Se Epistola Ebreerin tyge.
III. Lucu.
3:1 Sentedhe' te pyhet Weliet/ iotca sijne Taiualises Cutzumises Osaliset oletta/ ottaca waari sijte Apostolista ia ylimeiseste Pispasta/ io'ga me tu'nustame Christusesta Iesusesta/
Sen tähden te pyhät weljet/ jotka siinä taiwaallisessa kutsumisessa osalliset olette/ ottakaa waari siitä apostolisesta ja ylimmäisestä Piispasta/ jonka me tunnustamme Kristuksesta Jesuksesta/
3:2 ioca wskolinen o'bi/ sillen ioca henen tehnyt oli (ninquin mös Moses) henen coco Honeesans.
joka uskollinen ompi/ sillen joka hänen tehnyt oli (niinkuin myös Moses) hänen koko huoneessansa.
3:3 Mutta teme ombi site swremman Cunnian werdi/ quin Moses/ senpolesta/ ette swrembi cunnia henelle o'bi Hoonesta/ ioca sen rakensi/ quin itze Hoonella.
Mutta tämä ompi sitä suuremman kunnian wäärti/ kuin Moses/ sen puolesta/ että suurempi kunnia hänellä ompi huoneesta/ joka sen rakensi/ kuin itse huoneella.
3:4 Sille ette iocainen Hone ombi ioltakin rakettu/ Mutta ioca caiki rakensi/ se on Jumala.
Sillä että jokainen huone ompi joltakin rakettu/ Mutta joka kaikki rakensi/ se on Jumala.
3:5 Ja Moses tosin oli Uskolinen caikesa Henen Hoonesansa/ ninquin yxi Paluelia/ ninein cappalein todhistoxexi/ iotca ieliestsanottauaiset olit/
Ja Moses tosin oli uskollinen kaikessa hänen huoneessansa/ niinkuin yksi palwelija/ niiden kappalein todistukseksi/ jotka jäljestä sanottawaiset olit/
3:6 Mutta Christus ninquin poica hallitzi henen Honensa/ ionga Hone me olema/ ios me mwtoin sen Uskalluxen/ ia Toiuon kerskamisen loppun asti wahuana pidhesinme.
Mutta Kristus niinkuin poika hallitsi hänen huoneessansa/ jonka huone me olemme/ jos me muutoin sen uskalluksen/ ja toiwon kerskaamisen loppuun asti wahwana pitäsimme.
3:7 Sentedhen/ ninquin pyhe Hengi sanopi/
Sentähden/ niinkuin Pyhä Henki sanoopi/
3:8 Tenepene/ ios te saatta cwlla hene' Änensa/ nin elket couatco teidhen sydhemiten.
Tänäpänä/ jos te saatte kuulla hänen äänensä/ niin älkäätä kowetko (kowettako) sydämitänne.
3:9 Ninquin tapachtui sijne Haickeudhesa/ sille kiusauxen peiuelle Coruesa coska Minua kiusasit teidhen Isenne/
Niinkuin tapahtui siinä haikeudessa/ sillä kiusauksen päiwällä korwessa, koska minua kiusasi teidän isänne/
3:10 He coettelit/ ia neid minun Tööni neliekymmende aiastaica. Sentede' mine kyrkestyin temen Sucucunnan päle/ ia sanoin/ Aina He exyuet sydemellens/ Mutta eiuet he tundenuet minun Teiteni/
He koettelit/ ja näit minun työni neljäkymmentä ajastaikaa. Sentähden minä kyrkästyin (närkästyin) tämän sukukunnan päälle/ ja sanoin / Aina he eksywät sydämellänsä/ Mutta eiwät he tunteneet minun teitäni/
3:11 nin ette mine mös wannoin minun wihasani ettei heiden pide minun Leponi siseltuleman.
Niin että minä myös wannoin minun wihassani, ettei heidän pidä minun lepooni sisälle tuleman.
3:12 Catzocat rackat weliet/ ettei ioskus teisä olisi iollaki yxi paha wskotoin syden/ ette se lowuisi eleueste Jumalasta/
Katsokaat rakkaat weljet/ ettei joskus teissä olisi jollakin yksi paha uskotoin sydän/ että se luopuisi eläwästä Jumalasta/
3:13 wan manatca teite keskenen iocapeiue/ nincauua' quin se cutzutan Tenepene/ ettei iocu teiste paaduisi synnin petoxen cautta.
waan manatkaa teitä keskenän joka päiwä/ niinkauan kuin se kutsutaan tänäpänä/ ettei joku teistä paatuisi synnin petoksen kautta.
3:14 Sille me olema Christusesta Osalisexi tulluet/ ios me mwtoin sen alghetun Uskon haman loppun asti wahuana pidheisimme/
Sillä me olemme Kristuksesta osalliseksi tulleet/ jos me muutoin sen aletun uskon hamaan loppuun asti wahwana pitäisimme/
3:15 ionni se sanotan/ Tenepene/ ios te saatta cwlla hene' änense/ nin elket couatco teiden sydhemite'. Ninquin tapactui sijne Haikeudhesa.
jonni se sanotaan/ Tämäpäiwänä/ jos te saatte kuulla hänen äänensä/ niin älkäät kowetko teidän sydämitän. Niinkuin tapahtui siinä haikeudessa.
3:16 Sille mwtamat coska he cwlit/ nin he haikeutit henen/ mutta ei caiki iotca Egiptiste Mosesen cautta wloslexit.
Sillä muutamat, koska he kuulit/ niin he haikeutit hänen/ mutta ei kaikki jotka Egyptistä Moseksen kautta ulosläksit.
3:17 Mutta ioille sijs hen oli kyrkestynyt neliekymende aiastaica? Eikö nijlle iotca synnie teit/ Joinenga Rumit Coruesa mahanlangesit?
Mutta joille hän oli kyrkästynyt (närkästynyt) neljäkymmentä ajastaika? Eikö niillä jotka syntiä teit/ Joinenka ruumit korwessa maahan lankesit?
3:18 Cuille hen sijs wannoi/ ettei heidhen pitenyt henen Leponsa siseltuleman/ waan nijlle wskomattomille?
Kuille hän siis wannoi/ ettei heidän pitänyt hänen lepoonsa sisälle tuleman/ waan niille uskottomille?
3:19 Ja me näemme/ ettei he woinuet heidhen Epeuskonsa tedhen siseltulla.
Ja me näemme/ ettei he woineet heidän epäuskonsa tähden sisälle tulla.