394
Tuomarien kirja
lan, edessä. Samgarin, Anatin pojan, päivinä, Jaaelin päivinä tiet
olivat tyhjinä, matkamiehet kiertelivät syrjäisiä polkuja. Israel oli joh-
toa vailla, peräti vailla, kunnes sinä, Debora, nousit, sinä, Israelin
äiti. He valitsivat uusia jumalia; silloin oli sota porteilla asti, mutta
ei näkynyt kilpeä, ei keihästä Israelin neljänkymmenen tuhannen
joukossa. Minun sydämeni on kiintynyt Israelin johtomiehiin. Te
kansan joukossa alttiit, kiittäkää Herraa. Te, jotka ratsastatte val-
koisilla aasintammoilla, te, jotka istutte matoilla, ja te, jotka kuljette
teillä, puhukaa. Laulu kuuluu juotto-ojilta, siellä ylistetään Herran
vanhurskaita tekoja, hänen johdatuksensa vanhurskautta Israelissa.
Silloin Herran kansa laskeutui porteille. Heräjä, heräjä, Debora! He-
räjä, heräjä, laula laulu! Nouse, Baarak! Ota vankeja saaliiksesi, si-
nä Abinoamin poika! Silloin pakolaiset laskeutuivat näiden jalojen
luo, Herran kansa laskeutui minun luokseni, sankarien joukko. Ef-
raimista tulivat ne, jotka olivat juurtuneet Amalekiin, he seurasivat
sinun joukkojesi mukana, Benjamin. Maakirista laskeutuivat johto-
miehet, Sebulonista ne, jotka kantoivat päällikönsauvaa. Ja Isaskarin
ruhtinaat tulivat Deboran kanssa, ja niinkuin Baarak, niin Isaskar:
hän kiiti tasangolle hänen jäljessänsä. Ruubenin suvuissa oli suuria
neuvotteluja. Miksi sinä jäit istumaan karjatarhojen välille, kuuntele-
maan paimenpillin soittoa? Ruubenin suvuissa oli suuria neuvonpito-
ja. Gilead pysyi alallaan tuolla puolella Jordanin, ja Daan - miksi
hän viipyi vierailla laivoilla? Asser jäi istumaan meren rannalle ja
pysyi alallaan lahtiensa luona. Sebulon on kansa, joka antaa hen-
kensä alttiiksi kuolemaan, samoin Naftali kedon kummuilla. Kunin-
kaat tulivat ja taistelivat, silloin taistelivat Kanaanin kuninkaat Taa-
nakissa, Megiddon vesien varsilla; mutta hopeata he eivät saaneet
saaliiksensa. Tähdet taivaalta kävivät sotaa, radoiltaan ne sotivat
Siiseraa vastaan. Kiisonin puro tempasi heidät mukaansa, taistelujen
puro, Kiisonin puro. Astu esiin, minun sieluni, voimallisesti! Silloin
hevosten kaviot tömistivät maata, kun urhot laskivat, laskivat lauk-
kaa. Kirotkaa Meeros, sanoo Herran enkeli, kiroamalla kirotkaa sen
asukkaat, koska eivät tulleet Herran avuksi, Herran avuksi sankarien
joukkoon. Siunattu olkoon vaimojen joukossa Jaael, keeniläisen He-
