1104
Jeremian kirja
sisimmästään. Mutta sinä, Herra, tunnet minut; sinä näet minut ja
tutkit minun sydämeni, millainen se on sinun edessäsi. Tempaa
heidät pois niinkuin lampaat teuraiksi ja vihi heidät tapon päivää
varten. Kuinka kauan täytyy maan surra ja kaiken kedon ruohon
kuivettua? Eläimet ja linnut hukkuvat siinä asuvaisten pahuuden
tähden; sillä nämä sanovat: Ei tule hän näkemään meidän loppu-
amme. Jos sinä jalkamiesten kanssa juokset ja ne sinut väsyttävät,
kuinka sinä kävisit kilpaan hevosten kanssa? Ja jos sinä vaaratto-
malla maalla oletkin turvassa, kuinka käy sinun Jordanin rantati-
heikössä? Sillä omat veljesikin ja isäsi huone ovat petolliset sinua
kohtaan, hekin huutavat täyttä kurkkua selkäsi takana. Älä usko
heitä, vaikka he sinua ystävällisesti puhuttelevat. Minä olen jättänyt
huoneeni, hyljännyt perintöosani; olen antanut sieluni rakkaimman
hänen vihollistensa käsiin. Hän, minun perintöosani, oli minulle kuin
leijona metsässä, hän kiljui minua vastaan, sentähden minä vihas-
tuin häneen. Onko minun perintöosani kirjava petolintu, jonka ym-
pärillä on petolintuja? Menkää, kootkaa kaikki metsän eläimet, tuo-
kaa ne ruualle. Monet paimenet ovat turmelleet minun viinitarhani,
tallanneet minun peltopalstani, tehneet ihanan peltopalstani autioksi
erämaaksi. Se on tehty autioksi, se suree minun edessäni autiona.
Koko maa on hävitetty, sillä ei ollut ketään, joka olisi pannut sitä
sydämelleen. Kaikkien erämaan kalliokukkulain ylitse tulivat hävittä-
jät, sillä Herran miekka syö maan toisesta äärestä hamaan toiseen;
ei pelastu mikään, mikä lihaa on. He ovat kylväneet nisuja ja niit-
täneet ohdakkeita; ovat nähneet vaivaa näännyksiin asti, saamatta
hyötyä. Niinpä saakaa häpeä sadostanne Herran vihan hehkun täh-
den. Näin sanoo Herra kaikista minun pahoista naapureistani, jotka
koskevat siihen perintöosaan, minkä minä olen antanut kansalleni
Israelille: Katso, minä tempaan heidät pois heidän maastansa, ja
Juudan heimon minä tempaan pois heidän keskeltänsä. Mutta sen-
jälkeen kuin minä olen temmannut heidät pois, minä jälleen ar-
mahdan heitä ja palautan heidät, itsekunkin perintöosaansa ja itse-
kunkin maahansa. Ja jos he oppivat minun kansani tiet, niin että
vannovat minun nimeeni: 'Niin totta kuin Herra elää', niinkuin he
