Toinen Samuelin kirja
668
luulko, että kaikki nuoret miehet,
kuninkaan pojat, ovat tapetut;
ainoastaan Amnon on kuollut.
Sillä ilme Absalomin kasvoilla on
tiennyt pahaa siitä päivästä läh-
tien, jona Amnon teki väkivaltaa
hänen sisarellensa Taamarille.
33 Älköön siis herrani, kuningas,
panko sydämelleen sitä puhetta,
että muka kaikki kuninkaan pojat
olisivat kuolleet; sillä ainoastaan
Amnon on kuollut.
34 Mutta Absalom pakeni. Kun
palvelija, joka oli tähystäjänä,
nosti silmänsä ja katseli, niin
katso, paljon väkeä tuli tietä, jo-
ka oli hänen takanansa, vuoren
kuvetta.
35 Silloin Joonadab sanoi ku-
ninkaalle: Katso, kuninkaan pojat
tulevat. On tapahtunut, niinkuin
palvelijasi sanoi.
36 Juuri kun hän oli saanut sen
sanotuksi, niin katso, kuninkaan
pojat tulivat; ja he korottivat ää-
nensä ja itkivät. Myöskin kunin-
gas ja kaikki hänen palvelijansa
itkivät hyvin katkerasti.
37 Mutta Absalom oli paennut ja
mennyt Gesurin kuninkaan Tal-
main, Ammihudin pojan, luo. Ja
Daavid suri poikaansa kaiken ai-
kaa.
38 Kun Absalom oli paennut ja
tullut Gesuriin, jäi hän sinne
kolmeksi vuodeksi.
39 Ja kuningas Daavid ikävöi
päästä Absalomin luo, sillä hän
oli lohduttautunut Amnonin kuo-
lemasta.
14 luku
Tekoalainen vaimo puhuttelee
Daavidia. Absalom armahdetaan.
1 Kun Jooab, Serujan poika,
huomasi, että kuninkaan sydän
oli kääntynyt Absalomin puoleen,
2 lähetti Jooab noutamaan Te-
koasta taitavan vaimon ja sanoi
hänelle: Ole surevinasi ja pukeu-
du suruvaatteisiin äläkä voitele
itseäsi öljyllä, vaan ole niinkuin
vaimo, joka jo kauan on surrut
vainajaa.
3 Mene sitten kuninkaan eteen
ja puhu hänelle näin. Ja Jooab
pani sanat hänen suuhunsa.
4 Niin tekoalainen vaimo meni
kuninkaan eteen, lankesi kasvoil-
lensa maahan ja osoitti kunnioi-
tusta ja sanoi: Auta, kuningas!
5 Kuningas sanoi hänelle: Mikä
