem ved at gøre dem godt; og jeg vil plante dem i dette Land i Sandhed, af mit ganske Hjerte og af min ganske Sjæl.

41. Och det skall vara min lust, att jag må göra dem godt; och jag skall plantera dem i desso lande troliga, af allt hjerta och af allo själ.

41. Ja tahhan römus olla nende pärrast neile head tehhes, ja tahhan neid istutada seie male töes keigest ommast süddamest ja keigest om̃ast hingest.

41. Aš džiaugsiuosi jais, darydamas jiems gera visa savo širdimi ir siela, ir tikrai juos įtvirtinsiu šitoje žemėje.

41. und soll meine Lust sein, daß ich ihnen Gutes tue; und ich will sie in diesem Lande pflanzen treulich, von ganzem Herzen und von ganzer Seele.

41. Et je me réjouirai en leur faisant du bien; et je les planterai véritablement dans ce pays, de tout mon cœur et de toute mon âme.

41. Y alegrarme he con ellos haciéndoles bien, y plantarlos he en esta tierra con verdad, de todo mi corazón, y de toda mi alma.

41 En Ik zal Mij over hen verblijden, dat Ik hun weldoe; en Ik zal hen getrouwelijk in dat land planten, met Mijn ganse hart en met Mijn ganse ziel.

41. I będę się weselił z nich, dobrze im czyniąc, gdyż ich wszczepię w tej ziemi warownie, ze wszystkiego serca mego i ze wszystkiej duszy mojej.

41. És örvendezek bennök, [17†] ha jót cselekedhetem velök és biztosan beplántálhatom [18†] őket e földbe, teljes szívvel és teljes lélekkel.

41 И буду радоваться о них, благотворя им, и насажду их на земле сей твердо, от всего сердца Моего и от всей души Моей.

41. І буду втїшатись ними, даючи їм добродїйства, й насаджу їх у сїй землї щиро, від усього серця й від усієї душі моєї.

42. Sillä näin sanoo Herra: Niinkuin minä olen tuottanut tälle kansalle kaiken tämän suuren onnettomuuden, niin minä myös tuotan heille kaiken sen hyvän, minkä minä heille lupaan.

42. Sillä näin sanoo Herra: niinkuin minä olen antanut tulla tämän kansan päälle kaiken tämän tämän suuren onnettomuuden, niin myös minä annan tulla heidän päällensä kaiken sen hyvän, kuin minä olen heille puhunut.

42. Sillä nijn sano HERra: nijncuin minä olen andanut tulla tämän Canssan päälle caiken tämän suuren onnettomuden: nijn myös minä annan tulla heidän päällens caiken sen hywän cuin minä olen heille luwannut.

42 For Jehovah says thus: Just as I have brought all this great evil upon this people, so I will bring upon them all the good that I have promised them.

42. For thus saith the LORD; Like as I have brought all this great evil upon this people, so will I bring upon them all the good that I have promised them.

42. Thi saa siger Herren: Ligesom jeg lod al den store Ulykke komme over dette Folk, saaledes vil jeg lade alt det gode komme over dem, som jeg taler over dem.

42. Ty så säger Herren: Likasom jag öfver detta folket hafver komma låtit alla denna stora olyckona, alltså skall jag ock låta komma öfver dem allt det goda, som jag till dem sagt hafver.

42. Sest nenda ütleb Jehowa: Otsekui ma ollen tonud se rahwa peäle keik sedda suurt önnetust; nenda tahhan minna ka nende peäle keik sedda head tua, mis minna nende pärrast räkinud.

42. Kaip Aš juos baudžiau, taip Aš duosiu jiems visas gėrybes, kurias esu pažadėjęs.

42. Denn so spricht der HERR: Gleichwie ich über dies Volk habe kommen lassen all dies große Unglück, also will ich auch alles Gute über sie kommen lassen, das ich ihnen verheißen habe.

42. Car ainsi a dit l'Éternel: Comme j'ai fait venir tout ce grand mal sur ce peuple, je ferai aussi venir sur eux tout le bien que je leur promets.

42. Porque así dijo Jehová: Como traje sobre este pueblo todo este grande mal, así traeré sobre ellos todo el bien que hablo sobre ellos.

42 Want zo zegt de HEERE: Gelijk als Ik over dit volk gebracht heb al dit grote kwaad, alzo zal Ik over hen brengen al het goede, dat Ik over hen spreke.

42. Bo tak mówi Pan: Jakom przywiódł na ten lud to wszystko wielkie złe, tak przywiodę na nich to wszystko dobre, o któremem z nimi mówił.

42. Mert ezt mondja az Úr: A miképen ráhoztam e népre mind e nagy veszedelmet, azonképen hozom rájok mind azt a jót, a miket én ő felőlök mondok.

42 Ибо так говорит Господь: как Я навел на народ сей все это великое зло, так наведу на них все благо, какое Я изрек о них.

42. Так бо говорить Господь: Як послав я на сей нарід усе те тяжке лихолїттє, так посилати му їм усї блага, що їм обітував.

43. Vielä ostetaan peltoja tässä maassa, josta te sanotte: 'Se on oleva autio, vailla ihmisiä ja eläimiä, kaldealaisten käsiin annettu.'

43. Ja vielä nyt pitää peltoja ostettaman tässä maassa, josta te sanotte: sen pitää autiona oleman, niin ettei siinä väkeä eli karjaa oleman pidä, ja pitää Kaldealaisten käsiin annettaman.

43. Ja wielä nyt pitä peldoja ostettaman näisä maisa joista te sanotta: sen pitä autiana oleman nijn ettei sijnä wäke eli carja oleman pidä ja pitä Chalderein käsijn annettaman.

43 And fields will be bought in this land, of which you* say, It is desolate, without man or beast. It is given into the hand of the Chaldeans.

43. And fields shall be bought in this land, whereof ye say, It is desolate without man or beast; it is given into the hand of the Chaldeans.

43. Og der skal købes Agre i dette Land, om hvilket I sige: Det er Øde, uden Folk og Kvæg, det er givet i Kaldæernes Haand.

43. Och det skola ännu åkrar köpte varda i desso lande, om hvilket I sägen: Det skall öde ligga, så att hvarken folk eller fä deruti blifva skall, och skall varda gifvet uti de Chaldeers händer.

43. Ja siin maal peab weel pöldusid ostetama, mis teie ütlete, et se on ärrahäwwitud, et ei olle temma sees ei innimest egga lojust, ja sedda peab Kaldea-rahwa kätte antama.

43. Jie vėl pirks žemę šioje šalyje, apie kurią sakoma: ‘Ji dykuma be žmonių ir gyvulių, ji atiduota į chaldėjų rankas’.

43. Und sollen noch Äcker gekauft werden in diesem Lande, davon ihr sagt, es werde wüst liegen, daß weder Leute noch Vieh darin bleiben, und es werde in der Chaldäer Hände gegeben.

43. Et l'on achètera des champs dans ce pays dont vous dites: C'est un désert, sans homme ni bête; il est livré entre les mains des Caldéens.

43. Y poseerán heredad en esta tierra de la cual vosotros decís: Está desierta, sin hombres, y sin animales: es entregada en mano de Caldeos.

43 En er zullen velden gekocht worden in dit land, waarvan gij zegt: Het is woest, dat er geen mens noch beest in is; het is in der Chaldeen hand gegeven.

43. Tedy będą kupować rolę w tej ziemi, o której wy powiadacie: Spustoszona jest tak, że w niej niemasz ani człowieka ani bydlęcia, podana jest w rękę Chaldejczyków.

43. És vesznek még mezőt e földön, a mely felől ti ezt mondjátok: Pusztaság ez emberek nélkül, barmok nélkül, és odaadatik a Káldeusok kezébe.

43 И будут покупать поля в земле сей, о которой вы говорите: „это пустыня, без людей и без скота; она отдана в руки Халдеям";

43. І куповати муть ізнов поле в сїй землї, що про неї кажете: Се пустиня без людей і без скота; вона подана Халдеям на поталу;

44. Peltoja ostetaan rahalla, kauppakirjoja kirjoitetaan ja sinetöidään ja todistajia otetaan Benjaminin maassa, Jerusalemin ympäristössä ja Juudan kaupungeissa, Vuoriston, Alankomaan ja Etelämaan kaupungeissa, sillä minä käännän heidän kohtalonsa, sanoo Herra.

44. Kuitenkin pitää pvielä nyt peltoja ostettaman rahalla ja kirjoituksella, niin sinetillä vahvistettaman ja todistajilla: Benjaminin maalla, ja ympäri Jerusalemia, ja Juudan kaupungeissa, jotka vuorilla ovat sillä minä tahdon kääntää heidän vankiutensa, sanoo Herra.

44. Cuitengin pitä wielä nyt peldoja ostettaman rahalla ja kirjoituxella nijn myös sinetillä wahwistettaman ja BenJamin maalla julistettaman ja ymbärins Jerusalemia ja Judan Caupungeisa Caupungeisa jotca wuorilla owat laxoCaupungeisa ja Caupungeisa jotca etelä päin owat: sillä minä tahdon käändä heidän fangeudens sano HERra.

44 Men will buy fields for money and sign the deeds and seal them and call witnesses, in the land of Benjamin and in the places around Jerusalem and in the cities of Judah and in the cities of the hill-country and in the cities of the lowland and in the cities of the South. For I will cause their captivity to return, says Jehovah.

44. Men shall buy fields for money, and subscribe evidences, and seal them, and take witnesses in the land of Benjamin, and in the places about Jerusalem, and in the cities of Judah, and in the cities of the mountains, and in the cities of the valley, and in the cities of the south: for I will cause their captivity to return, saith the LORD.

44. De skulle købe Agre for Penge og skrive Breve og forsegle dem og tage Vidner derpaa, i Benjamins Land og trindt omkring Jerusalem, og i Judas Stæder og i Stæderne paa Bjerget og i Stæderne i Lavlandet og i Stæderne imod Sønden; thi jeg vil omvende deres Fangenskab, siger Herren.

44. Likväl skall man ännu köpa, åkrar för penningar, och bebrefva, försegla och betyga uti BenJamins land, och omkring Jerusalem, och uti Juda städer, uti de städer på bergomen, uti de städer i dalomen, och uti de städer söderut; ty jag skall vända deras fängelse, säger Herren.

44. Nemmad wötwad pöldusid rahha pärrast osta, ja ramatusse kirjotada, ja sedda pitseriga kinnipanna, ja tunnistusmehhed senna jure wötta Penjamini maal, ja Jerusalemma ümberkoudsis paikus, ja Juda liñnades, ja mäggise Ma liñnades, ja mäe alluste liñnade sees, ja louna-poolisis liñnades, kui ma nende wangipölwe saan pöörnud, ütleb Jehowa.

44. Žmonės pirks žemę už pinigus, rašys pirkimo raštus, juos užantspauduos ir kvies liudytojų Benjamino krašte, Jeruzalės apylinkėse, Judo miestuose, kalnyno, lygumos ir pietų krašto miestuose, nes Aš parvesiu jų belaisvius’ ‘‘.

44. Dennoch wird man Äcker um Geld kaufen und verbriefen, versiegeln und bezeugen im Lande Benjamin und um Jerusalem her und in den Städten Juda's, in Städten auf den Gebirgen, in Städten in den Gründen und in Städten gegen Mittag; denn ich will ihr Gefängnis wenden, spricht der HERR.

44. On y achètera des champs à prix d'argent, on en écrira les contrats, et on les cachètera, et on prendra des témoins, dans le pays de Benjamin et aux environs de Jérusalem, dans les villes de Juda, dans les villes de la montagne, dans les villes de la plaine et dans les villes du midi. Car je ferai revenir leurs captifs, dit l'Éternel.

44. Heredades comprarán por dinero, y harán carta, y sellarla han, y harán testigos en tierra de Benjamín, y en los al derredores de Jerusalem, y en las ciudades de Judá, y en las ciudades de las montañas, y en las ciudades de los campos, y en las ciudades que están al mediodía; porque yo haré tornar su cautividad, dice Jehová.

44 Velden zal men voor geld kopen, en de brieven onderschrijven, en verzegelen, en getuigen doen betuigen, in het land van Benjamin, en in de plaatsen rondom Jeruzalem, en in de steden van Juda, en in de steden van het gebergte, en in de steden der laagte, en in de steden van het zuiden; want Ik zal hun gevangenis wenden, spreekt de HEERE.

44. Rolę za pieniądze kupować będą, i zapisem warować, i pieczętować, i świadkami oświadczać w ziemi Benjaminowej, i około Jeruzalemu, i w miastach Judzkich, jako w miastach na górach tak w miastach na równinach, i w miastach na południe, gdy zaś przywrócę pojmanych ich, mówi Pan.

44. Pénzen vesznek mezőket, és beírják a levélbe, és megpecsételik, és tanukat állítanak a Benjámin földén, Jeruzsálem környékén és Júda városaiban, a hegyi városokban és a síkföldi városokban és a dél felé való városokban, mert visszahozom az ő foglyaikat, [19†] azt mondja az Úr.

44 будут покупать поля за серебро и вносить в записи, и запечатывать и приглашать свидетелей – в земле Вениаминовой и вокрестностях Иерусалима, и в городах Иуды и в городах нагорных, и в городах низменныхи в городах южных; ибо возвращу плен их, говорит Господь.

44. І куповати муть поля за гроші, й записувати їх у книги, й печатати й приберати сьвідків - у землї Беняминовій і в околицях Ерусалимських, і по містах Юдиних, і по містах нагірніх і по містах подільських і по городах полуденних; бо я заверну їх назад із полону, говорить Господь.