Toinen makkabealaisten kirja
2687
tivät heidän päänsä niille, jotka
olivat ulkopuolella.
17. Kaikesta tästä olkoon ylistet-
ty meidän Jumalamme, joka an-
toi jumalattomat tuhon omiksi.
18. Kun aiomme kislev-kuun
kahdentenakymmenentenä viiden-
tenä päivänä viettää temppelin
puhdistusjuhlaa, olemme katso-
neet soveliaaksi ilmoittaa siitä
teille, että tekin viettäisitte leh-
timajan- ja sen tulen juhlaa, jolla
Nehemias, rakennettuaan temp-
pelin ja alttarin, uhrasi uhreja.
19. Sillä kun isämme vietiin Per-
siaan, ottivat hurskaat papit sa-
laa alttarin tulta ja piilottivat sen
syvälle kaivoon, jossa ei ollut
vettä; sinne he panivat sen var-
maan säilöön, paikkaan, joka oli
kaikille muille tuntematon.
20. Mutta useiden vuosien kulut-
tua, kun Jumala sen näki hyväk-
si, Nehemias, jonka Persian ku-
ningas oli antanut palata takai-
sin, lähetti niiden pappien jälke-
läiset, jotka olivat piilottaneet
tulen, sitä noutamaan.
21. Kun he ilmoittivat meille,
etteivät olleet löytäneet tulta,
vaan sakeata vettä, käski hän
heitä ammentamaan ja tuomaan
sitä. Kun sitten uhrikappaleet oli
nostettu alttarille, käski Nehemi-
as pappeja valelemaan vedellä
sekä halot että sen, mitä niiden
päällä oli.
22. Mutta kun se oli tapahtunut
ja jonkun ajan kuluttua aurinko,
joka oli ollut pilvien peitossa,
rupesi kirkkaasti paistamaan, syt-
tyi suuri tuli, niin että kaikki ih-
mettelivät.
23. Tulen kuluttaessa uhria papit
toimittivat rukouksen, papit ja
kaikki muut. Joonatan johti ru-
kousta, ja muut, niin myös Ne-
hemias, yhtyivät siihen.
24. Rukous kuului näin: "Herra
Jumala, kaiken Luoja, sinä pel-
jättävä ja väkevä ja vanhurskas
ja armollinen, sinä ainoa kunin-
gas ja ainoa hyvä,
25. sinä, joka yksin pidät kaikis-
ta huolen, sinä ainoa vanhurs-
kas, kaikkivaltias ja iankaikkinen,
sinä, joka pelastat Israelin kai-
kesta pahasta, sinä, joka teit
meidän isämme valituiksi ja pyhi-
tit heidät,
26. ota vastaan tämä uhri kai-
ken kansasi Israelin puolesta ja
suojele ja pyhitä perintöosasi.
27. Kokoa jälleen meidät, jotka
