25 luku

Juudan seitsemänkymmenvuotinen pakkosiirtolaisuus. Herran vihan malja.

1. Sana, joka tuli Jeremialle, sana koko Juudan kansaa vastaan, Joojakimin, Joosian pojan, Juudan kuninkaan, neljäntenä vuotena, se on Nebukadressarin, Baabelin kuninkaan, ensimmäisenä vuotena —

1. Tämä on se sana, joka tapahtui Jeremialle koko Juudan kansasta, neljäntenä Jojakimin Josian pojan, Juudan kuninkaan vuotena, joka oli ensimäinen Nebukadnetsarin, Babelin kuninkaan, vuosi;

1. TÄmä on se sana joca tapahdui Jeremialle coco Judan Canssasta neljändenä Jojachimin Josian pojan Judan Cuningan wuotena/

1 The word that came to Jeremiah concerning all the people of Judah, in the fourth year of Jehoiakim the son of Josiah, king of Judah (what was the first year of Nebuchadnezzar king of Babylon),

1. The word that came to Jeremiah concerning all the people of Judah in the fourth year of Jehoiakim the son of Josiah king of Judah, that was the first year of Nebuchadrezzar king of Babylon;

1. Det Ord, som kom til Jeremias over alt Judas Folk, i Jojakims, Josias's Søns, Judas Konges fjerde Aar; det er Nebukadnezar, Kongen af Babels første Aar;

1. Detta är det ord, som till Jeremia skedde, öfver allt Juda folk, uti fjerde årena Jojakims, Josia sons, Juda Konungs, hvilket det första året är NebucadNezars, Konungens i Babel;

1. Se on se sanna, mis Jeremia kätte sai keige Juda rahwa pärrast, Jojakimi Josia poia Juda kunninga neljandamal aastal, se olli Nebukadr(?)etsari Pabeli kunninga essimenne aasta;

1. Žodis Jeremijui apie visą Judo tautą ketvirtaisiais Jozijo sūnaus Jehojakimo, Judo karaliaus, viešpatavimo metais. Tai buvo pirmieji Babilono karaliaus Nebukadnecaro metai.

1. Dies ist das Wort, welches zu Jeremia geschah über das ganze Volk Juda im vierten Jahr Jojakims, des Sohnes Josias, des Königs in Juda (welches ist das erste Jahr Nebukadnezars, des Königs zu Babel),

1. La parole qui fut adressée à Jérémie, pour tout le peuple de Juda, la quatrième année de Jéhojakim, fils de Josias, roi de Juda (c'était la première année de Nébucadnetsar, roi de Babylone),

1. PALABRA que fué a Jeremías de todo el pueblo de Judá, en el año cuarto de Joacim, hijo de Josías, rey de Judá, el cual es el año primero de Nabucodonosor, rey de Babilonia.

1 Het woord, dat tot Jeremia geschied is over het ganse volk van Juda, in het vierde jaar van Jojakim, zoon van Josia, koning van Juda (dit was het eerste jaar van Nebukadnezar, koning van Babel);

1. Słowo, które się stało do Jeremijasza przeciwko wszystkiemu ludowi Judzkiemu roku czwartego Joakima, syna Jozyjaszowego, króla Judzkiego, (który jest rok pierwszy Nabuchodonozora, króla Babiloóskiego;)

1. Az a beszéd, a mely lőn Jeremiáshoz az egész Júda népe felől, Joákim negyedik [1†] esztendejében; a ki fia vala Jósiásnak, a Júda királyának, az első esztendejében Nabukodonozornak a babiloni királynak;

1 Слово, которое было к Иеремии о всем народе Иудейском, в четвертый год Иоакима, сына Иосии, царя Иудейского, – это был первый год Навуходоносора, царя Вавилонского, –

1. Слово, що надійшло до Еремії про ввесь нарід Юдейський, в четвертому роцї Йоакимовому Йосієнковому, царя Юдейського, а се був первий рік Навуходонозорів, царя Вавилонського, -

2. sana, jonka profeetta Jeremia lausui koko Juudan kansaa ja kaikkia Jerusalemin asukkaita vastaan sanoen:

2. Jonka propheta Jeremia puhui kaikelle Juudan kansalle ja kaikille Jerusalemin asuvaisille, ja sanoi:

2. (Joca oli ensimäinen NebucadNezarin Babelin Cuningan wuosi) jonga myös Propheta Jeremia puhui caikelle Judan Canssalle ja caikille Jerusalemin asuwaisille ja sanoi:

2 which Jeremiah the prophet spoke to all the people of Judah and to all the inhabitants of Jerusalem, saying,

2. The which Jeremiah the prophet spake unto all the people of Judah, and to all the inhabitants of Jerusalem, saying,

2. hvilket Profeten Jeremias talte til alt Judas Folk og til alle Indbyggere i Jerusalem, sigende:

2. Hvilket ock Propheten Jeremia talade till allt Juda folk, och till alla Jerusalems inbyggare, och sade:

2. Mis prohwet Jeremia räkis keige Juda rahwa wasto, ja keige Jerusalemma rahwa wasto, ja ütles:

2. Pranašas Jeremijas kalbėjo visai Judo tautai ir visiems Jeruzalės gyventojams:

2. welches auch der Prophet Jeremia redete zu dem ganzen Volk Juda und zu allen Bürgern zu Jerusalem und sprach:

2. Et que Jérémie, le prophète, prononça devant tout le peuple de Juda et tous les habitants de Jérusalem, en disant:

2. Lo que habló Jeremías profeta a todo el pueblo de Judá, y a todos los moradores de Jerusalem, diciendo:

2 Hetwelk de profeet Jeremia gesproken heeft tot het ganse volk van Juda, en tot al de inwoners van Jeruzalem, zeggende:

2. Które mówił Jeremijasz prorok do wszystkiego ludu Judzkiego, i do wszystkich obywateli Jeruzalemskich mówiąc;

2. A melyet szóla Jeremiás próféta az egész Júda népéhez és Jeruzsálem minden lakosához, mondván:

2 и которое пророк Иеремия произнес ко всему народу Иудейскому и ко всем жителям Иерусалима и сказал:

2. Яке пророк Еремія проголосив до всїх людей Юдейських і до всїх осадників Ерусалимських, і сказав:

3. Joosian, Aamonin pojan, Juudan kuninkaan, kolmannestatoista vuodesta alkaen tähän päivään saakka — kaksikymmentä kolme vuotta — on Herran sana tullut minulle, ja minä olen teille puhunut varhaisesta alkaen, mutta te ette ole kuulleet.

3. Herran sana on tapahtunut minulle Josian Amonin pojan, Juudan kuninkaan, kolmannesta vuodesta toistakymmentä tähän päivään asti; ja minä olen sitä kolme ajastaikaa kolmattakymmentä teille ahkerasti saarnannut, vaan ette koskaan tahtoneet kuulla.

3. HERran sana on tapahtunut minulle colmannest toistakymmenest Josian Amonin pojan Judan Cuningan wuodesta tähän päiwän asti ja minä olen sitä colme ajastaica colmattakymmendä teille ahkerast saarnannut waan et te coscan tahtonet cuulla.

3 From the thirteenth year of Josiah the son of Amon, king of Judah, even to this day, these twenty-three years, the word of Jehovah has come to me and I have spoken to you*, rising up early and speaking. But you* have not listened.

3. From the thirteenth year of Josiah the son of Amon king of Judah, even unto this day, that is the three and twentieth year, the word of the LORD hath come unto me, and I have spoken unto you, rising early and speaking; but ye have not hearkened.

3. Fra Josias's, Amons Søns, Judas Konges trettende Aar og indtil denne Dag, hvilket nu er tre og tyve Aar, er Herrens Ord kommet til mig; og jeg talte til eder tidligt og ideligt, og I have ikke hørt.

3. Herrans ord är skedt till mig, ifrå trettonde årena Josia, Amos sons, Juda Konungs, allt intill denna dag, och jag hafver det nu i tre och tjugu år med flit predikat eder; men I hafven icke velat hörat.

3. Josia Amoni poia Juda kunninga kolmastteistkümnemast aastast siit päwast sadik, need kolm aastat kolmatkümmend on Jehowa sanna mo kätte sanud, ja ma ollen teie wasto sure holega ikka räkinud; agga teie ep olle mitte wötnud kuulda.

3. ‘‘Nuo tryliktųjų Amono sūnaus Jozijo, Judo karaliaus, metų iki šios dienos, dvidešimt trejus metus, Viešpats kalbėjo man, ir aš skelbiau tai jums, keldamasis anksti rytą, bet jūs neklausėte.

3. Es ist vom dreizehnten Jahr an Josias, des Sohnes Amons, des Königs Juda's, des HERRN Wort zu mir geschehen bis auf diesen Tag, und ich habe euch nun dreiundzwanzig Jahre mit Fleiß gepredigt; aber ihr habt nie hören wollen.

3. Depuis la treizième année de Josias, fils d'Amon, roi de Juda, jusqu'à ce jour, il y a vingt-trois ans que la parole de l'Éternel m'a été adressée, et je vous ai parlé, parlé dès le matin; mais vous n'avez point écouté.

3. Desde el año trece de Josías, hijo de Amón, rey de Judá, hasta este día, que son veinte y tres años, fué a mi palabra de Jehová, la cual hablé a vosotros, madrugando y hablando, y no oisteis.

3 Van het dertiende jaar van Josia, den zoon van Amon, den koning van Juda, tot op dezen dag toe (dit is het drie en twintigste jaar) is het woord des HEEREN tot mij geschied; en ik heb tot ulieden gesproken, vroeg op zijnde en sprekende, maar gij hebt niet gehoord.

3. Od trzynastego roku Jozyjasza, syna Amonowego, króla Judzkiego, aż do dnia tego, już to przez dwadzieścia i trzy lata bywało słowo Paóskie do mnie, którem do was mawiał, rano wstawając i opowiadając; aleście nie słuchali.

3. Jósiásnak [2†] tizenharmadik esztendejétől fogva, a ki fia vala Amonnak, a Júda királyának, e napig (vagyis huszonhárom esztendő óta) szóla az Úr nékem, és szólottam én néktek, jó reggel szóltam, de nem hallgattátok.

3 от тринадцатого года Иосии, сына Амонова, царя Иудейского, до сегодня, вот уже двадцать три года, было ко мне слово Господне, и я с раннего утра говорил вам, – и вы не слушали.

3. З тринайцятого року Йосіїного Амоненкового, царя Юдейського, та й по сей день - ось уже двайцять і три роки, - надійшло до мене слово Господнє, й я, невгаваючи, говорив його вам, - та ви не слухали.

4. Ja Herra on lähettänyt teidän tykönne kaikki palvelijansa, profeetat, varhaisesta alkaen, mutta te ette ole kuulleet, ette kallistaneet korvaanne kuullaksenne,

4. Niin on myös Herra lähettänyt teidän tykönne kaikki palveliansa, prophetat, juuri ahkerasti; mutta ette kuulleet ettekä kallistaneet korvianne kuulemaan.

4. Nijn on myös HERra lähettänyt teidän tygön caicki hänen palwelians Prophetat juuri ahkerast mutta et te cuullet heitä etkä callistanet corwian cuuleman cosca hän sanoi:

4 And Jehovah has sent to you* all his servants the prophets, rising up early and sending them, (but you* have not listened, nor inclined your* ear to hear),

4. And the LORD hath sent unto you all his servants the prophets, rising early and sending them; but ye have not hearkened, nor inclined your ear to hear.

4. Og Herren har sendt til eder alle sine Tjenere, Profeterne, tidligt og ideligt, og I have ikke hørt og ikke bøjet eders Øre til at høre;

4. Så hafver ock Herren sändt till eder alla sina tjenare Propheterna ganska fliteliga; men I hafven intet velat höra dem, eller böja edor öron dertill, att I måtten hörat;

4. Ja Jehowa on teie jure sure holega ikka läkkitanud keik ommad sullased, need prohwetid, ja teie ep oll mitte wötnud kuulda, egga omma körwa pöörnud kuulma.

4. Viešpats siuntė pas jus savo tarnus, pranašus, bet jūs neklausėte ir nekreipėte dėmesio.

4. So hat der HERR auch zu euch gesandt alle seine Knechte, die Propheten, fleißig; aber ihr habt nie hören wollen noch eure Ohren neigen, daß ihr gehorchtet,

4. Et l'Éternel vous a envoyé tous ses serviteurs, les prophètes; il les a envoyés dès le matin; mais vous n'avez point écouté, vous n'avez point prêté l'oreille pour écouter,

4. Y envió Jehová a vosotros todos sus siervos profetas, madrugando y enviando, y no oisteis, ni abajasteis vuestro oido para oir;

4 Ook heeft de HEERE tot u gezonden al Zijn knechten, de profeten, vroeg op zijnde en zendende (maar gij hebt niet gehoord, noch uw oor geneigd om te horen);

4. Posyłał też Pan do was wszystkich sług swoich proroków, rano wstawając, i posyłając, (którycheście nie usłuchali, aniście nakłonili ucha swego, abyście słyszeli;)

4. És elküldte az Úr ti hozzátok minden ő szolgáját, a prófétákat, jó reggel elküldte, de nem hallgattátok, [3†] és fületeket sem hajtottátok a hallásra.

4 Господь посылал к вам всех рабов Своих, пророков, с раннего утра посылал, – и вы не слушали и не приклоняли уха своего, чтобыслушать.

4. Ще ж посилав Господь заздалегідь раз-пораз до вас слуги свої, пророки, та ви не слухали, анїже не нахиляли уха вашого, щоб слухати.

5. kun he sanoivat: Kääntykää itsekukin pahalta tieltänne ja pahoista teoistanne, niin saatte asua maassa, jonka Herra on antanut teille ja teidän isillenne, iankaikkisesta iankaikkiseen.

5. Koska hän sanoi: kääntäkäät teitänne kukin pahalta tieltänsä ja teidän pahasta menostanne, niin teidän pitää pysymän siinä maassa, jonka Herra teille ja teidän isillenne antanut on, ijankaikkisesta ijankaikkiseen.

5. Käändäkät teitän cukin pahalda tieldäns ja teidän pahasta menostan nijn teidän pitä pysymän sijnä maasa jonga HERra teille ja teidän Isillen andanut on ijancaickisest.

5 saying, Return now each one from his evil way and from the evil of your* practices and dwell in the land that Jehovah has given to you* and to your* fathers, from everlasting even to everlasting.

5. They said, Turn ye again now every one from his evil way, and from the evil of your doings, and dwell in the land that the LORD hath given unto you and to your fathers for ever and ever:

5. idet de sagde: Omvender eder dog, hver fra sin onde Vej og fra sine Idrætters Ondskab, saa skulle I bo i Landet, som Herren gav eders Fædre, fra Evighed indtil Evighed;

5. Då han sade: Omvänder eder hvar och en af sinom onda väg, och ifrån edart onda väsende; så skolen I blifva i landena, som Herren eder och edra fäder gifvit hafver, i evig tid.

5. Kui ta ütles: Et pöörge, iggamees omma kurja tee peält, ja omma kurjest teggudest, ja jäge siis kül ellama seie male, mis Jehowa on annud teile, ja teie wannemille ühhest iggawast aiast teise.

5. Jie sakė: ‘Palikite kiekvienas savo piktą kelią ir piktus darbus, tai liksite gyventi žemėje, kurią Viešpats davė jums ir jūsų tėvams amžinai.

5. da er sprach: Bekehrt euch, ein jeglicher von seinem bösen Wesen, so sollt ihr in dem Lande, das der HERR euch und euren Vätern gegeben hat, immer und ewiglich bleiben.

5. Lorsqu'ils disaient: Détournez-vous chacun de votre mauvaise voie et de la malice de vos actions, et vous habiterez de siècle en siècle sur la terre que l'Éternel vous a donnée, à vous et à vos pères;

5. Diciendo: Volvéos ahora de vuestro mal camino, y de la maldad de vuestras obras, y morád sobre la tierra que os dió Jehová, a vosotros y a vuestros padres para siempre;

5 Zeggende: Bekeert u toch, een iegelijk van zijn bozen weg, en van de boosheid uwer handelingen, en woont in het land, dat de HEERE u en uw vaderen gegeven heeft, van eeuw tot in eeuw;

5. Którzy mówili: Nawróćcie się teraz każdy od złej drogi swojej, i od złości spraw waszych; a tak będziecie mieszkali w tej ziemi, którą wam dał Pan, i ojcom waszym od wieku aż na wieki.

5. Ezt mondták: [4†] Térjetek meg már mindnyájan a ti gonosz útaitokról és a ti gonosz cselekedeteitekből, hogy lakhassatok a földön, a melyet az Úr adott néktek és a ti atyáitoknak öröktől fogva örökké.

5 Вам говорили: „обратитесь каждый от злого пути своего и от злых дел своих и живите на земле, которую Господь дал вам и отцам вашим из века в век;

5. Вам казано: Вернїтесь кожне з ледачої дороги своєї і від лихих учинків своїх, так жити мете в землї, що надїлив Господь вам від віків та й до віків;

6. Älkää seuratko muita jumalia, älkää palvelko ja kumartako niitä älkääkä vihoittako minua kättenne töillä, etten tuottaisi teille onnettomuutta. —

6. Älkäät muita jumalia seuratko, niin että te palvelette ja kumarratte heitä; ettette minua teidän kättenne töillä vihoittaisi, ja minä teille kovan onnen saattaisin.

6. Älkät muita jumalita seuratco nijn että te palwelette ja cumarratte heitä ettet te minua teidän kätten töillä wihoitais ja minä teillen cowan onnen saattaisin.

6 And do not go after other gods to serve them and to worship them and provoke me not to anger with the work of your* hands. And I will do you* no hurt.

6. And go not after other gods to serve them, and to worship them, and provoke me not to anger with the works of your hands; and I will do you no hurt.

6. og vandrer ikke efter andre Guder for at tjene dem og for at tilbede dem; og I skulle ikke opirre mig med eders Hænders Gerning, at jeg ikke skal gøre eder ondt.

6. Efterföljer icke andra gudar, så att I tjenen och tillbedjen dem, på det I icke skolen förtörna mig, genom edra händers verk, och jag eder olycko tillfoga må.

6. Ja ärge käige teiste jummalatte järrel, neid tenimas, ja nende ette kummardamas; ja ärge ärritage mind mitte omma kätte tö läbbi, siis ei te minna teile mitte kurja.

6. Nesekiokite svetimų dievų, netarnaukite jiems ir negarbinkite jų, nerūstinkite manęs savo rankų darbais, ir Aš jūsų nebausiu’.

6. Folget nicht andern Göttern, daß ihr ihnen dienet und sie anbetet, auf daß ihr mich nicht erzürnt durch eurer Hände Werk und ich euch Unglück zufügen müsse.

6. Et n'allez pas après d'autres dieux, pour les servir et vous prosterner devant eux; ne m'irritez pas par l'œuvre de vos mains, et je ne vous ferai aucun mal.

6. Y no caminéis en pos de dioses ajenos, sirviéndoles y encorvándoos a ellos; ni me provoquéis a ira con la obra de vuestras manos, y no os haré mal.

6 En wandelt andere goden niet na, om die te dienen, en u voor die neder te buigen; en vertoornt Mij niet door uwer handen werk, opdat Ik u geen kwaad doe.

6. A nie chodźcie za bogami cudzymi, abyście im służyli, i kłaniali się im, ani mię gniewajcie sprawą rąk waszych, a Ja wam źle nie uczynię.

6. És ne járjatok idegen istenek után, hogy szolgáljatok nékik és imádjátok őket, és ne ingereljetek fel engem a ti kezeitek munkájával, hogy veszedelmet ne hozzak rátok.

6 и не ходите во след иных богов, чтобы служить им и поклоняться им, и не прогневляйте Меня делами рук своих, и не сделаю вам зла".

6. І не ходїть за другими богами, щоб їм служити й припадати перед ними, й не запалюйте гнїву мого дїлами рук ваших, а не буду посилати на вас лихої години.

7. Mutta te ette kuulleet minua, sanoo Herra, ja niin te vihoititte minut kättenne töillä, omaksi onnettomuudeksenne.

7. Mutta ette tahtoneet kuulla minua, sanoo Herra; että te minun kumminkin vihoititte kättenne töillä omaksi onnettomuudeksenne.

7. Mutta et te tahtonet cuulla minua sano HERra että te minun cummingin wihoititte teidän kätten töillä teidän omaxi onnettomudexen.

7 Yet you* have not listened to me, says Jehovah, that you* may provoke me to anger with the work of your* hands to your* own hurt.

7. Yet ye have not hearkened unto me, saith the LORD; that ye might provoke me to anger with the works of your hands to your own hurt.

7. Men I hørte mig ikke, siger Herren, for at opirre mig med eders Hænders Gerning, til eders Ulykke.

7. Men I villen intet höra mig, säger Herren, på det I ju skullen förtörna mig, genom edra händers verk, till edor egen olycko.

7. Agga teie ei wötnud mind kuulda, ütleb Jehowa, sepärrast et teie mind mind piddite ärritama omma kätte töga ennestele önnetusseks.

7. ‘Bet jūs neklausėte manęs,­sako Viešpats,­ir savo rankų darbais užrūstinote mane savo nenaudai.

7. Aber ihr wolltet mir nicht gehorchen, spricht der HERR, auf daß ihr mich ja wohl erzürntet durch eurer Hände Werk zu eurem eigenen Unglück.

7. Mais vous ne m'avez point écouté, dit l'Éternel; en sorte que vous m'avez irrité par l'œuvre de vos mains, pour votre malheur.

7. Y no me oisteis, dijo Jehová para provocarme a ira con la obra de vuestras manos, para mal vuestro.

7 Maar gij hebt naar Mij niet gehoord, spreekt de HEERE; opdat gij Mij vertoorndet door het werk uwer handen, u zelven ten kwade.

7. Aleście mię nie usłuchali, mówi Pan, abyście mię pobudzali do gniewu sprawą rąk swioch na swe złe.

7. De nem hallgattatok [5†] reám, azt mondja az Úr, hogy felingereljetek engem a ti kezeitek munkájával a ti veszedelmetekre.

7 Но вы не слушали Меня, говорит Господь, прогневляя Меня делами рук своих, на зло себе.

7. Ви ж не слухали мене, говорить Господь, приводячи мене до гнїву дїлами рук ваших, собі на лихо.

8. Sentähden näin sanoo Herra Sebaot: Koska te ette ole kuulleet minun sanojani,

8. Sentähden sanoo Herra Zebaot: ettette kuulleet minun sanojani,

8. Sentähden sano HERra Zebaoth: ettet te cuullet minun sanojani cadzo nijn minä tahdon lähettä ja anda tulla caicki Canssat pohjaisesta sano HErra ja minun palwelian NebucadNezarin Babelin Cuningan/

8 Therefore Jehovah of hosts says thus: Because you* have not heard my words,

8. Therefore thus saith the LORD of hosts; Because ye have not heard my words,

8. Derfor siger den Herre Zebaoth saaledes: Efterdi I ikke have hørt mine Ord,

8. Derföre så säger Herren Zebaoth: Efter I icke villen höra min ord,

8. Sepärrast ütleb wäggede Jehowa nenda: Sest et teie ei wötnud kuulda minno sanno:

8. Todėl taip sako kareivijų Viešpats: ‘Kadangi jūs neklausėte mano žodžių,

8. Darum so spricht der HERR Zebaoth: Weil ihr denn meine Worte nicht hören wollt,

8. C'est pourquoi, ainsi a dit l'Éternel des armées: Parce que vous n'avez pas écouté mes paroles,

8. Por tanto así dijo Jehová de los ejércitos: Porque no oisteis mis palabras.

8 Daarom, zo zegt de HEERE der heirscharen: Omdat gij Mijn woorden niet hebt gehoord;

8. Przetoż tak mówi Pan zastępów: Dlatego, iżeście nie usłuchali słów moich,

8. Azért ezt mondja a Seregeknek Ura: Mivelhogy nem hallgattatok az én beszédemre:

8 Посему так говорит Господь Саваоф: за то, что вы не слушали слов Моих,

8. Тим же то так говорить Господь сил небесних: За те, що ви не слухали слів моїх,

9. niin katso, minä lähetän sanan, minä nostan kaikki pohjanpuolen kansanheimot, sanoo Herra, sanan Nebukadressarille, Baabelin kuninkaalle, palvelijalleni, ja tuon heidät tätä maata ja sen asukkaita vastaan ja kaikkia näitä ympärillä olevia kansoja vastaan. Ja nämä minä vihin tuhon omiksi ja teen heidät kauhistukseksi, ivan vihellykseksi ja ikuisiksi raunioiksi.

9. Katso, niin minä tahdon lähettää ja antaa tulla kaikki kansat pohjoisesta, sanoo Herra, ja palveliani Nebukadnetsarin, Babelin kuninkaan, ja tuoda hänen tälle maalle niiden päälle, jotka siinä asuvat, ja kaiken tämän kansan päälle, joka tässä ympäristöllä on; ja tahdon antaa heidät haaskaksi ja hävitykseksi, ja vihellykseksi ja ijankaikkiseksi autioksi;

9. Ja tahdon tuoda heidän tälle maalle nijden päälle jotca sijnä asuwat ja caiken tämän Canssan päälle cuin täsä ymbäristöllä on ja tahdon anda heidän haascaxi ja häwityxexi ja tahdon tehdä heitä häwäistyxexi ja ijancaickisexi autioxi.

9 behold, I will send and take all the families of the north, says Jehovah and Nebuchadnezzar the king of Babylon, my servant and will bring them against this land and against the inhabitants of it and against all these nations all around. And I will utterly destroy them and make them an astonishment and a hissing and everlasting desolations.

9. Behold, I will send and take all the families of the north, saith the LORD, and Nebuchadrezzar the king of Babylon, my servant, and will bring them against this land, and against the inhabitants thereof, and against all these nations round about, and will utterly destroy them, and make them an astonishment, and an hissing, and perpetual desolations.

9. se, saa sender jeg Bud og henter alle Nordens Slægter, siger Herren, ogsaa til Nebukadnezar, Kongen af Babel, min Tjener, og jeg vil lade dem komme over dette Land og over dets Indbyggere og over alle disse Folk trindt omkring; og jeg vil ødelægge dem og gøre dem til en Forfærdelse og til en Spot og til evige Ørkener.

9. Si, så skall jag utsända och komma låta allt folk af nordan, säger Herren, och min tjenare NebucadNezar, Konungen i Babel, och skall låta dem komma öfver detta land, och öfver dem som deruti bo, och öfver allt detta folk som häromkring ligger, och skall gifva dem till spillo och förderfvelse, och göra dem till hån och evigt öde;

9. Wata, ma toon seie keik pohja-ma sugguwössad, ütleb Jehowa, ja läkkitan Nebukadretsari, Pabeli kunninga omma sullase jure, ja toon neid seie ja Ma ja selle rahwa peäle, ja keige nende pagganatte peäle, mis ümberkaudo on ; ja tahhan neid sutumaks ärrakautada ja neid panna ehmatusseks ja willistamisseks ja nisuggusiks, kes iggawaks aiaks paljaks jäwad .

9. tai Aš surinksiu visas šiaurės tautas pas Babilono karalių Nebukadnecarą, mano tarną, ir jas atvesiu į šitą šalį prieš jus ir visų šitų aplinkinių tautų gyventojus; Aš sunaikinsiu juos ir padarysiu pasibaisėjimu, pašaipa ir amžina dykyne.

9. siehe, so will ich ausschicken und kommen lassen alle Völker gegen Mitternacht, spricht der HERR, auch meinen Knecht Nebukadnezar, den König zu Babel, und will sie bringen über dies Land und über diese Völker, so umherliegen, und will sie verbannen und verstören und zum Spott und zur ewigen Wüste machen,

9. Voici, j'enverrai, et je prendrai tous les peuples du Nord, dit l'Éternel, et j'enverrai vers Nébucadnetsar, roi de Babylone, mon serviteur; et je les ferai venir contre ce pays, et contre ses habitants, et contre toutes ces nations d'alentour, et je les vouerai à l'interdit, et j'en ferai un objet de désolation, de moquerie, des déserts éternels.

9. He aquí que yo enviaré, y tomaré todos los linajes del aquilón, dice Jehová, y a Nabucodonosor, rey de Babilonia, mi siervo, y traerlos he contra esta tierra, y contra sus moradores, y contra todas estas naciones al derredor; y matarlos he, y ponerlos he por escarnio, y por silbo, y en soledades perpetuas.

9 Ziet, Ik zal zenden, en nemen alle geslachten van het noorden, spreekt de HEERE; en tot Nebukadnezar, den koning van Babel, Mijn knecht; en zal ze brengen over dit land, en over de inwoners van hetzelve, en over al deze volken rondom; en Ik zal ze verbannen, en zal ze stellen tot een ontzetting, en tot een aanfluiting, en tot eeuwige woestheden.

9. Oto Ja poślę i pobiorę wszystkie narody północne, mówi Pan, i do Nabuchodonozora króla Babiloóskiego, sługi mego, i przywiodę je na tę ziemię, i na obywateli jej, i na te wszystkie narody okoliczne, które do szczętu wygładzę, i położę je na podziw, i na poświstanie, i na spustoszenie wieczne.

9. Ímé, kiküldök én és felveszem északnak minden nemzetségét, azt mondja az Úr, és Nabukodonozort, a [6†] babiloni királyt, az én szolgámat, és behozom őket e földre és ennek lakóira és mind e körül való nemzetekre, és elveszem őket és csudává és szörnyűséggé teszem őket és [7†] örökkévaló pusztasággá.

9 вот, Я пошлю и возьму все племена северные, говорит Господь, и пошлю к Навуходоносору, царю Вавилонскому, рабу Моему, и приведу их на землю сию и на жителей ее и на все окрестные народы; и совершенно истреблю ихи сделаю их ужасом и посмеянием и вечным запустением.

9. Пошлю й зберу всї племена півночні, говорить Господь, а з ними посланця мого Навуходонозора, царя Вавилонського, й приведу їх на сю землю й на осадники її і на всї сусїдні народи; і вигублю їх до нащаду, і зроблю їх страхом і сьміховищем та вічною пустинею.

10. Minä hävitän heidän keskuudestaan riemun ja ilon huudon, huudon yljälle ja huudon morsiamelle, käsikivien äänen ja lampun valon.

10. Ja tahdon heiltä ottaa pois kaiken ilon ja riemun äänen, yljän äänen ja morsiamen äänen, myllyn äänen, ja kynttilän valistuksen.

10. Ja tahdon heildä otta pois caiken ilon wirren yljän ja morsiamen änen myllyn änen ja kyntilän walituxen.

10 Moreover I will take from them the voice of joy and the voice of gladness, the voice of the bridegroom and the voice of the bride, the sound of the millstones and the light of the lamp.

10. Moreover I will take from them the voice of mirth, and the voice of gladness, the voice of the bridegroom, and the voice of the bride, the sound of the millstones, and the light of the candle.

10. Og jeg vil bringe Fryds Røst og Glædes Røst, Brudgoms Røst og Bruds Røst, Møllens Lyd og Lampens Skin til at høre op hos dem.

10. Och skall taga ifrå dem all glädjesång, brudgummes och bruds röst, qvarns röst, och lyktos ljus:

10. Ja ma tahhan hukka sata nende seast lusti heäle ja römo heäle, peigmehhe heäle ja prudi heäle, kässi-kiwwi kohhina ja lampi walgusse.

10. Aš atimsiu iš jūsų džiaugsmo ir linksmybės balsus, jaunikio ir jaunosios balsus, girnų ūžesį ir žibintų šviesą.

10. und will herausnehmen allen fröhlichen Gesang, die Stimme des Bräutigams und der Braut, die Stimme der Mühle und das Licht der Lampe,

10. Et je ferai cesser parmi eux la voix de joie et la voix d'allégresse, la voix de l'époux et la voix de l'épouse, le bruit des meules et la lumière des lampes.

10. Y haré perder de entre ellos voz de gozo, y voz de alegría, voz de desposado, y voz de desposada, voz de muelas, y luz de antorcha.

10 En Ik zal van hen doen vergaan de stem der vrolijkheid en de stem de vreugde, de stem des bruidegoms en de stem der bruid, het geluid der molens en het licht der lamp.

10. I sprawię to, aby im zginął głos wesela, i głos radości, głos oblubieóca, i głos oblubienicy, głos żarn, i światłość pochodni,

10. És elveszem tőlök az öröm [8†] szavát, a vígasság szavát, a vőlegény szavát és a menyasszony szavát, a malmok zörgését és a szövétnek világosságát.

10 И прекращу у них голос радости и голос веселия, голос жениха и голос невесты, звук жерновов и свет светильника.

10. І придавлю між ними голос радощів і голос веселощів, сьпіви молодому князеві й молодій княгинї; замовкнуть жорна, погасне сьвітло в каганцях.

11. Niin koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi, ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.

11. Että kaikki tämä maa pitää kylmillä ja hävitettynä oleman, ja nämät kansat pitää Babelin kuningasta palveleman seitsemänkymmentä ajastaikaa.

11. Että caicki tämä maa pitä kylmillä ja häwitettynä oleman. Ja nämät Canssat pitä Babelin Cuningasta palweleman seidzemenkymmendä ajastaica.

11 And this whole land will be a desolation and an astonishment. And these nations will serve the king of Babylon seventy years.

11. And this whole land shall be a desolation, and an astonishment; and these nations shall serve the king of Babylon seventy years.

11. Og hele dette Land skal blive til en Ørk og til Forfærdelse; og disse Folk skulle tjene Kongen af Babel halvfjerdsindstyve Aar.

11. Så att allt detta landet skall öde och förstördt ligga; och skola denna folken tjena Konungen i Babel i sjutio år.

11. Ja keik sesinnane Ma peab sama paljaks tehtud ja ärrahäwwitud; ja need rahwas peawad Pabeli kunninga allamaks jäma seitsekümmend aastat.

11. Visas kraštas pavirs baisia dykuma, ir šios tautos tarnaus Babilono karaliui septyniasdešimt metų.

11. daß dies ganze Land wüst und zerstört liegen soll. Und sollen diese Völker dem König zu Babel dienen siebzig Jahre.

11. Et tout ce pays sera une ruine, un désert; et ces nations seront asservies au roi de Babylone pendant soixante et dix ans.

11. Y toda esta tierra será puesta en soledad, en espanto; y servirán estas naciones al rey de Babilonia setenta años:

11 En dit ganse land zal worden tot een woestheid, tot een ontzetting; en deze volken zullen den koning van Babel dienen zeventig jaren.

11. I będzie ta wszystka ziemia spustoszeniem, i zdumieniem, a służyć będą te narody królowi Babiloóskiemu siedmdziesiąt lat.

11. És ez egész föld pusztasággá és csudává lészen, és e nemzetek a babiloni királynak [9†] szolgálnak hetven esztendeig.

11 И вся земля эта будет пустынею и ужасом; и народы сии будут служить царю Вавилонскому семьдесят лет.

11. Уся ж земля ся зробиться пусткою й дивовижею, і служити муть сї народи цареві Вавилонському сїмдесять років.

12. Mutta kun seitsemänkymmentä vuotta on täyttynyt, niin minä kostan Baabelin kuninkaalle ja sille kansalle, sanoo Herra, heidän pahat tekonsa, kostan kaldealaisten maalle ja teen sen ikuiseksi erämaaksi.

12. Ja pitää tapahtuman, että kuin ne seitsemänkymmentä vuotta kuluneet ovat, niin minä tahdon kostaa Babelin kuninkaalle ja tälle kansalle, sanoo Herra, heidän pahain tekoinsa tähden, siihen myös Kaldealaisten maalle, ja tehdä sen ijankaikkiseksi autioksi.

12. COsca ne seidzemenkymmendä wuotta culunet owat nijn minä tahdon costa Babelin Cuningalle sano HERra heidän pahain tecoins tähden sijhen myös Chaldealaisten maalle ja tahdon tehdä ijancaickisexi autioxi.

12 And it will happen, when seventy years are accomplished, that I will punish the king of Babylon and that nation, says Jehovah, for their iniquity and the land of the Chaldeans and I will make it desolate everlasting.

12. And it shall come to pass, when seventy years are accomplished, that I will punish the king of Babylon, and that nation, saith the LORD, for their iniquity, and the land of the Chaldeans, and will make it perpetual desolations.

12. Og det skal ske, naar halvfjerdsindstyve Aar ere omme, da vil jeg hjemsøge Kongen af Babel og slette Folk, siger Herren, for deres Misgerning, samt Kaldæernes Land; og jeg vil gøre det til evige Ødelæggelser.

12. Men när de sjutio år ute äro, så skall jag hemsöka Konungen i Babel, och allt det folket, säger Herren, för deras missgerningars skull; dertill ock de Chaldeers land, och skall görat till ett evigt öde.

12. Ja peab sündima, kui seitsekümmend aastat täis sawad, et ma tahhan Pabeli kunninga, ja sesinnatse rahwa kätte nende üllekohto pärrast nähha, ütleb Jehowa, ja Kaldea Ma kätte, ja tahhan sedda panna iggawaks ärrahäwwitamisseks.

12. Po septyniasdešimties metų Aš nubausiu Babilono karalių, jo tautą ir chaldėjų šalį už jų nedorybes ir ją paversiu amžina dykyne.

12. Wenn aber die siebzig Jahre um sind, will ich den König zu Babel heimsuchen und dies Volk, spricht der HERR, um ihre Missetat, dazu das Land der Chaldäer, und will es zur ewigen Wüste machen.

12. Et il arrivera, quand les soixante et dix ans seront accomplis, que je punirai le roi de Babylone et cette nation, dit l'Éternel, à cause de leurs iniquités; je punirai le pays des Caldéens, je les réduirai en des désolations éternelles.

12. Y será que cuando fueren cumplidos los setenta años, visitaré sobre el rey de Babilonia, y sobre aquella nación su maldad, dijo Jehová, y sobre la tierra de los Caldeos; y yo la pondré en desiertos para siempre.

12 Maar het zal geschieden, als de zeventig jaren vervuld zijn, dan zal Ik over den koning van Babel, en over dat volk, spreekt de HEERE, hun ongerechtigheid bezoeken, mitsgaders over het land der Chaldeen, en zal dat stellen tot eeuwige verwoestingen.

12. Ale potem, gdy się wypełni siedmdzisiśąt lat, nawiedzę na królu Babiloóskim i na tym narodzie, mówi Pan, nieprawość ich, i na ziemi Chaldejskiej, tak, że ją obrócę w pustynie wieczne.

12. És mikor eltelik a hetven esztendő, meglátogatom a babiloni [10†] királyon és az ő népén az ő álnokságukat, azt mondja az Úr, és a káldeai földön, és örökkévaló pusztasággá teszem azt.

12 И будет: когда исполнится семьдесят лет, накажу царя Вавилонскогои тот народ, говорит Господь, за их нечестие, и землю Халдейскую, и сделаю ее вечною пустынею.

12. А як упливе сїмдесять років, покараю царя Вавилонського й той нарід, говорить Господь, за безбожність їх, і землю Халдейську, та й зроблю її вічною пустинею.

13. Ja minä tuotan sen maan ylitse kaikki sanani, jotka minä olen puhunut sitä vastaan, kaiken, mitä tähän kirjaan on kirjoitettu, mitä Jeremia on ennustanut kaikkia niitä kansoja vastaan.

13. Ja näin minä tahdon antaa tulla tämän maan päälle kaikki minun sanani, jotka minä olen puhunut häntä vastaan, kaiken sen, mikä tässä Raamatussa on kirjoitettu, jonka Jeremia kaikille kansoille on ennustanut.

13. Cadzo näin minä tahdon anda tulla tämän maan päälle caicki minun sanani cuin minä olen puhunut händä wastan nimittäin caiken sen cuin Ramatus on kirjoitettu jota Jeremia caikelle Canssalle on ennustanut.

13 And I will bring upon that land all my words which I have pronounced against it, even all that is written in this book, which Jeremiah has prophesied against all the nations.

13. And I will bring upon that land all my words which I have pronounced against it, even all that is written in this book, which Jeremiah hath prophesied against all the nations.

13. Og over dette Land vil jeg lade alle mine Ord komme, som jeg har talt imod det: Alt det, som er skrevet i denne Bog, det, som Jeremias har spaaet over alle Folkene.

13. Alltså skall jag låta komma öfver detta land all min ord, som jag emot det talat hafver, nämliga allt det i denna bok skrifvet står, det Jeremia öfver all folk spått hafver.

13. Ja ma tahhan lasta tulla seie Ma peäle keik mo sannad, mis ma ta wasto räkinud, keik mis kirjotud on siñna ramatusse, mis Jeremia prohweti wisil räkinud keige pagganatte wasto.

13. Aš įvykdysiu viską, ką kalbėjau, kas parašyta šitoje knygoje, ką Jeremijas pranašavo apie tautas.

13. Also will ich über dies Land bringen alle meine Worte, die ich geredet habe wider sie (nämlich alles, was in diesem Buch geschrieben steht, das Jeremia geweissagt hat über alle Völker).

13. Et j'exécuterai sur ce pays toutes ces paroles que j'ai prononcées contre lui, tout ce qui est écrit dans ce livre, ce que Jérémie a prophétisé contre toutes ces nations.

13. Y traeré sobre aquella tierra todas mis palabras que he hablado contra ella, con todo lo que está escrito en este libro, profetizado por Jeremías, contra todas las naciones.

13 En Ik zal over dat land brengen al Mijn woorden, die Ik daarover gesproken heb; al wat in dit boek geschreven is, wat Jeremia geprofeteerd heeft over al deze volken.

13. A przywiodę na tę ziemię wszystkie słowa moje, którem mówił o niej, mianowicie to wszystko, co napisano w tych księgach, cokolwiek prorokował Jaremijasz o wszystkich narodach.

13. És végbeviszem azon a földön mindazokat, a miket szóltam [11†] felőle, mindazt, a mi megvan írva e könyvben, a melyet prófétált Jeremiás az összes nemzetek felől.

13 И совершу над тою землею все слова Мои, которые Я произнес на нее, все написанное в сей книге, что Иеремия пророчески изрек на все народы.

13. І спевню на тій землї всї слова мої, що проти неї проголосив, - усе написане в сїй книзї, що пророкував Еремія про всї народи.

14. Sillä hekin joutuvat palvelemaan monia kansoja ja suuria kuninkaita, ja minä maksan heille heidän tekojensa ja kättensä töiden mukaan.

14. Ja heidän pitää myös palveleman, vaikka he voimallinen kansa ja valtiaat kuninkaat ovat. Näin tahdon minä maksaa heille heidän ansionsa jälkeen ja heidän kättensä tekoin jälkeen.

14. Ja heidän pitä myös palweleman waicka he woimallinen Canssa ja waldiat Cuningat owat. Näin tahdon minä maxa heille heidän ansions jälken ja heidän kättens tecoin jälken.

14 For many nations and great kings will make bondmen of them, even of them and I will recompense them according to their deeds and according to the work of their hands.

14. For many nations and great kings shall serve themselves of them also: and I will recompense them according to their deeds, and according to the works of their own hands.

14. Thi ogsaa dem skulle mange Folkeslag og store Konger gøre til Trælle; og jeg vil betale dem efter deres Fortjeneste og efter deres Hænders Gerning.

14. Och de skola också tjena, ändock de mägtig folk och väldige Konungar äro. Alltså skall jag vedergälla dem efter förtjenst, och efter deras händers verk.

14. Sest wäggewad pagganad ja sured kunningad peawad neid, neidsammo ka sundima allamaks jäma: ja ma tahhan tassuda nende kätte nende teggude palka, ja nende kätte tö järrele.

14. Jie tarnaus galingoms tautoms ir jų karaliams. Aš jiems atlyginsiu pagal jų nusikaltimus’ ‘‘.

14. Und sie sollen auch großen Völkern und großen Königen dienen. Also will ich ihnen vergelten nach ihrem Verdienst und nach den Werken ihrer Hände.

14. Car des nations puissantes et de grands rois les asserviront, eux aussi, et je leur rendrai suivant leurs actions et suivant l'œuvre de leurs mains.

14. Porque se servirán también de ellos muchas naciones, y reyes grandes; y yo les pagaré conforme a su obra, y conforme a la obra de sus manos.

14 Want van hen zullen zich doen dienen, die ook machtige volken en grote koningen zijn; alzo zal Ik hun vergelden naar hun doen, en naar het werk hunner handen.

14. Gdyż w niewolę podbici będą od narodów, także jako i oni możnych, i od królów wielkich, tedy im oddam według spraw ich i według uczynków rąk ich.

14. Mert ő rajtok is uralkodnak majd sok nemzetek és nagy királyok, és megfizetek nékik az ő cselekedeteik szerint [12†] és az ő kezeiknek munkája szerint.

14 Ибо и их поработят многочисленные народы и цари великие; и Я воздам им по их поступкам и по делам рук их.

14. Бо й їх підневолять многолюдні народи й царі великі; і оддам їм по дїлам їх і по їх поступкам.

15. Sillä näin sanoi Herra, Israelin Jumala, minulle: Ota tämä vihan viinin malja minun kädestäni ja juota sillä kaikki kansat, joiden tykö minä sinut lähetän.

15. Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala, minulle: ota tämä viinamalja minun kädestäni täynnänsä vihaa, ja kaada sitä kaikille kansoille, joiden tykö minä sinun lähetän.

15. SIllä näin sano HERra Israelin Jumala minulle: ota tämä wijnamalja minun kädestäni täynäns wiha ja caada sijtä caikille Canssoille joiden tygö minä sinun lähetän.

15 For Jehovah says thus, the God of Israel, to me: Take this cup of the wine of wrath at my hand and cause all the nations, to whom I send you, to drink it.

15. For thus saith the LORD God of Israel unto me; Take the wine cup of this fury at my hand, and cause all the nations, to whom I send thee, to drink it.

15. Thi saa sagde Herren, Israels Gud, til mig: Tag Bægeret med denne Vredens Vin af min Haand, og giv alle Folkene, til hvilke jeg sender dig, at drikke af den.

15. Ty så säger Herren, Israels Gud, till mig: Tag denna vinbägaren, fullan med vrede utaf mine hand, och skänk derutaf allom folkom, dem jag sänder dig till;

15. Sest nenda on Jehowa Israeli Jummal mo wasto üttelnud: Wötta sesinnane tullise wihha wina karrikas minno käest, ja joda sega keik pagganad, kelle jure minna sind läkkitan,

15. Viešpats, Izraelio Dievas, man įsakė: ‘‘Imk šitą rūstybės vyno taurę iš mano rankos ir girdyk juo visas tautas, pas kurias Aš tave siunčiu.

15. Denn also spricht zu mir der HERR, der Gott Israels: Nimm diesen Becher Wein voll Zorns von meiner Hand und schenke daraus allen Völkern, zu denen ich dich sende,

15. Car ainsi m'a dit l'Éternel, le Dieu d'Israël: Prends de ma main cette coupe du vin de la colère, et fais-la boire à tous les peuples auxquels je t'envoie.

15. Porque así me dijo Jehová Dios de Israel: Toma de mi mano el vaso del vino de este furor, y da de beber de él a todas las naciones a las cuales yo te envíó.

15 Want alzo heeft de HEERE, de God Israels, tot mij gezegd: Neem dezen beker des wijns der grimmigheid van Mijn hand, en geef dien te drinken al den volken, tot welke Ik u zende;

15. Bo tak rzekł Pan, Bóg Izraelski, do mnie: Weźmij kubek wina tej popędliwości z ręki mojej, a napawaj nim wszystkie narody, do których Ja ciebie poślę;

15. Mert ezt mondotta az Úr, Izráelnek Istene nékem: Vedd el kezemből e harag borának poharát, és itasd meg vele mindama nemzeteket, a kikhez én küldelek téged.

15 Ибо так сказал мне Господь, Бог Израилев: возьми из руки Моей чашу сию с вином ярости и напой из нее все народы, к которым Я посылаю тебя.

15. Так бо сказав менї Господь, Бог Ізрайлїв: Возьми сього кубка з вином пересердя мого з руки моєї, і напій з його всї народи, що до них тебе посилаю.

16. He juovat ja horjuvat ja tulevat mielettömiksi miekan edessä, jonka minä lähetän heidän keskellensä.

16. Että se joisivat, horjuisivat ja hokariksi tulisivat miekan edessä, jonka minä heidän sekaansa tahdon lähettää.

16. Että he joisit horjuisit ja hocarixi tulisit miecan edes jonga minä heidän secaans tahdon lähettä.

16 And they will drink and reel to and fro and be mad, because of the sword that I will send among them.

16. And they shall drink, and be moved, and be mad, because of the sword that I will send among them.

16. Og de skulle drikke og tumle og rase over Sværdet, som jeg sender iblandt dem.

16. Att de måga dricka, raga och blifva galne, för svärdena som jag ibland dem sända skall.

16. Et nemmad jowad, ja wabbisewad jalge peäl, ja lähhäwad hulluks se moöga pärrast, mis minna nende sekka läkkitan.

16. Jos gers, svyrinės ir bus pamišusios dėl kardo, kurį siųsiu jiems!’‘

16. daß sie trinken, taumeln und toll werden vor dem Schwert, das ich unter sie schicken will.

16. Ils boiront, ils chancelleront, et deviendront comme insensés, à cause de l'épée que j'enverrai parmi eux.

16. Y beberán, y temblarán, y enloquecerán delante de la espada que yo envío entre ellos.

16 Dat zij drinken, en beven, en dol worden, vanwege het zwaard, dat Ik onder hen zal zenden.

16. Aby pili i potaczli się, owszem, aby szaleli od ostrza miecza, który Ja poślę między nich.

16. Hogy igyanak, részegüljenek meg és bolondoskodjanak [13†] a fegyver miatt, a melyet én közéjök bocsátok.

16 И они выпьют, и будут шататься и обезумеют при виде меча, который Я пошлю на них.

16. І випють вони, й будуть заточуватись, і стуманїють на вид меча, що пошлю на них.

17. Ja minä otin maljan Herran kädestä ja juotin kaikkia kansoja, joiden tykö Herra minut lähetti:

17. Ja minä otin maljan Herran kädestä, ja kaasin kaikille kansoille, joiden tykö Herra minun lähetti:

17. Ja minä otin maljan HERran kädestä ja caadin caikille Canssoille joiden tygö HERra minun lähetti/

17 Then I took the cup at Jehovah's hand and made all the nations to drink, to whom Jehovah had sent me:

17. Then took I the cup at the LORD'S hand, and made all the nations to drink, unto whom the LORD had sent me:

17. Og jeg tog Bægeret af Herrens Haand, og jeg gav alle Folkene, til hvilke Herren sendte mig, at drikke:

17. Och jag tog bägaren af Herrans hand, och skänkte allom folkom, der Herren sände mig till;

17. Ja ma wötsin sedda karrikast Jehowa käest, ja jootsin keik rahwast, kelle jure Jehowa mind olli läkkitanud.

17. Aš ėmiau taurę iš Viešpaties rankos ir girdžiau visas tautas, pas kurias Viešpats mane siuntė:

17. Und ich nahm den Becher von der Hand des HERRN und schenkte allen Völkern, zu denen mich der HERR sandte,

17. Je pris donc la coupe de la main de l'Éternel, et je la fis boire à toutes les nations auxquelles l'Éternel m'envoyait

17. Y tomé el vaso de la mano de Jehová, y dí de beber a todas las naciones a las cuales me envió Jehová:

17 En ik nam den beker van des HEEREN hand, en ik gaf te drinken al den volken, tot welke de HEERE mij gezonden had;

17. Wziąłem tedy kubek z ręki Paóskiej, i napoiłem wszystkie one narody, do których mię Pan posłał:

17. És elvevém a pohárt az Úr kezéből, és megitatám mindama nemzeteket, a kikhez külde engem az Úr:

17 И взял я чашу из руки Господней и напоил из нее все народы, ккоторым послал меня Господь:

17. І взяв я кубка з руки Господньої та й напоїв із него всї народи, що до них посилав мене Господь:

18. Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja, sen kuninkaita ja ruhtinaita, tehdäkseni heidät raunioiksi, kauhistukseksi, ivan vihellykseksi ja kiroukseksi, niinkuin tänä päivänä tapahtuu;

18. Jerusalemille, Juudan kaupungeille, hänen kuninkaillensa ja päämiehillensä, että heidän pitää oleman pilkkana ja kirouksena, niinkuin tänäpänä on:

18. Nimittäin Jerusalemille Judan Caupungeille hänen Cuningaillens ja Försteillens että heidän pitä kylmillä ja cukistettuna oleman ja pitä oleman pilckana ja kirousna nijncuin tänäpän on.

18 Jerusalem and the cities of Judah and the kings of it and the rulers of it, to make them a desolation, an astonishment, a hissing and a curse, as it is this day,

18. To wit, Jerusalem, and the cities of Judah, and the kings thereof, and the princes thereof, to make them a desolation, an astonishment, an hissing, and a curse; as it is this day;

18. Jerusalem og Judas Stæder og dens Konger og dens Fyrster for at gøre dem til en Ørk, til forfærdelse, til Spot og til Forbandelse, som det ses paa denne Dag;

18. Nämliga Jerusalem, Juda städer, hans Konungar och Förstar, att de skola öde och förstörde ligga, och skola vara till hån och bannor, såsom det nu i denna dag tillstår;

18. Jerusalemma, ja Juda liñnad, temma kunningad, ja temma würstid, et neid piddi tehtama paljaks, ehmatusseks, willistamisseks ja ärrawandumisseks, nenda kui tännapä on .

18. Jeruzalę, Judo miestus, jo karalius ir kunigaikščius, kad jie taptų apleisti, pašaipa ir keiksmu iki šios dienos.

18. nämlich Jerusalem, den Städten Juda's, ihren Königen und Fürsten, daß sie wüst und zerstört liegen und ein Spott und Fluch sein sollen, wie es denn heutigestages steht;

18. A Jérusalem et aux villes de Juda, à ses rois, à ses princes, pour les livrer à la ruine, à la désolation, à la moquerie et à la malédiction, comme on le voit aujourd'hui;

18. A Jerusalem, y a las ciudades de Judá, y a sus reyes, y sus príncipes, para que yo las pusiese en soledad, en escarnio, y en silbo y en maldición, como este día:

18 Namelijk Jeruzalem en de steden van Juda, en haar koningen, en haar vorsten; om die te stellen tot een woestheid, tot een ontzetting, tot een aanfluiting en tot een vloek, gelijk het is te dezen dage;

18. Jeruzalem, i miasta ziemi Judzkiej, i królów jej, i książąt jej, abym ich podał na spustoszenie, na zdumienie, na poświstanie, i na przeklęstwo, jako się to dziś okazuje.

18. Jeruzsálemet és Júda városait, az ő királyait és fejedelmeit, hogy pusztasággá, csudává, szörnyűséggé és átokká tegyem őket, a mint e mai napon van:

18 Иерусалим и города Иудейские, и царей его и князей его, чтоб опустошить их и сделать ужасом, посмеянием и проклятием, как и видно ныне,

18. Ерусалим і городи Юдині, царів їх і князїв їх, щоб їх спустошити, й учинити страховищем, посьміхом і прокляттєм, як оце воно вже тепер почалося сповняти,

19. faraota, Egyptin kuningasta, ja hänen palvelijoitansa ja ruhtinaitansa ja koko hänen kansaansa;

19. Pharaolle, Egyptin kuninkaalle, palvelioinensa, ruhtinainensa ja kaikelle hänen kansallensa,

19. Sijtte Pharaolle Egyptin Cuningalle palwelioinens Ruhtinoinens ja Canssoinens/

19 Pharaoh King of Egypt and his servants and his rulers and all his people,

19. Pharaoh king of Egypt, and his servants, and his princes, and all his people;

19. Farao, Kongen i Ægypten, og hans Tjenere og hans Fyrster og alt hans Folk

19. Desslikes Pharao, Konungenom i Egypten, samt med hans tjenarom, hans Förstar och allt hans folk;

19. Warao, Egiptusse kunningast, ja temma sullased, ja ta würstid, ja keik ta rahwast.

19. Faraoną, Egipto karalių, jo tarnus, kunigaikščius, visą tautą

19. auch Pharao, dem König in Ägypten, samt seinen Knechten, seinen Fürsten und seinem ganzen Volk;

19. A Pharaon, roi d'Égypte, à ses serviteurs, à ses princes et à tout son peuple;

19. A Faraón, rey de Egipto, y a sus siervos, y a sus príncipes, y a todo su pueblo:

19 Farao, den koning van Egypte, en zijn knechten, en zijn vorsten, en al zijn volk;

19. Faraona też, króla Egipskiego, i sług jego, i książąt jego, i wszystek lud jego;

19. A Faraót, [14†] Égyiptom királyát, az ő szolgáit és fejedelmeit és minden ő népét,

19 фараона, царя Египетского, и слуг его, и князей его и весь народ его,

19. Фараона, царя Египецького, з його слугами, з його князями й з усїм людом його;

20. kaikkea sekakansaa ja kaikkia Uusin maan kuninkaita ja kaikkia filistealaisten maan kuninkaita ja Askelonia ja Gassaa ja Ekronia ja Asdodin tähteitä;

20. Kaikille maille etelään päin, kaikille kuninkaille Utsin maalla, kaikille kuninkaille Philistealaisten maalla, Askalonin, Gatsan, Akaronin ja Asdodin jääneiden kanssa,

20. Caikille maille etelän päin caikille Cuningaille Uzin maalla caikille Cuningaille Palestinan maalla Achalonin Gazan Acharonin ja Asdodin jäänyitten cansa.

20 and all the mixed people and all the kings of the land of the Uz and all the kings of the Philistines and Ashkelon and Gaza and Ekron and the remnant of Ashdod,

20. And all the mingled people, and all the kings of the land of Uz, and all the kings of the land of the Philistines, and Ashkelon, and Azzah, and Ekron, and the remnant of Ashdod,

20. og den hele Hob af alle Haande Folk og alle Kongen Landet Uz og alle Konger i Fillsternes Land, Askalon. og Gaza og Ekron og de overblevne af Asdod,

20. All land vesterut; allom Konungom i Uz land, allom Konungom i de Palestiners land, samt med Askelon, Gasa, Ekron, och dem igenlefdom i Asdod;

20. Ja keik rahwast , kes seggamiste ellawad , ja keik Utsi Ma kunningad, ja keik Wilisti Ma, ehk Askeloni ja Assa ja Ekroni kunningad, ja mis Asdodist üllejänud.

20. ir visus ten gyvenančius svetimtaučius; visus Uco šalies ir filistinų šalies karalius, Aškeloną, Gazą, Ekroną ir Ašdodo likutį;

20. allen Ländern gegen Abend, allen Königen im Lande Uz, allen Königen in der Philister Lande, samt Askalon, Gaza, Ekron und den übrigen zu Asdod;

20. A tout le mélange des peuples d'Arabie, à tous les rois du pays d'Uts; à tous les rois du pays des Philistins: à Askélon, à Gaza, à Ékron, et au reste d'Asdod;

20. Y a toda la mistura; y a todos los reyes de tierra de Hus; y a todos los reyes de tierra de Palestina, y a Ascalón, y Gaza, y Accarón, y a la resta de Azoto:

20 En den gansen gemengden hoop, en allen koningen des lands van Uz; en allen koningen van der Filistijnen land, en Askelon, en Gaza, en Ekron, en het overblijfsel van Asdod;

20. I to wszystko pospólstwo, także wszystkich króli ziemi Uz, i wszystkich króli ziemi Filistyóskiej, i Aszkalon, i Gazę, i Akkaron, i ostatek Azotu;

20. És minden egyveleg népet, és az Úz földének minden királyát, és a Filiszteusok [15†] földének minden királyát, és Askalont, Gázát, Akkaront és Azótusnak maradékait,

20 и весь смешанный народ, и всех царей земли Уца, и всех царей земли Филистимской, иАскалон, и Газу, и Екрон, и остатки Азота,

20. І ввесь мішаний народ, і всїх царів ув Уз-землї, й усїх царів Филистійських, і Аскалон, і Газу, й Екрон і останки Азоту,

21. Edomia, Mooabia ja ammonilaisia;

21. Edomilaisille, Moabilaisille ja Ammonin lapsille,

21. Edomitereille Moabitereille Ammonitereille/

21 Edom and Moab and the sons of Ammon,

21. Edom, and Moab, and the children of Ammon,

21. Edom og Moab og Ammons Børn,

21. Dem af Edom, dem af Moab, Ammons barnom;

21. Edomi, ja Moabi, ja Ammoni lapsed.

21. Edomą, Moabą ir amonitus;

21. denen zu Edom, denen zu Moab, den Kindern Ammon;

21. A Édom, à Moab, et aux enfants d'Ammon;

21. A Edom, y Moab, y a los hijos de Ammón:

21 Edom, en Moab, en den kinderen Ammons;

21. Edomczyków, i Moabczyków, i synów Ammonowych;

21. Edomot, [16†] Moábot és az Ammon fiait,

21 Едома, и Моава, и сыновей Аммоновых,

21. Едома й Моаба й потомство Аммонове,

22. kaikkia Tyyron kuninkaita ja kaikkia Siidonin kuninkaita ja rantamaan kuninkaita, jotka ovat meren tuolla puolen;

22. Kaikille Tyron kuninkaille, kaikille Sidonin kuninkaille, luotoin kuninkaille sillä puolen merta,

22. Caikille Tyrin Cuningaille caikille Sidonin Cuningaille luotoin Cuningaille sillä puolen merta/

22 and all the kings of Tyre and all the kings of Sidon and the kings of the isle which is beyond the sea,

22. And all the kings of Tyrus, and all the kings of Zidon, and the kings of the isles which are beyond the sea,

22. og alle Konger i Tyrus og alle Konger i Sidon og Kongerne paa Kysten, som er paa hin Side Havet,

22. Allom Konungom i Tyro; allom Konungom i Zidon; Konungomen i de öar på hinsidone hafvet;

22. Ja keik Tirusse kunningad, ja keik Sidoni kunningad, ja nende saarte kunningad, kes teile pool merre on .

22. visus Tyro ir Sidono karalius, taip pat salų ir pajūrio karalius;

22. allen Königen zu Tyrus, allen Königen zu Sidon, den Königen auf den Inseln jenseit des Meeres;

22. A tous les rois de Tyr, à tous les rois de Sidon, et aux rois des côtes qui sont au delà de la mer;

22. Y a todos los reyes de Tiro, y a todos los reyes de Sidón, y a los reyes de las islas que están de ese cabo de la mar:

22 En allen koningen van Tyrus, en allen koningen van Sidon; en den koningen der eilanden, die aan gene zijde der zee zijn.

22. I wszystkich królów Tyrskich, i wszystkich królów Sydoóskich, i królów tej krainy, która jest przy morzu;

22. És Tírusnak [17†] minden királyát és Szidonnak minden királyát és a szigeteknek minden királyát, a kik túl vannak a tengeren,

22 и всех царей Тира, и всех царей Сидона, и царей островов, которые за морем,

22. Ще ж і всїх царів Тирських і усїх царів Сидонських, і царів у морських осадах по тім боцї моря,

23. Dedania, Teemaa ja Buusia ja kaikkia päälaen ympäriltä kerittyjä;

23. Dedanille, Temalle, Busille ja kaikille maan äärissä asuvaisille,

23. Dedanille Themalle Busille ja caikille culmis asuwaisille/

23 Dedan and Tema and Buz and all who have the corners of their hair cut off,

23. Dedan, and Tema, and Buz, and all that are in the utmost corners,

23. Dedan og Thema og Bus og alle dem med rundklippet Haar

23. Dem af Dedan, dem af Thema, dem af Bus, och allom Förstom i de landsändar;

23. Tedani, ja Tema, ja Pusi rahwast ja keik, kelle juuksed laest sadik piratud.

23. Dedaną, Temą, Būzą ir visus esančius tolimiausiuose pakraščiuose;

23. denen von Dedan, denen von Thema, denen von Bus und allen, die das Haar rundherum abschneiden;

23. A Dédan, à Théma, à Buz, et à tous ceux qui se rasent les coins de la chevelure;

23. Y a Dedán, y Tema, y Buz, y a todos los que están al cabo del mundo:

23 Dedan, en Thema, en Buz, en allen, die aan de hoeken afgekort zijn;

23. Dedana i Temę, i Buzę, i wszystkich, którzy mieszkają w ostatnich kątach:

23. Dedánt [18†] és Témánt és Búzt és mindazokat, a kik lenyírott üstökűek,

23 Дедана, и Фему, и Буза, и всех, стригущих волосы на висках,

23. В Деданї, Темі й Бузї й усїх, що стрижуть волоссє на висках,

24. kaikkia Arabian kuninkaita ja kaikkia sekakansan kuninkaita, jotka asuvat erämaassa;

24. kaikille Arabian kuninkaille, kaikille kuninkaille lännen puolessa, jotka korvessa asuvat,

24. Caikille Arabian Cuningaille caikille etelän Cuningaille jotca corwesa asuwat.

24 and all the kings of Arabia and all the kings of the mixed people who dwell in the wilderness,

24. And all the kings of Arabia, and all the kings of the mingled people that dwell in the desert,

24. og alle Konger i Arabien og alle Konger over den hele Hob af alle Haande Folk; dem, som bo i Ørken,

24. Allom Konungom i Arabien, allom Konungom vesterut, de i öknene bo;

24. Ja keik Arabia kunningad, ja keik nende kunningad, kes seggamiste körbes ellawad.

24. visus Arabijos karalius, kurie gyvena dykumoje;

24. allen Königen in Arabien, allen Königen gegen Abend, die in der Wüste wohnen;

24. A tous les rois d'Arabie, et à tous les rois du mélange de nations qui habitent au désert;

24. Y a todos los reyes de Arabia, y a todos los reyes de la Arabia que habita en el desierto:

24 En allen koningen van Arabie; en allen koningen des gemengden hoops, die in de woestijn wonen;

24. I wszystkich królów Arabskich, i wszystkich królów tego pospólstwa, które mieszka na puszczy;

24. És Arábiának minden királyát és az egyveleg nép minden királyát, a kik a pusztában laknak,

24 и всех царей Аравии, и всех царей народов разноплеменных, живущих в пустыне,

24. І царів Арабійських і царів у народів мішаних, що кочують у пустинї.

25. kaikkia Simrin kuninkaita ja kaikkia Eelamin kuninkaita ja kaikkia Meedian kuninkaita;

25. Kaikille Simrin kuninkaille, kaikille kuninkaille Elamissa, kaikille kuninkaille Madaissa,

25. Caikille Simrin Cuningaille caikille Cuningaille Elamis caikille Cuningaille Madais.

25 and all the kings of Zimri and all the kings of Elam and all the kings of the Medes,

25. And all the kings of Zimri, and all the kings of Elam, and all the kings of the Medes,

25. og alle Kkonger i Zimri og alle Konger i Elam og alle Konger i Medien,

25. Allom Konungom i Simri, allom Konungom i Elam, allom Konungom i Meden;

25. Ja keik Simri kunningad, ja keik Elami kunningad ja keik Meda kunningad.

25. visus Zimrio, Elamo ir medų karalius;

25. allen Königen in Simri, allen Königen in Elam, allen Königen in Medien;

25. A tous les rois de Zimri, à tous les rois d'Élam, et à tous les rois de Médie,

25. Y a todos los reyes de Zambrí, y a todos los reyes de Elam, y a todos los reyes de Media:

25 En allen koningen van Zimri, en allen koningen van Elam, en allen koningen van Medie;

25. Także wszystkich królów Zymry i wszystkich królów Elam, i wszystkich królów Medskich;

25. És Zimrinek minden királyát és Elámnak minden királyát és a Médusok minden királyát,

25 всех царей Зимврии, и всех царей Елама, и всех царей Мидии,

25. Ще ж усїх царів Зимрійських і всїх царів Еламських і всїх царів Мидійських,

26. kaikkia pohjanpuolen kuninkaita, läheisiä ja kaukaisia, toista toisensa jälkeen, ja kaikkia maan valtakuntia, mitä maan päällä on. Ja heidän jälkeensä on Seesakin kuningas juova.

26. Kaikille kuninkaille pohjoisessa, sekä läsnä että kaukana toinen toisensa kanssa, ja kaikille valtakunnille maan päällä, jotka maan piirin päällä ovat; ja kuningas Sesakin pitää juoman näiden jälkeen.

26. Caikille Cuningaille pohjaises sekä läsnä että caucana toinen toisens cansa ja caikille Cuningaille maan päälle jotca maan pijrin päällä owat ja Cuningas Sesachin pitä juoman näiden perän.

26 and all the kings of the north, far and near, one with another and all the kingdoms of the world, which are upon the face of the earth. And the king of Sheshach will drink after them.

26. And all the kings of the north, far and near, one with another, and all the kingdoms of the world, which are upon the face of the earth: and the king of Sheshach shall drink after them.

26. og alle Konger imod Norden, baade dem, som ere nær, og dem, som ere fjern, den ene efter den anden, og alle Jordens Riger, som ere paa Jorderiges Kreds; og Kongen af Sesak skal drikke efter dem.

26. Allom Konungom norrut, både när och fjerran, den ene med den andra; och allom Konungom på jordene, som på jordenes krets äro; och Konung Sesach skall dricka efter dessa.

26. Ja keik pohja-ma kunningad, kes liggi, ja kes kaugel on , ni hästi ühhe kui teise, ja keik ma-ilma kunningrigid, mis Ma peäl on: ja kunningas Sesak peab pärrast neid joma.

26. visus šiaurės karalius, artimuosius ir tolimuosius, vieną po kito, ir visas karalystes, kurios yra visoje žemėje. O Šešacho karalius gers paskutinis.

26. allen Königen gegen Mitternacht, in der Nähe und Ferne, einem mit dem andern, und allen Königen auf Erden, die auf dem Erdboden sind; und der König zu Sesach soll nach diesen trinken.

26. A tous les rois du Nord, tant proches qu'éloignés, l'un après l'autre, et à tous les royaumes du monde qui sont sur la face de la terre; et le roi de Shéshac boira après eux.

26. Y a todos los reyes del aquilón, los de cerca y los de léjos, los unos de los otros; y a todos los reinos de la tierra que están sobre la haz de la tierra, y el rey de Sesac beberá después de ellos.

26 En allen koningen van het noorden, die nabij en die verre zijn, den een met den anderen; ja, allen koninkrijken der aarde, die op den aardbodem zijn. En de koning van Sesach zal na hen drinken.

26. Owszem, wszystkich królów północnych, bliskich i dalekich, jednego jako drugiego; wszystkie też królestwa ziemi, którekolwiek są na obliczu ziemi; a król Sesak będzie pił po nich.

26. És északnak minden királyát, mind a közelvalókat, mind a távolvalókat, egyiket a másikra, és a földnek minden országát, a melyek e föld színén vannak; Sésák királya pedig ezek után iszik.

26 и всех царей севера, близких друг к другу и дальних, и все царства земные, которые на лице земли, а царь Сесаха выпьет после них.

26. І всїх царів півночних, чи близько чи далеко вони живуть одні з одними, - і всї царства на землї, та й царь Сесахський (Вавилонський) випє послї них.

27. Sano heille: Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Juokaa ja juopukaa, oksentakaa ja kaatukaa, älkääkä enää nousko, — miekan edessä, jonka minä lähetän teidän keskellenne.

27. Ja sano heille: näin sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala: juokaat ja juopukaat, oksentakaat ja langetkaat, ja ette taida nousta miekan edessä, jonka minä teidän sekaanne lähettää tahdon.

27. Ja sano heille: näitä sano HERra Zebaoth Israelin Jumala: juocat ja juopucat oxendat ja langetcat ja et te taida nosta miecan edestä jonga minä teidän secaan lähettä tahdon.

27 And you will say to them, Jehovah of hosts says thus, the God of Israel: Drink you* and be drunken and spew and fall and rise no more, because of the sword which I will send among you*.

27. Therefore thou shalt say unto them, Thus saith the LORD of hosts, the God of Israel; Drink ye, and be drunken, and spue, and fall, and rise no more, because of the sword which I will send among you.

27. Og du skal sige til dem: Saa siger den Herre Zebaoth, Israels Gud: Drikker og bliver drukne, og spyer og falder, saa at I ikke kunne staa op igen; for Sværdet; sorn jeg sender iblandt eder.

27. Och säg till dem: Detta säger Herren Zebaoth, Israels Gud: Dricker, att I druckne varden, spyn och fallen, och icke kunnen uppstå, för svärdet som jag ibland eder sända skall.

27. Ja sa pead nende wasto ütlema: Nenda ütleb wäggede Jehowa, Israeli Jummal: Joge , ja sage joobnuks, ja oksendage, ja langege mahha, ja ärge touske ülles se moöga pärrast, mis minna tahhan teie sekka läkkitada.

27. ‘‘Tu jiems sakyk: ‘Taip sako kareivijų Viešpats, Izraelio Dievas: ‘Gerkite, pasigerkite ir vemkite! Kriskite nuo kardo, kurį siunčiu jums, ir nebeatsikelkite!’

27. Und sprich zu ihnen: So spricht der HERR Zebaoth, der Gott Israels: Trinket, daß ihr trunken werdet, speiet und niederfallt und nicht aufstehen könnt vor dem Schwert, das ich unter euch schicken will.

27. Et tu leur diras: Ainsi a dit l'Éternel des armées, le Dieu d'Israël: Buvez et soyez enivrés, et vomissez, et tombez sans vous relever, à cause de l'épée que j'enverrai parmi vous!

27. Decirles has pues: Así dijo Jehová de los ejércitos, Dios de Israel: Bebéd, y emborracháos, y vomitád, y caéd, y no os levantéis delante de la espada que yo envío entre vosotros.

27 Gij zult dan tot hen zeggen: Zo zegt de HEERE der heirscharen, de God Israels: Drinkt, en wordt dronken, en spuwt, en valt neder, dat gij niet weder opstaat, vanwege het zwaard, dat Ik onder u zal zenden.

27. I rzecz do nich: Tak mówi Pan zastępów, Bóg Izraelski: Pijcie, a popijcie się, owszem zwracajcie, i padajcie tak, abyście nie powstali dla miecza, który Ja poślę między was.

27. Azért ezt mondd nékik: Ezt mondja a Seregek Ura, Izráelnek Istene: Igyatok és részegüljetek meg, [19†] okádjatok és hulljatok el, és fel ne keljetek a fegyver előtt, a melyet én küldök közétek.

27 И скажи им: так говорит Господь Саваоф, Бог Израилев: пейте и опьянейте, и изрыгните и падите, и не вставайте при видемеча, который Я пошлю на вас.

27. І скажи їм: Так говорить Господь Саваот, Бог Ізрайлїв: Пийте й упийтесь, щоб аж вертали, та падайте, не вставайте вже од меча, що пошлю на вас.

28. Mutta jos he eivät tahdo ottaa maljaa sinun kädestäsi ja juoda, niin sano heille: Näin sanoo Herra Sebaot: Teidän täytyy juoda.

28. Ja jollei he tahdo ottaa maljaa sinun kädestäs ja juoda, niin sano heille: näin sanoo Herra Zebaot: teidän pitää kaiketi juoman;

28. Ja jollei he tahdo otta malja sinun kädestäs ja juoda nijn sano heille: juuri näin sano HERra Zebaoth: teidän pitä juoman:

28 And it will be, if they refuse to take the cup at your hand to drink, then you will say to them, Jehovah of hosts says thus: You* will surely drink.

28. And it shall be, if they refuse to take the cup at thine hand to drink, then shalt thou say unto them, Thus saith the LORD of hosts; Ye shall certainly drink.

28. Og det skal ske, naar de vægre sig ved at tage Bægeret af din Haand til at drikke, da skal du sige til dem: Saa siger den Herre Zebaoth: Drikke skulle I!

28. Och om de icke vilja taga bägaren af dine hand och dricka, så säg till dem: Alltså säger Herren Zebaoth: I skolen dricka.

28. Ja peab se sündima, kui nemmad törkuwad wöttes sedda karrikast so käest, ja törkuwad jues; siis pead sa nende wasto ütlema: Nenda ütleb wäggede Jehowa: Teie peate siiski joma.

28. Jei jie nesutiks imti taurės iš tavo rankos ir gerti, tai jiems sakyk: ‘Taip sako kareivijų Viešpats: ‘Jūs tikrai gersite!’

28. Und wo sie den Becher nicht wollen von deiner Hand nehmen und trinken, so sprich zu ihnen: Also spricht der HERR Zebaoth: Nun sollt ihr trinken!

28. Que s'ils refusent de prendre la coupe de ta main pour boire, tu leur diras: Ainsi a dit l'Éternel des armées: Vous en boirez certainement!

28. Y será que si no quisieren tomar el vaso de tu mano para beber, decirles has: Así dijo Jehová de los ejércitos: Bebiendo bebéd.

28 En het zal geschieden, wanneer zij weigeren zullen den beker van uw hand te nemen om te drinken, dat gij tot hen zeggen zult: Zo zegt de HEERE der heirscharen: Gij zult zekerlijk drinken!

28. A jeźliby nie chcieli wziąć kubka z ręki twojej, aby pili, tedy rzeczesz do nich: Tak mówi Pan zastępów: Koniecznie pić musicie.

28. És ha majd a te kezedből nem akarják elvenni a pohárt, hogy igyanak belőle: ezt mondd nékik: Így szól a Seregek Ura: Meg kell [20†] innotok.

28 Если же они будут отказываться брать чашу из руки твоей, чтобы пить, то скажи им: так говорит Господь Саваоф: вы непременно будете пить.

28. Коли ж затинати муться брати кубка з твоїх рук, щоб випити, то скажи їм: Так говорить Господь сил небесних: й нехотячи будете пити!

29. Sillä katso, siitä kaupungista alkaen, joka on otettu minun nimiini, minä alotan onnettomuuden tuottamisen; ja tekö jäisitte rankaisematta! Te ette jää rankaisematta, sillä minä kutsun miekan kaikkia maan asukkaita vastaan, sanoo Herra Sebaot.

29. Sillä katso, siinä kaupungissa, joka minun nimelläni nimitetty on, rupeen minä vaivaamaan; luuletteko että teidän pitää rankaisematta pääsemän? Ei teidän pidä rankaisematta pääsemän; sillä minä kutsun miekan kaikkein niiden päälle, jotka maalla asuvat, sanoo Herra Zebaot.

29. Sillä cadzo sijnä Caupungis joca minun nimelläni nimitetty on rupen minä waiwaman: luulettaco että teidän pitä rangaisemata pääsemän? ei teidän pidä rangaisemata pääsemän: sillä minä cudzun miecan caickein nijden päälle jotca maalla asuwat sano HERra Zebaoth.

29 For behold, I begin to work evil at the city which is called by my name and should you* be utterly unpunished? You* will not be unpunished. For I will call for a sword upon all the inhabitants of the earth, says Jehovah of hosts.

29. For, lo, I begin to bring evil on the city which is called by my name, and should ye be utterly unpunished? Ye shall not be unpunished: for I will call for a sword upon all the inhabitants of the earth, saith the LORD of hosts.

29. Thi se i den Stad, som er kaldet efler mit Navn, begyndez jea med at lade Ulykken komme; og skulde I gaa fri? I skulle ikke gaa fri! thi jeg kalder et Sværd hid over alle Jordens Beboere, siger den Herre Zebaoth.

29. Ty si, uti dem stadenom, som af mitt Namn nämnd är, begynner jag till att plåga; menen I, att I skolen ostraffade blifva? I skolen intet ostraffade blifva; ty jag kallar svärdet öfver alla de som bo på jordene, säger Herren Zebaoth.

29. Sest wata, selle liñnale, kelle peäle mo nimmi nimmetud , hakkan ma kurja teggema, ja teie peaksite koggone ilma süta jäma? ei teie pea mitte ilma süta jäma; sest minna kutsun moöka keikide peäle, kes Ma peäl ellawad, ütleb wäggede Jehowa.

29. Mieste, kuris vadinamas mano vardu, Aš pradedu vykdyti bausmę, o jūs tikitės likti nenubausti? Jūs neliksite nenubausti, nes Aš pašauksiu kardą visiems žemės gyventojams’.

29. Denn siehe, in der Stadt, die nach meinem Namen genannt ist, fange ich an zu Plagen; und ihr solltet ungestraft bleiben? Ihr sollt nicht ungestraft bleiben; denn ich rufe das Schwert herbei über alle, die auf Erden wohnen, spricht der HERR Zebaoth.

29. Car voici, c'est par la ville sur laquelle mon nom est invoqué que je commence à faire du mal, - et vous, vous en seriez exempts! Vous n'en serez point exempts; car je vais appeler l'épée sur tous les habitants de la terre, dit l'Éternel des armées.

29. Porque he aquí que a la ciudad sobre la cual es llamado mi nombre yo comienzo a hacer mal, ¿y vosotros solos seréis absueltos? No seréis absueltos; porque espada traigo sobre todo los moradores de la tierra, dijo Jehová de los ejércitos.

29 Want ziet, in de stad, die naar Mijn Naam genoemd is, begin Ik te plagen, en zoudt gij enigszins onschuldig gehouden worden? Gij zult niet onschuldig worden gehouden; want Ik roep het zwaard over alle inwoners der aarde, spreekt de HEERE der heirscharen.

29. Bo ponieważ na to miasto, które nazwane jest od imienia mego, Ja zaczynam przywodzić złe rzecz, a wybyście bez karania być mieli? Nie będziecie bez karania; bom Ja miecz przyzwał na wszystkich obywateli tej ziemi, mówi Pan zastępów.

29. Mert ímé, a város ellen, a mely az én nevemről neveztetik, az ellen veszedelmet indítok, [21†] ti pedig egészen megmenekültök-é? Nem menekesztek, mert én fegyvert hozok e földnek minden lakosára, azt mondja a Seregek Ura,

29 Ибо вот на город сей, на котором наречено имя Мое, Я начинаю наводить бедствие; и вы ли останетесь ненаказанными? Нет, не останетесь ненаказанными; ибо Я призываю меч на всех живущих на земле, говорит Господь Саваоф.

29. Ось бо, я починаю насилати лиху годину на се місто, що на йому наречено моє імя, а ви б то зостались не покарані? Нї, кара не мине вас; бо направляю меча проти всїх живущих на землї, говорить Господь Саваот.

30. Mutta sinä, ennusta heille kaikki nämä sanat ja sano heille: Herra ärjyy korkeudesta, antaa äänensä kaikua pyhästä asunnostansa. Hän ärjyy väkevästi yli laitumensa. Hän nostaa kuin viinikuurnan polkijat huudon kaikkia maan asukkaita vastaan.

30. Ja sinun pitää ennustaman heille kaikki nämät sanat, ja sanoman heille: Herra on kiljuva korkeudesta, ja antava kuulla äänensä pyhästä asunuinsiastansa, hän on kaiketi kiljuva majastansa, hän veisaa virren, niinkuin viinan sotkuja, kaikista maan asuvaisista,

30. JA sinun pitä ennustaman heille caicki nämät sanat ja sano heille: HERra on räyskywä corkeudesta ja andawa cuulla jylinäns hänen pyhästä asuinsiastans hän on räyskywä hänen majastans hän weisa wirren nijncuin wijnan polkia caikista maan asuwaisista.

30 Therefore prophesy you against them all these words and say to them, Jehovah will roar from on high and utter his voice from his holy habitation. He will mightily roar against his fold. He will give a shout, as those who tread grapes, against all the inhabitants of the earth.

30. Therefore prophesy thou against them all these words, and say unto them, The LORD shall roar from on high, and utter his voice from his holy habitation; he shall mightily roar upon his habitation; he shall give a shout, as they that tread the grapes, against all the inhabitants of the earth.

30. Og du skal spaa over dem og forkynde alle disse Ord og sige til dem: Herren skal lade et Brøl lyde fra det høje og hæve sin Røst fra sin hellige Bolig: Et Brøl skal han lade lyde imod sin Bolig, han skal opløfte et Frydeskrig som de, der træde Vinpersen, imod alle Jordens Beboere.

30. Och du skall prophetera dem all dessa orden, och säg till dem: Herren skall ryta utu höjdene, och låta höra sin dunder utaf sine heliga boning; han skall ryta öfver sina boning, han skall sjunga ena viso, lika som en vintrampare, öfver alla landsens inbyggare;

30. Ja sinna pead prohweti wisil nende wasto räkima keik needsinnatsed sannad, ja nende wasto ütlema: Jehowa möirab üllewelt , ja ommast pühhast honest annab ta omma heält kuulda, hirmsaste möirab ta omma ello-asseme wasto: römo karjuminne otsekui winamarjade tallajatte heäl kostab wasto keikide pärrast, kes Ma peäl ellawad.

30. Pranašauk prieš juos visus šiuos žodžius: ‘Viešpats grūmoja iš aukštybės, iš Jo šventos buveinės skamba Jo balsas. Jis grūmoja savo kaimenei, šūkauja kaip vynuogių mynėjai.

30. Und du sollst alle diese Wort ihnen weissagen und sprich zu ihnen: Der HERR wird brüllen aus der Höhe und seinen Donner hören lassen aus seiner heiligen Wohnung; er wird brüllen über seine Hürden; er wird singen ein Lied wie die Weintreter über alle Einwohner des Landes, des Hall erschallen wird bis an der Welt Ende.

30. Et toi, tu leur prophétiseras toutes ces choses, et tu leur diras: L'Éternel rugira d'en haut; il fera entendre sa voix de sa demeure sainte; il rugira contre son habitation; il poussera des cris, comme ceux qui foulent au pressoir, contre tous les habitants de la terre.

30. Tú pues profetizarás a ellos todas estas palabras, y decirles has: Jehová bramará como león de lo alto, y de la morada de su santidad dará su voz: bramando bramará sobre su morada, canción de lagareros cantará a todos los moradores de la tierra.

30 Gij zult dan al deze woorden tot hen profeteren, en gij zult tot hen zeggen: De HEERE zal brullen uit de hoogte, en Zijn stem verheffen uit de woning Zijner heiligheid; Hij zal schrikkelijk brullen over Zijn woonstede; Hij zal een vreugdegeschrei, als de druiven treders, uitroepen tegen alle inwoners der aarde.

30. Przetoż ty prorokuj przeciwko nim te wszyskie słowa, a mów do nich: Pan z wysoka zaryczy, a mieszkania świętobliwości swojej wyda głos swój, rycząc zaryczy z mieszkania swego; krzyk pobudzających się jako tłoczących prasę, rozlegać się będzie prze ciwko wszystkim obywatelom tej ziemi.

30. Te pedig prófétáld meg nékik mind e szókat, és ezt mondd nékik: Az Úr a magasságból harsog, és az ő szent lakhelyéből dörög, [22†] harsanva harsog az ő házára, riogatva kiált, mint a szőlőtaposók, e föld minden lakosa ellen.

30 Посему прореки на них все слова сии и скажи им: Господь возгремитс высоты и из жилища святыни Своей подаст глас Свой; страшно возгремит на селение Свое; как топчущие в точиле, воскликнет на всех живущих наземле.

30. Тим то вискажи їм всї слова сї й скажи: Господь загрімить з висоти й з пробутку сьвятостї своєї дасть голос свій почути; страшно загремить він на оселю свою; наче ті, що в тискарнї грона топчуть, закричить він на всїх живущих на землї.

31. Pauhina käy maan ääriin asti, sillä Herralla on riita-asia kansoja vastaan, hän käy oikeutta kaiken lihan kanssa: jumalattomat hän antaa miekalle alttiiksi, sanoo Herra.

31. Jonka ääni on kuuluva maan ääriin; sillä Herra toimittaa pakanat oikeuden eteen, ja tahtoo tuomita kaiken lihan; jumalattomat antaa hän miekan alle, sanoo Herra.

31. Jonga äni on cuuluwa maan ärijn: sillä HERra toimitta pacanat oikiuden eteen ja tahto duomita caiken lihan: jumalattomat anda hän miecan ala sano HERra.

31 A noise will come even to the end of the earth, for Jehovah has a controversy with the nations. He will enter into judgment with all flesh. As for the wicked, he will give them to the sword, says Jehovah.

31. A noise shall come even to the ends of the earth; for the LORD hath a controversy with the nations, he will plead with all flesh; he will give them that are wicked to the sword, saith the LORD.

31. Der kommer et Bulder lige indtil Jordens Ende, thi Herren har Trætte med Hedningerne, han holder Dom over alt Kød; de ugudelige giver han til Sværdet, siger Herren.

31. Hvilkens ljud skall höras intill verldenes ända; ty Herren hafver till att skaffa i rätta med Hedningomen, och skall hålla en dom med allt kött; de ogudaktiga skall han gifva under svärd, säger Herren.

31. Mürrin on tulnud Ma otsani, sest Jehowal on rio-assi pagganatte wasto, temma issi käib kohtus keige lihha wasto; neid, kes öälad, annab ta moöga kätte, ütleb Jehowa.

31. Visus žemės pakraščius pasieks garsas, nes Viešpats teis visas tautas, visą žmoniją ir nedorėlius jis atiduos kardui’ ‘‘,­sako Viešpats.

31. Der HERR hat zu rechten mit den Heiden und will mit allem Fleisch Gericht halten; die Gottlosen wird er dem Schwert übergeben, spricht der HERR.

31. Le retentissement en parvient jusqu'au bout de la terre; car l'Éternel est en procès avec les nations, il entre en jugement contre toute chair; il livre les méchants à l'épée, a dit l'Éternel.

31. Llegó el estruendo hasta el cabo de la tierra; porque juicio de Jehová con las naciones: él es el Juez de toda carne: los impíos entregará a la espada, dijo Jehová.

31 Het geschal zal komen tot aan het einde der aarde; want de HEERE heeft een twist met de volken, Hij zal gericht houden met alle vlees; de goddelozen heeft Hij aan het zwaard overgegeven, spreekt de HEERE.

31. I przejdzie huk aż do koóczyn ziemi; bo się Pan rozpiera z tymi narodami, w sąd sam wchodzi ze wszelkiem ciałem, niezbożnych poda pod miecz, mówi Pan.

31. Elhat e harsogás a földnek végére, mert pere van az Úrnak a pogányokkal, ő minden testnek [23†] ítélő birája, a hitetleneket fegyverre veti, azt mondja [24†] az Úr.

31 Шум дойдет до концов земли, ибо у Господа состязание с народами:Он будет судиться со всякою плотью, нечестивых Он предаст мечу, говорит Господь.

31. Гук воєнний понесеться до кінцїв землї, бо Господь буде розправлятись із народами, буде судитись із усяким тїлом, і подасть безбожних під меча, говорить Господь.

32. Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, onnettomuus kulkee kansasta kansaan, ja suuri myrsky nousee maan perimmäisistä ääristä.

32. Näin sanoo Herra Zebaot: katso, vaiva tulee kansasta kansaan, ja suuri ilma nousee maan sivusta.

32. Näitä sano HERra Zebaoth: cadzo waiwa tule toiselda Canssalda toiselle ja suuri ilma nouse maan siwusta.

32 Jehovah of hosts says thus: Behold, evil will go forth from nation to nation and a great tempest will be raised up from the outermost parts of the earth.

32. Thus saith the LORD of hosts, Behold, evil shall go forth from nation to nation, and a great whirlwind shall be raised up from the coasts of the earth.

32. Saa siger den Herre Zebaoth: Se, der udgaar Ulykke fra et Folk til et andet Folk, og en vældig Storm skal rejse sig fra det yderste af Jorden.

32. Detta säger Herren Zebaoth: Si, en plåga skall komma ifrå det ena folket till det andra, och ett stort väder skall uppväckt varda ifrå landsens sido.

32. Nenda ütleb wäggede Jehowa: Wata, önnetus tulleb wälja ühhest rahwast teise, ja suur kange tuul töstetakse Ma karedest.

32. Taip sako kareivijų Viešpats: ‘‘Nelaimė eina iš tautos į tautą, didelė audra kyla nuo žemės pakraščių.

32. So spricht der HERR Zebaoth: Siehe, es wird eine Plage kommen von einem Volk zum andern, und ein großes Wetter wird erweckt werden aus einem fernen Lande.

32. Ainsi a dit l'Éternel des armées: Voici, le mal va passer de peuple à peuple, et une grande tempête se lève de l'extrémité de la terre.

32. Así dijo Jehová de los ejércitos: He aquí que el mal sale de nación en nación, y grande tempestad se levantará de los fines de la tierra.

32 Zo zegt de HEERE der heirscharen: Ziet, een kwaad gaat er uit van volk tot volk. en een groot onweder zal er verwekt worden van de zijden der aarde.

32. Tak mówi Pan zastępów: Oto udręczenie pójdzie z narodu do narodu, a wicher wielki powstanie od koóczyn ziemi;

32. Így szól a Seregek Ura: Ímé, veszedelem indul egyik nemzettől a másik nemzetre, és nagy szélvész támad a föld széleitől.

32 Так говорит Господь Саваоф: вот, бедствие пойдет от народа к народу, и большой вихрь поднимется от краев земли.

32. Так бо говорить Господь Саваот: Злиднї пійдуть від народу до народу, й велика буря здійметься з найдальших окраїн землї.

33. Ja Herran surmaamia on oleva sinä päivänä maan äärestä maan ääreen. Ei heille pidetä valittajaisia, ei heitä koota eikä haudata; he tulevat maan lannaksi.

33. Niin pitää Herralta lyötyjä sinä päivänä oleman yhdestä maan äärestä niin toiseen asti; ei pidä heitä itkettämän eikä korjattaman, eli haudattaman, vaan pitää oleman kedolla ja loaksi tuleman.

33. Nijn pitä HERralda lyötyjä sinä päiwänä oleman toisesta maan ärestä toisen asti ei pidä heitä itkettämän eikä corjattaman eli haudattaman waan pitä oleman kedolla ja loaxi tuleman.

33 And the slain of Jehovah will be at that day from one end of the earth even to the other end of the earth. They will not be lamented, nor gathered, nor buried; they will be manure upon the face of the ground.

33. And the slain of the LORD shall be at that day from one end of the earth even unto the other end of the earth: they shall not be lamented, neither gathered, nor buried; they shall be dung upon the ground.

33. Og de, som ere ihjelslagne af Herren, skulle paa den Dag ligge fra den ene Ende af Jorden og indtil den anden Ende af Jorden; de skulle ej beklages og ej sankes op og ej begraves, de skulle vorde til Møg oven paa Marken.

33. Så, skola de slagne af Herranom på samma tid ligga, ifrå den ena jordenes ända till den andra ändan. De skola intet varda begråtne, eller upptagne, eller begrafne, utan måste ligga på markene, och till träck blifva.

33. Ja kedda Jehowa mahhalönud, need on sel päwal ühhest Ma otsast teise: nende pärrast ei tehta kaebdust, ja neid ei korjata kokko, ja neid ei maeta mahha; sittaks peawad nemmad sama Ma peäl.

33. Viešpaties užmuštųjų tą dieną bus pilna žemė. Jų neapraudos, nesurinks ir nepalaidos­jie bus mėšlas dirvai tręšti.

33. Da werden die Erschlagenen des HERRN zu derselben Zeit liegen von einem Ende der Erde bis an das andere Ende; die werden nicht beklagt noch aufgehoben noch begraben werden, sondern müssen auf dem Felde liegen und zu Dung werden.

33. Ceux que l'Éternel tuera en ce jour-là seront étendus d'un bout de la terre à l'autre bout; ils ne seront ni pleurés, ni recueillis, ni ensevelis; ils seront comme du fumier sur la terre!

33. Y serán muertos de Jehová en aquel día desde el un cabo de la tierra hasta el otro cabo: no se endecharán, ni se cogerán, ni se enterrarán: como estiércol serán sobre la haz de la tierra.

33 En de verslagenen des HEEREN zullen te dien dage liggen van het ene einde der aarde tot aan het andere einde der aarde; zij zullen niet beklaagd, noch opgenomen, noch begraven worden; tot mest op den aardbodem zullen zij zijn.

33. I będą pobici od Pana czasu onego od koóca ziemi aż do koóca ziemi; nie będą ich płakać, ani zbierać, ani chować; będą jako gnój na polu.

33. És azon a napon az Úrtól levágatnak a föld egyik végétől fogva a föld másik végéig; nem [25†] sirattatnak meg, és össze sem hordatnak, és el sem temettetnek, olyanok lesznek a földnek színén, mint a ganéj.

33 И будут пораженные Господом в тот день от конца земли до конца земли, не будут оплаканы и не будут прибраны ипохоронены, навозом будут на лице земли.

33. І будуть того часу побиті Господом від краю до краю землї; не будуть по них плакати, не будуть їх збірати анї ховати, - гноєм лежати муть верх землї.

34. Parkukaa, te paimenet, ja huutakaa, vieriskelkää tuhassa, te lauman valtiaat; sillä aika on tullut teidän joutua teurastettaviksi. Te hajoatte pirstoiksi, te kaadutte niinkuin kallisarvoinen astia.

34. Parkukaat nyt, te paimenet, huutakaat ja vieristelkäät teitänne tuhassa, te lauman valtiaat; sillä aika on tullut teitä teurastaa ja hajoittaa, ja teidän pitää putooman rikki, niinkuin kallis astia.

34. Parcucat nyt te paimenet huutacat ja wieritelkät teitän tuhwas te lauman waldiat: sillä aica on tullut teitä teurasta ja hajotta ja teidän pitä putoman ricki nijncuin callis astia.

34 Wail, you* shepherds and cry. And wallow, principal men of the flock. For the days of your* slaughter and of your* dispersions have fully come and you* will fall like a desirable vessel.

34. Howl, ye shepherds, and cry; and wallow yourselves in the ashes, ye principal of the flock: for the days of your slaughter and of your dispersions are accomplished; and ye shall fall like a pleasant vessel.

34. Hyler, I Hyrder! og raaber og vælter eder i Støv, I herlige iblandt Hjorden! thi eders Dage ere komne til at slagtes; og jeg skal sønderslaa eder, og I skulle falde som et kosteligt Kar.

34. Jämrer eder nu, I herdar, och roper, och välter eder I asko, I väldige öfver hjorden; ty tiden är kommen, att I skolen slagtade och förströdde varda, och skolen sönderfalla, såsom ett kosteligit fat.

34. Ulluge karjatsed ja kissendage, ja pöörlege tuhhas, teie karja üllemad! sest teie päwad on täis, et teid tappetakse, ja teie peate pillutud sama ja katki langema, kui üks kallis riist.

34. Kaimenės vedliai ir ganytojai, šaukite ir voliokitės pelenuose! Atėjo metas skersti ir išsklaidyti jus, jūs krisite kaip gražūs indai.

34. Heulet nun, ihr Hirten, und schreiet, wälzet euch in der Asche, ihr Gewaltigen über die Herde; denn die Zeit ist hier, daß ihr geschlachtet und zerstreut werdet und zerfallen müßt wie ein köstliches Gefäß.

34. Gémissez, pasteurs, et criez! Roulez-vous dans la poussière, conducteurs du troupeau! Car les jours où vous devez être égorgés sont venus; je vais vous disperser, et vous tomberez comme un vase de prix.

34. Aullád, pastores, y clamád, y rebolcáos en el polvo, los mayorales del hato; porque vuestros dias son cumplidos para ser degollados, y esparcidos vosotros; y caeréis como vaso de codicia.

34 Huilt, gij herders! en schreeuwt, en wentelt u in de as, gij heerlijken van de kudde! want uw dagen zijn vervuld, dat men slachten zal, en van uw verstrooiingen, dan zult gij vervallen als een kostelijk vat.

34. Narzekajcie pasterze i wołajcie, a walajcie się w popiele, wy najzacniejsi tej trzody! bo się wypełniły dni wasze, zabicia i rozproszenia waszego, i upadniecie jako naczynie drogie.

34. Jajgassatok [26†] pásztorok, és kiáltsatok, és heverjetek a porban, ti vezérei a nyájnak, mert eljön a ti megöletéseteknek és szétszóratástoknak ideje, és elhullotok, noha drága edények vagytok.

34 Рыдайте, пастыри, и стенайте, и посыпайте себяпрахом, вожди стада; ибо исполнились дни ваши для заклания и рассеяния вашего, и падете, как дорогой сосуд.

34. Ридайте, пастирі, голосїте й посипайте голови порохом, ви значнїйші в отарі; прийшла бо ваша година, щоб вас поколено й порозпуджувано, й попадаєте, як дорога посудина.

35. Mennyt on paimenilta pakopaikka ja pelastus lauman valtiailta.

35. Ja ei paimenten pidä taitaman paeta, ja lauman valtiaat ei pidä pääsemän pois.

35. Ja ei paimenden pidä taitaman paeta ja lauman waldiat ei pidä pääsemän pois.

35 And the shepherds will have no way to flee, nor the principal men of the flock to escape.

35. And the shepherds shall have no way to flee, nor the principal of the flock to escape.

35. Og der skal ingen Tilflugt være for Hyrderne, og de herlige iblandt Hjorden skulle ikke undkomme.

35. Och herdarna skola icke kunna fly, och de väldige öfver hjorden skola icke undkomma kunna.

35. Ja karjatsed ei sa polegi pöggeneda, ja karja üllemad ei woi peäseda.

35. Kaimenės ganytojai ir vedliai neturės galimybės pabėgti nė išsigelbėti.

35. Und die Hirten werden nicht fliehen können, und die Gewaltigen über die Herde werden nicht entrinnen können.

35. Et les bergers n'auront aucun moyen de fuir, ni les conducteurs du troupeau d'échapper.

35. Y la huida se perderá de los pastores; y el escapamiento, de los mayorales del hato.

35 En de vlucht zal vergaan van de herders, en de ontkoming van de heerlijken der kudde.

35. I zginie ucieczka pasterzom, a ujście najzacniejszym tej trzody.

35. És nincs hová futniok a pásztoroknak, és menekülniök a nyáj vezéreinek.

35 И не будет убежища пастырям и спасения вождям стада.

35. І не буде втечища пастирям анї притулку передним ув отарі.

36. Kuule paimenten huutoa, lauman valtiaitten valitusta! Sillä Herra hävittää heidän laumansa;

36. Niin pitää paimenet surkiasti huutaman, ja lauman valtiaat surkutteleman, että Herra on niin hävittänyt heidän laitumensa.

36. Nijn pitä paimenet huutaman ja lauman waldiat surcutteleman että HERra on nijn häwittänyt heidän laituimens.

36 A voice of the cry of the shepherds and the wailing of the principal men of the flock! For Jehovah lays waste their pasture.

36. A voice of the cry of the shepherds, and an howling of the principal of the flock, shall be heard: for the LORD hath spoiled their pasture.

36. Der lyder Skrig af Hyrderne og Hylen af de herlige iblandt Hjorden; thi Herren Ødelægger deres Græsgang.

36. Så, skola herdarna ropa, och de väldige öfver hjorden skola jämra sig, att Herren så hafver ödelagt deras bet.

36. Seäl on karjaste kissendamisse heäl, ja karja üllematte ulluminne, et Jehowa nende karja-maad on ärratraiskanud.

36. Štai ganytojų šauksmas ir kaimenės vedlių verksmas, nes Viešpats sunaikina jų ganyklą.

36. Da werden die Hirten schreien, und die Gewaltigen über die Herde werden heulen, daß der HERR ihre Weide so verwüstet hat

36. On entend le cri des bergers, et le gémissement des conducteurs du troupeau; car l'Éternel dévaste leurs pâturages,

36. Voz de la grita de los pastores, y aullido de los mayorales del hato se oirá; porque Jehová asoló sus majadas.

36 Er zal zijn een stem des geroeps der herderen, en een gehuil der heerlijken van de kudde, omdat de HEERE hun weide verstoort.

36. Głos wołania pasterzy, i narzekanie najzacniejszych tej trzody słychać będzie; bo Pan spustoszy pastwiska ich.

36. Hallatszik a pásztorok kiáltozása és a nyáj vezéreinek jajgatása, mert elpusztította az Úr az ő legeltető helyöket.

36 Слышен вопль пастырей и рыдание вождей стада, ибо опустошил Господь пажить их.

36. Ось-ось почується жалібний клик пастирів і плач між передовими в отарі, спустошить бо Господь їх пасовище,

37. heidän rauhaisat laitumensa ovat tuhoutuneet Herran vihan hehkusta.

37. Ja heidän niittynsä, jotka niin kauniit olivat, ovat hävitetyt Herran julmalta vihalta.

37. Ja heidän nijttuns jotca nijn caunit olit owat häwitetyt HERran julmalda wihalda.

37 And the peaceable folds are brought to silence because of the fierce anger of Jehovah.

37. And the peaceable habitations are cut down because of the fierce anger of the LORD.

37. Og de fredelige Hytter ere blevne stille, for Herrens brændende Vredes Skyld.

37. Och deras ängar, der så väl tillstod, äro förderfvada, af Herrans grymma vrede.

37. Ja rahho ello-assemed on hukka sanud Jehowa tullise wihha pärrast.

37. Sunaikintos yra ramios buveinės dėl Viešpaties rūstybės užsidegimo.

37. und ihre Auen, die so wohl standen, verderbt sind vor dem grimmigen Zorn des HERRN.

37. Et les demeures paisibles sont ravagées, à cause de l'ardeur de la colère de l'Éternel.

37. Y las majadas pacíficas serán taladas, por la ira del furor de Jehová.

37 Want de landouwen des vredes zullen uitgeroeid worden, vanwege de hittigheid des toorns des HEEREN.

37. I zagubione będą spokojne pastwiska dla zapalczywości gniewu Paóskiego,

37. Elpusztultak a békességes legeltető helyek az Úr felgerjedt haragja miatt.

37 Истребляются мирные селения от ярости гнева Господня.

37. І спустошить палкий гнїв Господень затишні оселї в них.

38. Hän on lähtenyt niinkuin nuori leijona pensaikostaan: heidän maansa on tullut autioksi hävittäjän vihan hehkusta, Herran vihan hehkusta.

38. Hän on hyljännyt majansa, niinkuin nuori jalopeura; ja heidän maansa on niin hävitetty hävittäjän vihalta ja hänen julmalta vihaltansa.

38. Hän on hyljännyt hänen majans nijncuin nuori Lejoni ja heidän maans on nijn häwitetty häwittäjän wihalda ja hänen julmalda wihaldans.

38 He has left his covering as the lion. For their land has become an astonishment because of the fierceness of the oppressing sword and because of his fierce anger.

38. He hath forsaken his covert, as the lion: for their land is desolate because of the fierceness of the oppressor, and because of his fierce anger.

38. Han har som den unge Løve forladt sin Hule; thi deres Land er blevet en Forfærdelse for den Ødelæggende Magts Grumhed og for hans brændende Vredes Skyld.

38. Han hafver öfvergifvit sina hyddo, lika som ett ungt lejon; och så är deras land förstördt af tyrannens vrede, och af hans grymma vrede.

38. Temma on omma maia mahhajätnud kui noor loukoer, sest nende Ma on ärrahäwwitud selle waewaja tullise wihhastamisse pärrast ja temma tullise wihha pärrast.

38. Jis paliko savo namus kaip liūtas, jų šalis virto dykyne dėl prispaudėjų žiaurumo, dėl Jo rūstybės užsidegimo’‘.

38. Er hat seine Hütte verlassen wie ein junger Löwe, und ist also ihr Land zerstört vor dem Zorn des Tyrannen und vor seinem grimmigen Zorn.

38. Il a abandonné sa demeure comme un lionceau son repaire; car leur pays est mis en désolation, à cause de la fureur du destructeur, à cause de l'ardeur de sa colère.

38. Desamparó como leoncillo su morada; porque la tierra de ellos fué asolada por la ira del opresor, y por el enojo de su furor.

38 Hij heeft, als een jonge leeuw, Zijn hutte verlaten; want hunlieder land is geworden tot een verwoesting, vanwege de hittigheid des verdrukkers, ja, vanwege de hittigheid Zijns toorns.

38. Który opuści jako lew jaskinię swoję; bo ziemia ich przyjdzie na spustoszenie dla zapalczywości pustoszyciela, i dla popędliwości gniewu jego.

38. Elhagyta azokat, mint az oroszlán az ő barlangját, mert pusztasággá lett az ő földjök a zsarnoknak dühe miatt és az ő felgerjedt haragja miatt.

38 Он оставил жилище Свое, как лев; и земля их сделалась пустынею от ярости опустошителя и от пламенного гнева Его.

38. Він, мов той лев, покинув свій пробуток, і земля їх обернулась у безлюддє від лютостї пустошника й від палкого гнїву його.