Pyhän Mattheusen evankelion
edesioutui/ ia sen echtoon Loppu/ se on toisen peiuen Homen eli amu.
Nin sano mös P. Mattheus tesse/ että Christus oli ylesnosnut
homenelda ioca oli echton loppu/ Ja alcu ensimeisen Pyhe peiuen/
Sille he lwghit ne Cwsi peiue sen corckiman Päsieisen ielken/ caiki
Pyhexi Ja rupesi se ensimeinen cochta ielken Päsieisen. Loppu P.
Mattheusen Euangeliumist.
Pyhen Marcusen Eleme P. Hieronimusen cautta. MArcus oli Petarin
Opetuslapsi ia Tulki/ sen ielken quin hen oli cwlut Petarin sarnauan/ nin
hen kirioitti Lyhykeisen Euangeliumin/ että weliet Romisa hende rucoilit.
Coska/ nyt Petari sen cwli/ nin hen wahwisti sen Luetta Seurakunnissa/
ninquin Clemens cwdhenes Kirias Hypotiposeonis mainitzepi. Ja Papias
Jerosalim Pijspa tete Marcusta muistapi/ ia Petari henen Ensimeises
Lehetuskiriasans/ Babilonin nimen alla/ merkitze modholisesta Romin/
sanopi/ Teruechte teite se seuracu'da Babilonias/ sen rackaha' cansa/
mös Marcus minun poica'. Nin hen otti sijs sen Euangeliumins/ ionga
hen oli cokonpannut/ ia matkusti Egyptin/ ia ensin Alexandrias
Christusta ilmoitti/ sielle hen asetti Seurakunnan nin swrella Opilla ia
Elemen hallitoxella/ että caiki Christusen Seuraijat/ hen saatti henen
Esicuuans ielkeen elemen. Wimein Philo se caikein Judasten seas
puhelias/ coska hen näki Alexandrias/ sen ensimeisen Seurakunnan
wiele Judan taualla eleuen/ nin hen kirioiti ychden kiria' quin henen
cansans cunniaxi/ heiden menostans/ Ja ninquin Lucas sanopi/ että ne
wskowaiset Jerusalemis pidhit caiki ychteisse/ nin hen mös/ iota hen
Alexandrias näki Marcusen opetuxist tapachtauan/ yleskirioitti. Mutta
hen cooli Cadhexan aiastaican Neronin aigalla/ ia haudhattin
Alexandrias/ ionga ielkin Anianus tuli.
