Viisauden kirja
2481
sa, että vanhurskaat ravittaisiin.
24. Sillä luonto palvelee sinua,
tekijäänsä: se lisää voimaansa
väärämielisiä vastaan kurittaak-
sensa heitä, ja tyyntyy jälleen
tehdäksensä hyvää niille, jotka
sinuun turvaavat.
25. Sentähden se silloinkin,
muuttuen kaikeksi, palveli sinun
kaikkearavitsevaa lahjaasi, sen
mukaan kuin tarvitsevaiset halu-
sivat,
26. että sinun lapsesi, joita sinä
rakastit, oi Herra, oppisivat, ettei
ihmistä elätä hedelmien moni-
naisuus, vaan että sinun sanasi
ylläpitää ne, jotka sinuun usko-
vat.
27. Sillä se, mitä tuli ei kulutta-
nut, suli ilman muuta, kun sitä
lämmitti auringon pian haihtuva
säde,
28. jotta tulisi tunnetuksi, että
sinua on kiitettävä ennen aurin-
gon nousua ja aamun sarasta-
essa sinua rukoiltava.
29. Sillä kiittämättömän toivo su-
laa niinkuin talvinen huurre, ja
se kaadetaan pois niinkuin kel-
voton vesi.
17 luku
Jatkoa edelliseen. Valo ja pime-
ys.
1. Suuret ja tutkimattomat ovat
sinun tuomiosi: sentähden jou-
tuivat harhaan ymmärtämättömät
sielut.
2. Nuo, joilla ei lakia ole, luulivat
voivansa sortaa pyhää kansaa.
Mutta pimeyden kahleissa ja pit-
kän yön vankeina, he jäivät vi-
rumaan majoihinsa suljettuina,
iankaikkista kaitselmusta paossa.
3. Kun he salaisine synteineen
luulivat olevansa piilossa unho-
tuksen pimeän verhon alla, niin
he hirmuisen pelon valtaamina ja
harhanäkyjen säikyttäminä jou-
tuivat hajalleen toisistansa.
4. Sillä ei edes se etäinen nurk-
ka, joka heidät kätki, voinut suo-
jella heitä pelolta, vaan heidän
ympärillään kuului kauhistavaa
pauhua ja näkyi synkkiä kummi-
tuksia, joilla oli inhottavat kas-
vot.
5. Eikä minkään tulen voima ky-
ennyt antamaan valoa, eivätkä
tähtien kirkkaat liekit voineet va-
laista tuota synkkää yötä,
