Johanneksen ilmestys
2399
läkseen hänen lapsensa, kun
hän sen synnyttäisi.
5 Ja hän synnytti poikalapsen,
joka on kaitseva kaikkia pa-
kanakansoja rautaisella valtikalla;
ja hänen lapsensa temmattiin
Jumalan tykö ja hänen valtais-
tuimensa tykö.
6 Ja vaimo pakeni erämaahan,
jossa hänellä oli Jumalan val-
mistama paikka, että häntä elä-
tettäisiin siellä tuhat kaksisataa
kuusikymmentä päivää.
7 Ja syttyi sota taivaassa: Mii-
kael ja hänen enkelinsä sotivat
lohikäärmettä vastaan; ja lohi-
käärme ja hänen enkelinsä soti-
vat,
8 mutta eivät voittaneet, eikä
heillä enää ollut sijaa taivaassa.
9 Ja suuri lohikäärme, se vanha
käärme, jota perkeleeksi ja saa-
tanaksi kutsutaan, koko maanpii-
rin villitsijä, heitettiin maan pääl-
le, ja hänen enkelinsä heitettiin
hänen kanssansa.
10 Ja minä kuulin suuren äänen
taivaassa sanovan: "Nyt on tullut
pelastus ja voima ja meidän
Jumalamme valtakunta ja hänen
Voideltunsa valta, sillä meidän
veljiemme syyttäjä, joka yöt ja
päivät syytti heitä meidän Juma-
lamme edessä, on heitetty ulos.
11 Ja he ovat voittaneet hänet
Karitsan veren kautta ja todis-
tuksensa sanan kautta, eivätkä
ole henkeänsä rakastaneet, vaan
olleet alttiit kuolemaan asti.
12 Sentähden riemuitkaa, tai-
vaat, ja te, jotka niissä asutte!
Voi maata ja merta, sillä perkele
on astunut alas teidän luoksen-
ne pitäen suurta vihaa, koska
hän tietää, että hänellä on vä-
hän aikaa!"
13 Ja kun lohikäärme näki ole-
vansa heitetty maan päälle, ajoi
hän takaa sitä vaimoa, joka oli
poikalapsen synnyttänyt.
14 Mutta vaimolle annettiin sen
suuren kotkan kaksi siipeä hä-
nen lentääksensä erämaahan sil-
le paikalleen, jossa häntä eläte-
tään aika ja kaksi aikaa ja puoli
aikaa poissa käärmeen näkyvis-
tä.
15 Ja käärme syöksi kidastansa
vaimon jälkeen vettä niinkuin vir-
ran, saattaakseen hänet virran
vietäväksi.
16 Mutta maa auttoi vaimoa:
maa avasi suunsa ja nieli virran,
jonka lohikäärme oli syössyt ki-
