Tobian kirja
2374
11:6 Ja cosca hän sijnä paicas cadzeli/
näki poicans cauca ja tunsi cohta
hänen/ ja juoxi ilmoittaman
miehellens/ ja sanoi: Cadzo/ sinun
poicas tule.
11:7 Ja Raphael sanoi Tobialle/ cohta
cuin sinä huonesen tulet/ nijn rucoile ja
huuda HERran tygö/ ja kijtä händä/ ja
mene sijtte Isäs tygö/ ja anna suuta
hänen.
11:8 Ja woitele cohta hänen silmäns
calan sapella/ cuin sinulla on/ nijn
hänen silmäns cohta aukenewat/ ja
sinun Isäs taas näke ja suurest iloidze.
11:9 Nijn juoxi coira edellä/ jonga he
cansans ottanet olit/ ja liehacoidzi
hännälläns/ hyppeli ja oli iloinen.
11:10 Ja hänen sokia Isäns nousi äkist/
ja kijruhti nijn cowin/ että hän louckais
idzens. Nijn hän cudzui palwelian
tygöns/ joca händä talutti kädestä
cohtaman poicans.
11:11 Sitä teki myös äiti/ ja he suuta
annoit hänen ja itkit molemmin ilosta.
11:12 Ja cosca he rucoillet olit ja
kijttänet Jumalata/ istuit he caicki
maahan.
11:13 Silloin otti Tobia calan sappe/ ja
woiteli Isäns silmät.
11:14 Ja hän kärsi sitä puolen hetke/ ja
caihi läxi hänen silmistäns/ nijncuin
munan calwo.
11:15 Ja Tobia otti sen/ ja rewäis pois
hänen silmistäns/ ja sai cohta hänen
näköns jällens.
11:16 Ja he kijtit Jumalata/ hän ja
hänen emändäns ja caicki cuin sen tietä
sait.
11:17 Ja Tobia sanoi: minä kijtän sinua
HERra sinä Israelin Jumala/ ettäs minua
curitit ja autit minua jällens/ nijn että
minä rackan poicani saan nähdä jällens.
11:18 Ja seidzemen päiwän perästä tuli
Sara hänen poicans waimo/ caiken
hänen perhens/ carjans ja Cameleins
cansa/ ja toi paljo raha cansans/ nijn
myös sen rahan/ cuin hän Gabelilta
saanut oli.
11:19 Ja Tobia jutteli wanhemmillens
cuinga paljo hywä Jumala hänelle
tehnyt oli/ sen cumpanin cautta/ cuin
hänen cansans waeldanut oli.
11:20 Ja Achior ja Nabath Tobian
langot/ tulit hänen tygöns ja toiwotit
hänelle onne/ iloidzit hänen cansans
caikesta sijtä hywästä/ cuin HERra
hänelle andanut oli:
11:21 Ja he söit yhdes seidzemen
päiwä ja olit iloiset.
Vers.13. Calan sappe) Lue selitys/ Supr.
cap. 6:19.
XII. Lucu .
Tobia Isäns cansa ehdoittele mitä
heidän pidäis andaman sille nuorelle
miehelle/ joca händä seurannut oli/ v.
1. Taridzewat puolen caikesta sijtä cuin
he myötäns tuonet olit/ v. 4. Waan hän
käske heidän kijttä Jumalata/
sencaltaisen armon edestä/ v. 6.
Ilmoitta heille/ cuinga Jumala oli
cuullut heidän rucouxens/ ja että hän
