Ensimmäinen makkabealaisten kirja
2646
nä Makkabilainen, ja hänen vel-
jensä ja Juudan kansa ovat lä-
hettäneet meidät teidän tykönne
tekemään kanssanne sodan ja
rauhan liiton, ja että meidät
merkittäisiin teidän liittolaistenne
ja ystävienne joukkoon.
21. Tämä puhe oli heille mie-
leen.
22. Ja tämä on sen kirjoituksen
jäljennös, jonka he piirrättivät
vaskitauluihin ja lähettivät Jeru-
salemiin, siellä säilytettäväksi
rauhan ja sodan liiton vakuute-
na:
23. "Käyköön roomalaisten ja
Juudan kansan aina hyvin maal-
la ja merellä, ja olkoon miekka
ja vihollinen heistä kaukana!
24. Mutta jos sota ensin uhkaa
Roomaa tai jotakin sen liittolais-
ta koko sen valta-alueella,
25. niin Juudan kansa tulkoon
vilpittömällä sydämellä, niinkuin
asiain tila kulloinkin heiltä vaatii,
auttamaan taistelussa.
26. Mutta taisteleville ei rooma-
laisten tarvitse antaa eikä hank-
kia elintarpeita, aseita, rahaa ei-
kä laivoja, elleivät he itse näe
hyväksi niin tehdä. Ja Juudan
kansa täyttäköön velvollisuutensa
saamatta mitään korvausta.
27. Ja samoin roomalaiset, jos
Juudan kansa ensin joutuu so-
taan, tulevat mielellään avuksi,
niinkuin asiain tila kulloinkin heil-
tä vaatii;
28. eikä näille liittolaisille tarvitse
antaa elintarpeita, aseita eikä
rahaa, elleivät roomalaiset itse
sitä hyväksi näe. Ja he täyttä-
kööt nämä velvollisuutensa ilman
vilppiä.
29. Näiden säädösten mukaan
ovat siis roomalaiset tehneet
sopimuksen Juudan kansan
kanssa.
30. Mutta jos tämän jälkeen toi-
nen tai toinen sopimuspuoli tah-
too jotakin niihin lisätä tai niistä
ottaa pois, niin saakoot sen
tehdä oman mielensä mukaan;
ja mitä he näin lisäävät tai otta-
vat pois, se olkoon voimassa.
31. Ja mitä siihen pahaan tulee,
mitä kuningas Demetrius tekee
teille, niin olemme kirjoittaneet
hänelle näin: 'Miksi olet pannut
niin raskaan ikeen ystäviemme ja
liittolaistemme juutalaisten kan-
nettavaksi? Jos he vielä esittävät
syytöksiä sinua vastaan, niin me
hankimme heille oikeutta ja
