Se Epistola Ebreerin tyge.
VI. Lucu.
6:1 SEnteden andacam sen Christilisen Elemen Alcu Opin tacaperin olla/ ia ruuetcam nihin/ iotca teudhelisudhen saattauat/ ei wastwdhesta perusta laskedhen Parannoxen cooleuaisista Töiste/ Uskosa Jumalan päle/
Sentähden alkakaamme sen kristillisen elämän alku opin takaperin olla/ ja ruvetkaamme niihin/ jotka täydellisyyteen saattavat/ ei wastuudesta perustaa laskien parannuksen kuolevaisista töistä/ uskossa Jumalan päälle/
6:2 Castesta/ Opista/ Ketten päle panemisesta/ Cooluten ylesnousemisesta/ ia sijte ijancaikisesta Domiosta.
Kasteesta/ opista/ kätten päälle panemisesta/ kuolleittein ylösnousemisesta/ ja siitä iankaikkisesta tuomiosta.
6:3 Ja sen me tadho'ma tehdhä/ ios Jumala mwtoin sen salli.
Ja sen me tahdomme tehdä/ jos Jumala muutoin sen sallii.
6:4 Sille ettei se ole mahdholinen/ ette ne iotca widhoin walistetut ouat/ ia maistanuet ouat ne Taiualiset Lahiat/ ia ouat osalisexi tulluet Pyheste Hengeste/
Sillä ettei se ole mahdollinen/ että ne jotka wihdoin walistetut owat/ ja maistaneet ovat ne taivaalliset lahjat/ ja ovat osalliseksi tulleet Pyhästä Hengestä.
6:5 ia maistanuet ouat sen Jumalan hyuen Sanan/ ia sen tuleuaisen Mailman woimat/
ja maistaneet ovat sen Jumalan hyvän Sanan/ ja sen tulevaisen maailman woimat/
6:6 Jos he poislangeuat (ia wastudhest itze heillens sen Jumalan Poian ristinnaulitzeuat/ ia pilcana piteuet) ette ne pidheis wastalgusta wdhistettaman Paranoxeen.
Jos he pois lankeawat (ja wastuudesta itse heillens sen Jumalan Pojan ristiinnaulitsevat/ ja pilkkana pitäwät) että ne pitäisi wasta alusta uudistettaman parannukseen.
6:7 Sille ette Maa ioca Sateen sisellensserpä/ quin wsein hene' pälens tulepi/ ia candapi tarpeliset Roohot nijlle iotca site prucauat/ se saapi siugnauxen Jumalalda.
Sillä että maa joka sateen sisällensä särpää/ kuin usein hänen päällensä tuleepi/ ja kantaapi tarpeelliset ruohot niille sitä prukawat (wiljelevät)/ se saapi siunauksen Jumalalta.
6:8 Mutta ioca Oriantappuroita ia Ohdhakei candapi/ se ombi keluotoin/ ia kirousta lehimeinen/ ionga loppu on/ ette se poldetan.
Mutta joka orjantappuroita ja ohdakkeita kantaapi/ se ompi kelwotoin/ ja kirousta lähimmäinen/ jonka loppu on/ että se poltetaan.
6:9 Mutta me vskallam meille'me/ rackahimat/ teilde parambata/ ia quin Autuutta lehe'bene olis/ echke me näin puhuma.
Mutta me uskallamme meillemme/ rakkahimmat/ teiltä parempata/ ja kuin autuutta lähempänä olisi/ ehkä me näin puhumme.
6:10 Sille ettei Jumala wäre ole/ ette hen vnoctais teidhen teghon ia töön rackaudhesa/ ionga te osotitte henen Nimens coctan/ coska te nijte pyhie paluelitte/ ia wiele palueletta.
Sillä ettei Jumala wäärä ole/ että hän unohtaisi teidän teon ja työn rakkaudessa/ jonka te osoititte hänen nimensä kohtaan/ koska te niitä pyhiä palvelitte/ ja wielä palvelette.
6:11 Mutta me halama/ ette iocainen teiste sen saman ahkerudhen osotais/ pitedhen Toiuon wissiydhen haman loppun asti.
Mutta me halaamme/ että jokainen teistä sen saman ahkeruuden osoittaisi/ pitäen toivon wissiyden (warmuuden) hamaan loppuun asti.
6:12 Ettei te hitaxi tulisi/ waan ninen Tauoittaiaxi/ iotca wskon ia Kersimisen cautta/ sauat sen luuatun perimisen.
Ettei te hitaaksi tulisi/ waan niiden tawoittajaksi/ jotka uskon ja kärsimisen kautta/ saavat sen luvatun perimisen.
6:13 Sille ette quin Jumala lupasi Abrahamille/ coska ei hen woinut ycdhenken Sureman päle wanno/ nin hen wannoi itzens cautta/ ia sanoi/
Sillä että kuin Jumala lupasi Abrahamille/ koska ei hän woinut yhdenkään suuremman päälle wanno/ niin hän wannoi itsensä kautta /ja sanoi/
6:14 Totisesta mine tahdon sinua hyuesti siugnata/ ia enäte.
Totisesti minä tahdon sinua hywästi siunata / ja enentää
6:15 Ja sillens ette hen kersiuellisesta odhotti/ nin hen sai lupauxen.
Ja sillens että hän kärsiwällisesti odotti/ niin hän sai lupauksen.
6:16 Inhimiset tosin wannouat sen cautta/ ioca on surembi quin he ouat/ ia se Wala caiken Rijdha' ratcaise/ ios se Walan cansa wahuistetan.
Ihmiset tosin wannovat sen kautta /joka on suurempi kuin he owat/ ja se wala kaiken riidan ratkaisee/ jos se walan kanssa wahvistetaan.
6:17 Mutta Jumala coska hen tactoi nijlle lupauxen Perilisille ylenpaldisesta osotta henen Neuuonsa wahwuden/ ombi hen yhden wannotu' Wala' sihe' pälepa'nut/
Mutta Jumala koska hän tahtoi niille lupauksen perillisille ylenpalttisesti osoittaa hänen neuwonsa wahwuuden/ ompi hän yhden wannotun walan siihen päälle pannut/
6:18 senpäle ette me cahden horiumattomain cappalde' cautta (sille se on mahdotoin/ ette Jumala' pideis walectelema') iwri wahuan vskaloxen pideisimme/ me iotca sihen turuama/ ette me saisimma sen edestaritun Toiuon/
sen päälle että me kahden horjumattomain kappalten kautta (sillä se on mahdotoin/ että Jumalan pitäisi walehteleman) juuri wahwan uskalluksen pitäisimme/ me jotka siihen turwaamme/ että me saisimme sen edestarjotun toivon/
6:19 Jonga me pide'me ninquin waghan ia wahuan meiden Sielun Ancurin/ ioca mös siselle wlottupi/ hama' nihin asti/ iotca ouat Esiripun siselmeiselle polella/
Jonka me pidämme niinkun wakaan ja wahwan meidän sielun ankkurin/ joka myös sisälle ulottuupi/ hamaan niihin asti/ jotka owat esiripun sisälmäisellä puolelle/
6:20 iohonga se edhelioxia meiden edhellen on siselmennyt/ IesuS/ ydhexi ylimeisexi Papixi ijancaikisesta tecty/ sen Melchisedechin sädhyn ielkin.
johonka se edelläjuoksija meidän edellä on sisälle mennyt/ JesuS/ yhdeksi ylimmäiseksi papiksi iankaikkisesta tehty/ sen Melkisedekin säädyn jälkeen.