Ensimmäinen makkabealaisten kirja
2635
oli tullut kaupungin asukkaiden
tietoon.
4. He nousivat häntä vastaan
taisteluun, ja hänen täytyi paeta,
ja hän lähti sieltä perin masen-
tuneena ja kääntyi takaisin men-
näkseen Babyloniin.
5. Silloin tuli sanansaattaja hä-
nen tykönsä Persiaan ilmottaen,
että ne sotajoukot, jotka olivat
lähteneet Juudan maahan, oli
lyöty pakoon;
6. että Lysias oli lähtenyt sinne
vahvan sotajoukon etunenässä,
mutta että juutalaiset olivat lyö-
neet hänet pakoon ja tulleet en-
tistä voimakkaammiksi saatuaan
voittamiltaan sotajoukoilta aseita.
7. He olivat myös hävittäneet
kauhistuksen, jonka hän oli pys-
tyttänyt Jerusalemin alttarille ja
ympäröineet pyhäkön korkeilla
muureilla entisensä kaltaiseksi;
samoin he olivat tehneet hänen
kaupungilleen Beetsuurille.
8. Kun kuningas oli kuullut tä-
män kertomuksen, niin hän
hämmästyi ja tuli kovin järkyte-
tyksi; hän joutui vuoteenomaksi
ja sairastui mielikarvaudesta,
koska ei ollut käynyt, niinkuin
hän oli tahtonut.
9. Ja hänen oli oltava vuoteessa
kauan aikaa, sillä suuri mielikar-
vaus valtasi hänet yhä uudel-
leen. Kun hän arveli pian kuole-
vansa,
10. niin hän kutsui tykönsä kaik-
ki ystävänsä ja sanoi heille: "Uni
pakenee silmistäni, ja mieleni on
murheen masentama.
11. Minä olen ajatellut itsekseni:
Mihin ahdinkoon olenkaan joutu-
nut, ja kuinka suuri onkaan ku-
rimus, jonka kuilussa nyt olen,
minä, joka kuitenkin olin lempeä
ja rakastettu käyttäessäni val-
taani!
12. Mutta nyt minä muistan sen
pahan, mitä tein Jerusalemissa,
kuinka minä otin kaikki siellä
olevat hopeaiset ja kultaiset as-
tiat ja lähetin sotaväkeä ilman
syytä tuhoamaan Juudan asuk-
kaat.
13. Minä ymmärrän, että sen-
tähden minua on kohdannut tä-
mä onnettomuus, ja katso, minä
kuolen suureen suruun vieraassa
maassa."
14. Sitten hän kutsui Filippuksen,
yhden ystävistään, ja asetti hä-
net koko valtakuntansa hoitajak-
si.
