Jobin kirja
1912
nuhtelustaan.
12. Voimallansa hän kuohutti
meren, ja taidollansa hän
ruhjoi Rahabin.
Job 9:13 Jumala ei taltu
vihastansa; hänen allensa
vaipuivat Rahabin auttajat.
13. Hänen henkäyksestään
kirkastui taivas; hänen kätensä
lävisti kiitävän lohikäärmeen.
Jes. 27:1 Sinä päivänä Herra
kostaa kovalla, suurella ja
väkevällä miekallansa
Leviatanille, kiitävälle
käärmeelle, ja Leviatanille,
kiemurtelevalle käärmeelle, ja
tappaa lohikäärmeen, joka on
meressä.
14. Katso, nämä ovat
ainoastaan hänen tekojensa
äärten häämötystä, ja kuinka
hiljainen onkaan kuiskaus,
jonka hänestä kuulemme! Mutta
kuka käsittää hänen
väkevyytensä jylinän?
27. Luku
1. Job jatkoi lausuen julki
mietelmiään ja sanoi:
2. Niin totta kuin Jumala elää,
joka on ottanut minulta
oikeuteni, ja Kaikkivaltias, joka
on sieluni murehuttanut:
3. niin kauan kuin minussa
vielä henkeä on ja Jumalan
henkäystä sieraimissani,
4. eivät minun huuleni puhu
petosta, eikä kieleni vilppiä
lausu.
5. Pois se! En myönnä teidän
oikeassa olevan. Siihen asti
kunnes henkeni heitän, en
luovu hurskaudestani.
6. Minä pidän kiinni
vanhurskaudestani, en hellitä;
yhdestäkään elämäni päivästä
omatuntoni ei minua soimaa.
1. Kor. 4:4 sillä ei minulla ole
mitään tunnollani, mutta en
minä silti ole vanhurskautettu,
vaan minun tuomitsijani on
Herra.
7. Käyköön viholliseni niinkuin
jumalattoman ja vastustajani
niinkuin väärän.
