1338
Naahum
likaa sinun päällesi, häpäisen sinut ja panen sinut julkinähtäväksi.
Ja kaikki, jotka näkevät sinut, kaikkoavat sinusta kauas ja sanovat:
Hävitetty on Niinive! Kuka sitä surkuttelisi, mistä minä etsisin sinulle
lohduttajia? Oletko sinä parempi, kuin oli Noo-Ammon, joka istui
hallitsijana virtojen ääressä, vetten ympäröimänä, jolla oli virta va-
rustuksena ja virta muurina? Sen väkevyytenä oli Etiopia ja egypti-
läiset, joilla ei ollut määrää. Auttajinasi olivat Puut ja libyalaiset.
Sekin meni pakkosiirtolaisuuteen, vankeuteen. Senkin pienet lapset
murskattiin kaikkien katujen kulmissa, sen ylhäisistä heitettiin arpaa,
ja kaikki sen suurmiehet pantiin kahleisiin. Myös sinä olet juopuva
ja vaipuva pimeyteen; myös sinä olet etsivä suojaa vihamiehen
uhatessa. Kaikki sinun varustuksesi ovat viikunapuita, joissa on var-
haisviikunoita: jos niitä pudistellaan, ne putoavat syöjän suuhun.
Katso, sotaväkesi, mikä sinulla on, on naisia. Sinun maasi portit
ovat selkoselällään sinun vihamiehillesi. Tuli kuluttaa sinun salpasi.
Ammenna itsellesi vettä piirityksen varalta, vahvista varustuksiasi,
astu liejuun, polje savea, käy kiinni tiilenmuottiin. Siinä on tuli sinut
kuluttava, miekka on sinut tuhoava, se on syövä sinut niinkuin syö-
jäsirkat, vaikka lisääntyisit kuin syöjäsirkat, vaikka lisääntyisit hei-
näsirkkojen tavoin. Sinä olet lisännyt kauppiaasi lukuisammiksi kuin
taivaan tähdet: syöjäsirkat ryöstävät ja lentävät pois. Sinulla on
ennusmiehiä kuin heinäsirkkoja, kirjureita kuin sirkkaparvea, joka
asettuu aidoille kylmänä päivänä; kun aurinko on noussut, ne pa-
kenevat, eikä kukaan tiedä paikkaa, missä ne ovat. Sinun paimene-
si, Assurin kuningas, ovat nukkuneet, sinun ylhäisesi jääneet liikku-
mattomiksi. Sinun väkesi on hajaantunut vuorille, eikä ole kokoajaa.
Auttamaton on sinun perikatosi, parantumaton sinun haavasi. Kaik-
ki, jotka kuulevat sanoman sinusta, paukuttavat sinulle käsiänsä.
Sillä ketä ei olisi yhäti kohdannut sinun pahuutesi?
HABAKUK
Ennustus, jonka profeetta Habakuk näki. Kuinka kauan, Herra, mi-
nun täytyy apua huutaa, ja sinä et kuule, parkua sinulle: Väkivaltaa!
