Hoosea
1729
hevosilla emme tahdo ratsastaa,
emmekä enää sano kättemme
teoille: 'Meidän jumalamme'; sillä
sinussa saa orpo armon.
5 Minä parannan teidän luopu-
muksenne, omasta halustani mi-
nä teitä rakastan; sillä minun vi-
hani on kääntynyt hänestä pois.
6 Minä olen oleva Israelille kuin
kaste, se on kukoistava kuin lilja
ja juurtuva syvälle kuin Libanon.
7 Sen vesat leviävät, sen kaune-
us on oleva kuin öljypuun ja sen
tuoksu kuin Libanonin.
8 Sen varjossa asuvaiset kasvat-
tavat jälleen viljaa ja kukoistavat
kuin viiniköynnös. Sen maine on
oleva kuin Libanonin viinin.
9 Efraim! Mitä on minulla enää
tekemistä epäjumalien kanssa?
Minä kuulen häntä, minä katson
hänen puoleensa, minä, joka
olen kuin viheriöitsevä kypressi:
minusta on sinun hedelmäsi.
10 Kuka on viisas ja ymmärtää
nämä? Kuka taitava ja käsittää
nämä? Sillä Herran tiet ovat
suorat: vanhurskaat niillä vaelta-
vat, mutta luopiot niillä kompas-
tuvat.
JOOEL
1 luku
Valitus heinäsirkkain ja kuivuu-
den tuottamasta sadosta.
1 Herran sana, joka tuli Jooelil-
le, Petuelin pojalle.
2 Kuulkaa tämä, te vanhimmat,
ja ottakaa korviinne, kaikki maan
asukkaat. Onko tällaista tapah-
tunut teidän päivinänne taikka
teidän isienne päivinä?
3 Kertokaa tämä lapsillenne, ja
teidän lapsenne kertokoot sen
lapsillensa ja heidän lapsensa
tulevalle polvelle:
4 Mitä kalvajasirkalta jäi, sen söi
heinäsirkka. Ja mitä heinäsirkalta
jäi, sen söi syöjäsirkka. Ja mitä
syöjäsirkalta jäi, sen söi tu-
hosirkka.
5 Herätkää, te juopuneet, ja it-
kekää, valittakaa, kaikki viinin-
juojat, rypälemehun tähden, sillä
se on otettu pois teidän suus-
tanne.
