Ensimmäinen makkabealaisten kirja
2638
va.
42. Mutta Juudas lähestyi sota-
joukkoinensa ryhtyäkseen taiste-
luun, ja silloin kaatui kuninkaan
sotajoukosta kuusisataa miestä.
43. Kun Eleasar Avaran huomasi
erään norsun, joka oli panssaroi-
tu kuninkaallisella panssarilla ja
kaikkia muita suurempi, ja kun
näytti siltä, että kuningas oli sen
selässä,
44. niin hän antoi itsensä alttiik-
si pelastaaksensa kansansa ja
hankkiaksensa itsellensä ikuisen
nimen:
45. hän kiiruhti rohkeasti sitä
vastaan taistelurivistön keskelle
ja löi kuoliaaksi oikealta ja va-
semmalta, niin että vihollinen
hajautui eläimen luota kummal-
lekin puolelle.
46. Sitten hän ryömi norsun alle,
iski sitä vatsaan ja tappoi sen,
ja kun se kaatui maahan, jäi sen
alle ja kuoli siihen.
47. Mutta kun Juudaan miehet
näkivät miten vahva ja ripeäliik-
keinen kuninkaan sotajoukko oli,
niin he väistyivät sen edestä.
48. Kuninkaan sotajoukko lähti
nyt ylös Jerusalemiin asettuak-
seen juutalaisia vastaan, ja ku-
ningas leiriytyi Juudeaa ja Siio-
nin vuorta vastaan.
49. Mutta Beetsuurissa olevien
kanssa hän teki rauhan. Heidän
täytyi lähteä kaupungista, sillä
heillä ei ollut siellä elintarpeita
voidakseen kestää piiritystä;
maassa oli näet silloin sapatti-
vuosi.
50. Ja kuningas valloitti Beetsuu-
rin ja pani sinne varusväen sitä
puolustamaan.
51. Sitten hän piiritti pyhäkköä
kauan aikaa ja asetti sen edus-
talle heitto- ja piirityskoneita, tu-
lenheittäjiä, kivenheittäjiä ja
skorpioneja nuolien ampumista
varten sekä linkoja.
52. Mutta piiritetytkin tekivät
puolustuslaitteita vihollisen lait-
teita vastaan ja pitivät kauan
puoliaan.
53. Mutta heillä ei ollut elintar-
peita varastoissa, koska se oli
seitsemäs vuosi, ja ne, jotka oli-
vat pelastuneet Juudeaan pa-
kanain käsistä, olivat syöneet
loputkin varastoista.
54. Senvuoksi jäi pyhäkköön vain
muutamia miehiä, sillä nälkä
voitti heidät, niin että he hajau-
tuivat kukin omalle paikkakunal-
