Se Epistola Ebreerin tyge.
Se Epistola Ebreerin tyge.
I. Lucu.
1:1 JUMALA Wsein ia monellamooto Muijnen puhui Isille Prophetain cautta/ Ombi hen nyt neine wimeisinä Peiuine Meille puhunut Poiansa cautta.
JUMALA usein ja monella muotoa muinen puhui isille profeetain kautta/ ompi hän nyt näinä wiimeisinä päivinä meille puhunut Poikansa kautta.
1:2 Jo'ga hen on pannut Perilisexi caikein ylitze/ Jonga cautta he' mös Mailmat tehnyt ombi.
Jonka hän on pannut perilliseksi kaikkein ylitse/ Jonka kautta hän myös maailmat tehnyt ompi.
1:3 Joca/ senpolesta ette hen on henen Cunniaudens Kircaus/ ia henen olema'sa Jwricuua/ ia candapi caiki cappalet Henen Sanans Woimalla/ ia ombi Itzens cautta meiden syndeine puhdistuxe' tehnyt/ Ja jstupi Maiestetin oikealla polelle Corkiuxisa/
Joka/ sen puolesta, että hän on hänen kunniansa kirkkaus/ ja hänen olemansa juurikuwa/ ja kantaapi kaikki kappaleet Hänen Sanansa woimalla/ ja ompi itsensä kautta meidän syntein puhdistuksen tehnyt/ Ja istuupi Majesteetin oikealla puolella korkeuksissa.
1:4 Nin palio paramaxi tullut Engeleite/ ia ylemeisemen Nimen hen on heidhen echtons perinyt.
Niin paljon paremmaksi tullut enkeleitä/ ja ylimmäisen nimen hän on heidän ehtonsa perinyt.
1:5 Sille kenelle Engeleiste hen on coskan sanonut/ Sine olet Minun Poican/ Tenepene Mine sinun synnytin? Ja taas/ Minun pite oleman henen Isense/ ia henen pite oleman Minun Poicani.
Sillä kenelle enkeleistä hän on koskaan sanonut/ Sinä olet Minun Poikan/ Tänäpänä Minä sinut synnytin? Ja taas/ Minun pitää oleman hänen Isänsä/ ja hänen pitää oleman Minun Poikani.
1:6 Ja taas/ coska hen siseltoopi sen Esicoisens Mailmahan/ sanopi hen/ Ja hende pite caiki Jumalan Engelit cumartaman.
Ja taas/ koska hän sisälle tuopi sen Esikoisensa maailmahan/ sanopi hän/ Ja häntä pitää kaikki Jumalan enkelit kumartaman.
1:7 Mutta Engeleiste hen tosin sanopi/ hen tekepi Engelinse Hengixi/ ia henen Palueliansa Tulenleimauxi.
Mutta enkeleistä hän tosin sanopi/ hän tekeepi enkelinsä hengiksi/ ja hänen palwelijansa tulenleimaukseksi.
1:8 Mutta Poiallens/ JUMALA/ sinu' Istuimes pysypi ijancaikisesta ijancaikisehen/ Sinun Waldacunnas Waltica/ ombi Oikiudhen Waltica.
Mutta Pojallensa/ JUMALA/ Sinun istuimesi pysyypi iankaikkisesta iankaikkisehen/ Sinun waltakuntasi waltikka/ ompi oikeuden waltikka.
1:9 Sine racastit Wanhurskautta/ ia wihasit wärytte/ sentedhen ombi sinun/ O Jumala/ sinun Jumalas woidhellut Sinun ilo Öliolla/ ylitze sinun Osauelieis.
Sinä rakastat wanhurskautta/ ja wihasit wääryyttä/ sentähden ompi sinun/ O Jumala/ sinun Jumalasi woidellut sinun iloöljyllä/ ylitse sinun osaweljiesi.
1:10 Ja sine HERRA olet alghusta Maan perustanut/ ia Taiuat ouat sinun käsialas.
Ja sinä HERRA olet alusta maan perustanut/ ja taiwaat owat sinun käsialasi.
1:11 Ne samat catouat/ mutta sine pysyt.
Ne samat katoawat/ mutta sinä pysyt.
1:12 Ja he caiki wanhaneuat ninquin Waate/ ia ninquin pughun sine heite mwttelet/ ia he mwttuuat. Mutta sine itze ycdhelles olet/ ia eiuet sinun woodes puutu.
Ja he kaikki wanhenewat niinkuin waate/ ja niinkuin puwun sinä heitä muuttelet/ ja he muuttuwat. Mutta sinä itse ylhäälläs ole/ ja eiwät sinut wuotesi puutu.
1:13 Mutta kelle Engeleiste hen on coskan sanonut/ Istuta sinus oikealle kädelleni/ sihenasti quin mine panen wiholises sinun ialcais astinlaudhaxi?
Mutta kelle enkeleistä hän on koskaan sanonut/ Istuta sinus oikealle kädelleni/ siihen asti kuin minä panen wihollisesi sinun jalkaisi astinlaudaksi?
1:14 Eikö he caiki ole palueliaiset He'get/ wloslehetetyt palueluxeen/ nijte warten iotca sen Autuudhen perimen pite?
Eikö he kaikki ole palwelewaiset henget/ uloslähetetyt palwelukseen/ niitä warten, jotka sen autuuden perimän pitää?