Hoosea
1728
dän sydämensä tuli ylpeäksi;
sentähden he unhottivat minut.
7 Niin minusta tuli heille ikään-
kuin leijona, niinkuin pantteri
tien ohessa minä heitä väijyin.
8 Minä käyn heidän kimppuunsa
kuin karhu, jolta on riistetty poi-
kaset, revin heidän sydänkalvon-
sa ja syön heidät siinä paikassa
kuin naarasleijona. Metsän pedot
raatelevat heidät.
9 Se on sinun turmiosi, Israel,
että olet minua vastaan, joka
olen sinun apusi.
10 Missä on nyt sinun kuninkaa-
si, että hän auttaisi sinua kaikis-
sa kaupungeissasi, ja sinun tuo-
marisi, joista olet sanonut: Anna
minulle kuningas ja ruhtinaat?
11 Kuninkaan minä annan sinul-
le vihassani ja otan pois kiivas-
tuksessani.
12 Efraimin rikos on sidottu ko-
koon, talteen on pantu hänen
syntinsä.
13 Hänelle tulee synnyttäjän
tuskat. Hän on älytön lapsi, sillä
hän ei aikanansa tule esiin koh-
dusta.
14 Tuonelan kädestä minä hei-
dät päästän, kuolemasta minä
heidät lunastan. Missä on sinun
ruttosi, kuolema, missä sinun
surmasi, tuonela? Katumus on
peitetty minun silmiltäni.
15 Vaikka hän veljien seassa on
hedelmöitseväinen, on itätuuli
tuleva, on nouseva Herran tuuli
erämaasta, ja hänen kaivonsa
kuivuu, ja hänen lähteensä eh-
tyy: se on ryöstävä hänen aar-
teensa, kaikki hänen kallisarvoi-
set kalunsa.
14 luku
Israelin palaaminen ja armahdus.
1 Samaria joutuu syystänsä kär-
simään, koska se on niskoitellut
Jumalaansa vastaan: he kaatuvat
miekkaan, heidän pienet lapsen-
sa ruhjotaan, ja heidän raskaat
vaimonsa halkaistaan.
2 Palaja, Israel, Herran, sinun
Jumalasi, tykö, sillä sinä olet
kompastunut rikoksiisi.
3 Ottakaa mukaanne sanoja ja
palatkaa Herran tykö ja sanokaa
hänelle: Anna anteeksi kaikki ri-
kokset, ota armoihisi, niin me
tuomme sinulle uhrimulleiksi
huultemme uhrit.
4 Assur ei ole meitä auttava,
