PIETARIN ENSIMMÄINEN KIRJE

P. PIETARIN 1 EPISTOLA

P.  Petarin  edellinen  Epistola

1938 1776 1642
     
2 LUKU 2 LUKU II.  Lucu .
2:1 Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu, 2:1 Niin pankaat pois nyt kaikki pahuus ja kaikki petos, ja ulkokullaisuus ja kateus, ja kaikki panetus, 2:1 NIjn poispangat nyt caicki pahuus ja caicki petos/  ja ulcocullaisus ja cateus/  ja caicki panetus.
2:2 ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen, 2:2 Ja halaitkaat sitä terveellistä sanan rieskaa, niinkuin äsken-syntyneet lapsukaiset, että te sen kautta kasvaisitte. 2:2 Ja halaitcat selkiätä järjellistä riesca/  nijncuin äsken syndynet lapsucaiset/  että te sen cautta caswaisitte.
2:3 jos "olette maistaneet, että Herra on hyvä." 2:3 Jos te muutoin maistaneet olette, että Herra on suloinen, 2:3 Jos te muutoin maistanet oletta/  että HERra on suloinen/
2:4 Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis, 2:4 Jonka tykö te myös tulleet olette niinkuin elävän kiven tykö, joka kyllä ihmisiltä hyljätty on, mutta Jumalalta valittu, kallis. 2:4 Jonga tygö te myös tullet oletta/  nijncuin eläwän kiwen tygö/  joca ihmisildä hyljätty on/  mutta Jumalalda on hän walittu ja callis.
2:5 ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia. 2:5 Ja myös te, niinkuin elävät kivet, rakentakaat teitänne hengelliseksi huoneeksi ja pyhäksi pappeudeksi uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jumalalle Jesuksen Kristuksen kautta otolliset ovat. 2:5 Ja myös te/  nijncuin eläwät kiwet raketcat teitän hengellisexi huonexi/  ja pyhäxi Pappiudexi uhraman hengellisiä uhreja/  jotca Jumalalle/  Jesuxen Christuxen cautta otolliset olisit.
2:6 Sillä Raamatussa sanotaan: "Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva." 2:6 Sentähden on myös Raamatussa: katso, minä panen Zioniin valitun kalliin kulmakiven: joka uskoo hänen päällensä, ei hän suinkaan tule häpiään. 2:6 SEntähden on myös Ramatus: Cadzo/  minä panen Zionihin walitun callin culmakiwen/  joca usco hänen päällens/  ei hän tule häpiään.
2:7 Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka eivät usko, "on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi" 2:7 Teille siis, jotka nyt uskotte, on hän kallis; mutta uskottomille on se kivi, jonka rakentajat hyljänneet ovat, kulmakiveksi tullut, ja loukkauskiveksi, ja pahennuksen kallioksi, 2:7 Teille jotca nyt uscotte/  on hän callis: mutta uscottomille ( on se kiwi jonga rakendajat hyljännet owat/  ja on culmakiwexi tullut )
2:8 ja "kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi." Koska he eivät tottele sanaa, niin he kompastuvat; ja siihen heidät on pantukin. 2:8 Nimittäin niille, jotka itsensä sanaan loukkaavat, ja ei sitä usko, johonka he myös asetetut olivat. 2:8 On hän louckauskiwexi/  ja pahennuxen callioxi/ nimittäin/  nijlle jotca idzens sanaan louckawat/  ja ei sitä usco/  johonga he asetetut olit.
2:9 Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja", joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa; 2:9 Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen pappeus, pyhä kansa, omaisuuden kansa, ilmoittamaan sen voimaa, joka teitä pimeydestä ihmeelliseen valkeuteensa kutsunut on, 2:9 MUtta te oletta walittu sucu/  Cuningalinen Pappius/  pyhä Canssa/  erinomaisuden Canssa/  ilmoittaman sen woima/  joca teitä pimeydestä hänen ihmelliseen walkeuteens cudzunut on.
2:10 te, jotka ennen "ette olleet kansa", mutta nyt olette "Jumalan kansa", jotka ennen "ette olleet armahdetut", mutta nyt "olette armahdetut." 2:10 Jotka ette muinen kansa olleet, mutta nyt olette Jumalan kansa: jotka ette muinen armossa olleet, mutta nyt te armossa olette. 2:10 Te jotca et muinen Canssa ollet/  mutta nyt te oletta Jumalan Canssa. Ja te jotca et muinen Armosa ollet/  mutta nyt te Armosa oletta.
2:11 Rakkaani, niinkuin outoja ja muukalaisia minä kehoitan teitä pidättymään lihallisista himoista, jotka sotivat sielua vastaan, 2:11 Rakkaat veljet! minä neuvon teitä, niinkuin outoja ja muukalaisia: välttäkäät lihallisia himoja, jotka sotivat sielua vastaan, 2:11 RAckat weljet/  minä neuwon teitä/  nijncuin oudoja ja muucalaisia/  wälttäkät lihallisia himoja/  jotca sotiwat sielua wastan.
2:12 ja vaeltamaan nuhteettomasti pakanain keskuudessa, että he siitä, mistä he parjaavat teitä niinkuin pahantekijöitä, teidän hyvien tekojenne tähden, niitä tarkatessaan, ylistäisivät Jumalaa etsikkopäivänä. 2:12 Ja pitäkäät hyvä meno pakanain seassa, että ne, jotka teitä panettelevat niinkuin pahointekijöitä, näkisivät teidän hyvistä töistänne ja kiittäisivät Jumalaa etsikon päivänä. 2:12 Ja pitäkät hywä meno pacanain seas/  että ne jotca teitä panettelewat/  nijncuin pahointekijtä/  tundisit teidän/  teidän hywistä töistän/  ja kijttäisit Jumalata sinä päiwänä/  jona hän caicki julista.
2:13 Olkaa alamaiset kaikelle inhimilliselle järjestykselle Herran tähden, niin hyvin kuninkaalle, joka on ylin, 2:13 Sentähden olkaat alamaiset kaikelle inhimilliselle säädylle Herran tähden, olisko se kuninkaalle, niinkuin ylimmäiselle, 2:13 SEntähden olcat alammaiset caikille ihmisille/  ja säädyille/  HERran tähden/  olisco se Cuningalle/  nijncuin ylimmäiselle/ 
2:14 kuin käskynhaltijoille, jotka hän on lähettänyt pahaa tekeville rangaistukseksi, mutta hyvää tekeville kiitokseksi; 2:14 Taikka päämiehille, niinkuin niille, jotka häneltä lähetetyt ovat pahointekiöille rangaistukseksi ja hurskaille kiitokseksi. taicka Päämiehille/
2:14 Nijncuin nijlle jotca häneldä lähetetyt owat/  pahointekijlle rangaistuxexi/  ja hurscaille kijtoxexi.
2:15 sillä se on Jumalan tahto, että te hyvää tekemällä tukitte suun mielettömäin ihmisten ymmärtämättömyydeltä - 2:15 Sillä se on Jumalan tahto, että te hyvällä työllä tukitsette hulluin ja tyhmäin ihmisten suun, 2:15 Sillä se on Jumalan tahto/  että te hywällä työllä tukidzetta hulluin ja tyhmäin ihmisten suun.
2:16 niinkuin vapaat, ei niinkuin ne, joilla vapaus on pahuuden verhona, vaan niinkuin Jumalan palvelijat. 2:16 Niinkuin vapaat, ja ei niin, että se vapaus olis niinkuin pahuuden peite, vaan niinkuin Jumalan palveliat. 2:16 Nijncuin wapat/  ja ei nijn että se wapaus olis nijncuin pahuden peitos/  waan nijncuin Jumalan palweliat.
2:17 Kunnioittakaa kaikkia, rakastakaa veljiä, peljätkää Jumalaa, kunnioittakaa kuningasta. 2:17 Olkaat kunnialliset jokaista kohtaan, rakastakaat veljiä, peljätkäät Jumalaa, kunnioittakaat kuningasta. 2:17 Olcat cunnialiset jocaista wastan. Racastacat weljiä/  peljätkät Jumalata/  cunnioittacat Cuningasta.
2:18 Palvelijat, olkaa kaikella pelolla isännillenne alamaiset, ei ainoastaan hyville ja lempeille, vaan nurjillekin. 2:18 Te palveliat! olkaat alamaiset kaikella pelvolla teidän isännillenne, ei ainoastaan hyville ja siveille, vaan myös tuimille. 2:18 TE palweliat/  olcat alammaiset caikella pelgolla teidän Isännillen/  ei ainoastans hywille ja siwiöille/  waan myös tuimille.
2:19 Sillä se on armoa, että joku omantunnon tähden Jumalan edessä kestää vaivoja, syyttömästi kärsien. 2:19 Sillä se on armo, jos joku omantuntonsa tähden Jumalan tykö vaivaa kärsii, ja syyttömästi kärsii. 2:19 Sillä se on armo/  jos jocu omantundons tähden Jumalan tygö waiwa kärsi/  ja syyttömäst kärsi/
2:20 Sillä mitä kiitettävää siinä on, jos te olette kärsivällisiä silloin, kun teitä syntienne tähden piestään? Mutta jos olette kärsivällisiä, kun hyvien tekojenne tähden saatte kärsiä, niin se on Jumalan armoa. 2:20 Sillä mikä kiitos se on, jos te pahain tekoinne tähden piestään, ja te kärsitte? Mutta kuin te hyvin teette ja kuitenkin vaivataan, ja te sen kärsitte, niin se on armo Jumalan edessä. 2:20 Sillä mikä kijtos se on/  jos te pahain tecoinne tähden piestän/  ja te kärsitte? Mutta cosca te hywin teette/  ja cuitengin waiwatan ja te sen kärsitte/  nijn se on armo Jumalan edes.
2:21 Sillä siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä, 2:21 Sillä sitä varten olette te kutsutut, että Kristus myös kärsi meidän edestämme ja jätti meille esikuvan, että teidän pitää hänen askeleitansa noudattaman, 2:21 Sillä sitä warten oletta te cudzutut/  että Christus myös kärsei meidän edestäm/  ja jätti meille cuwan/  että teidän pitä hänen askeleitans noudattaman.
2:22 joka "ei syntiä tehnyt ja jonka suussa ei petosta ollut", 2:22 Joka ei yhtään syntiä tehnyt eikä yhtään petosta ole hänen suustansa löydetty, 2:22 Joca ei yhtän syndiä tehnyt/  eikä yhtän petosta ole hänen suustans löytty.
2:23 joka häntä herjattaessa ei herjannut takaisin, joka kärsiessään ei uhannut, vaan jätti asiansa sen haltuun, joka oikein tuomitsee, 2:23 Joka ei kironnut, kuin häntä kirottiin, ei uhannut, kuin hän kärsi; mutta antoi hänelle koston, joka oikein tuomitsee; 2:23 Joca ei kironnut cosca hän kirottin/  ei uhgannut cosca hän kärsei/  mutta andoi hänelle coston/  joca oikein duomidze.
2:24 joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen "haavainsa kautta te olette paratut." 2:24 Joka meidän syntimme itse uhrasi omassa ruumiissansa puun päällä, että me synneistä pois kuolleet eläisimme vanhurskaudelle; jonka haavain kautta te olette terveiksi tulleet. 2:24 Joca meidän syndimme idze uhrais omas ruumisans puun päällä/  että me synneistä poiscuollet eläisimme wanhurscaudelle. Jonga haawain cautta te oletta terwexi tullet:
2:25 Sillä te olitte "eksyksissä niinkuin lampaat", mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan tykö. 2:25 Sillä te olitte niinkuin eksyväiset lampaat, vaan nyt te olette palanneet teidän sieluinne paimenen ja piispan tykö. 2:25 Sillä te olitta nijncuin exywäiset lambat/  waan nyt te oletta palainnet/  teidän sieluin Paimenen ja Pispan tygö.
     


VALITSE
LUKU

1 2 3
4 5