Hiobin Kirja
1012
15:24 Ahdistus ja hätä peljättäwät
händä/ ja lyöwät hänen maahan/
nijncuin Cuningas sotajoucolla.
15:25 Sillä hän on ojendanut kätens
Jumalata wastan/ ja wahwistanut
idzens Caickiwaldiast wastan.
15:26 Hän juoxe päätäpitein händä
wastan/ ja seiso ynsyst händä wastan.
15:27 Hän on peittänyt caswons
lihawudellans/ lihoittanut ja
paisuttanut idzens.
15:28 Mutta hänen pitä asuman
häwitetys Caupungis/ cusa ei yhtän
huonetta ole/ waan owat läjäsä.
15:29 Ei hänen pidä ricastuman/ eikä
hänen tawarans pysymän maasa.
15:30 Ei hänen pidä wälttämän
onnettomutta. Tulen liecki cuiwa hänen
oxans/ ja hänen suuns hengellä cato.
15:31 Ei hän taida pysyä/ että hän on
petetty turhudellans ja turhuus on
hänen palckans.
15:32 Hän loppu sopimattomalla ajalla/
ja hänen oxans ei pidä wihottaman.
15:33 Hän poimitan nijncuin
kypsymätöin marja wijnapuusta/ ja
nijncuin öljypuu warista cucoistuxens.
15:34 Sillä ulcocullattuin seuracunnan
pitä oleman yxinäisen/ ja tulen pitä
polttaman lahjain ottajan huonen.
15:35 Hän sijttä onnettomuden/ ja
synnyttä waiwaisuden/ ja heidän
wadzans tuo petoxen.
Vers.2. Tuuleen) se on/ täynäns tyhjä
puhetta. v. 11. Halwat) se on/ luuletcos
että Jumala nijn lohdutta syndistä/ ja
nijn picaisest lähettä lohdutuxens/
sinun pitä ensist tuleman hywäxi. v. 27.
Peittänyt) Scilicet contra Deum , sicut
bos pingvis ,
XVI. Lucu .
HIob wasta/ ja nuhtele ystäwitäns/ että
he owat häjyt lohduttajat/ ja aina yhtä
kertoiwat ilman tiedota/ waicka hän
aina tunnusta syndins/ ja rucoile
andexi/ v. 8. alca taas wastuden
walituxen hänen kipuns surkeudesta/
erinomaisest/ että sijttecuin HERran
käsi tuli hänen päällens/ owat hänen
ystäwäns lisännet hänen wiheljäisyttäns
heidän cowilla puheillans/ v. 7. lohdutta
idzens cuitengin omalla hywällä
tunnolla/ v. 17. ja otta Jumalan hänen
wiattomudens todistajaxi/ v. 19.
16:1 HIob wastais ja sanoi:
16:2 Minä olen usein cuullut/ te oletta
caicki häijyt lohduttajat.
16:3 Cosca sijs nämät tyhjät puhet
loppuwat? eli mikä sinun nijn rohwaise
puhuman?
16:4 Minä taidaisin myös puhua
nijncuin tekin. Minä soisin teidän sielun
olewan minun sieluni sias: minä
löydäisin myös sanoja teitä wastan/ ja
taidaisin wäändä päätäni teitä wastan.
16:5 Minä tahdoisin wahwista teitä
suullani/ ja lohdutta huulillani.
16:6 Mutta ehkä minä puhuisin/ nijn ei
cuitengan säästä minun waiwani
minua: jos minä waickenen/ nijn ei hän
