Toinen Mooseksen kirja
143
nun otsallasi; sillä Herra vei
meidät väkevällä kädellä pois
Egyptistä.
17 Mutta kun farao oli päästä-
nyt kansan, ei Jumala johdatta-
nut heitä sitä tietä, joka kulki
filistealaisten maan kautta, vaik-
ka se oli suorin, sillä Jumala
ajatteli, että kansa ehkä katuisi
nähdessänsä sodan syttyvän ja
palaisi Egyptiin;
18 vaan Jumala antoi kansan
poiketa erämaan tietä myöten
Kaislamerta kohti. Ja taisteluun
valmiina israelilaiset lähtivät
Egyptin maasta.
19 Ja Mooses otti mukaansa
Joosefin luut; sillä tämä oli van-
nottanut israelilaisia ja sanonut:
Kun Jumala pitää huolen teistä,
viekää silloin minun luuni täältä
mukananne.
20 Ja he lähtivät liikkeelle Suk-
kotista ja leiriytyivät Eetamiin,
erämaan reunaan.
21 Ja Herra kulki heidän edel-
länsä, päivällä pilvenpatsaassa
johdattaaksensa heitä tietä myö-
ten ja yöllä tulenpatsaassa va-
laistaksensa heidän kulkunsa,
niin että he voivat vaeltaa sekä
päivällä että yöllä.
22 Pilvenpatsas ei poistunut päi-
vällä eikä tulenpatsas yöllä kan-
san edestä.
14 luku
Israelilaiset kulkevat meren poik-
ki. Egyptiläiset hukkuvat mereen.
1 Herra puhui Moosekselle sa-
noen:
2 Sano israelilaisille, että he
kääntyvät takaisin ja leiriytyvät
Pii-Hahirotin kohdalle Migdolin ja
meren välille; leiriytykää vasta-
päätä Baal-Sefonia meren ran-
nalle.
3 Ja farao on ajatteleva, että
israelilaiset ovat eksyneet maas-
sa ja että erämaa on saartanut
heidät.
4 Ja minä paadutan faraon sy-
dämen, niin että hän ajaa heitä
takaa; mutta minä näytän kun-
niani tuhoamalla faraon ja koko
hänen sotajoukkonsa; ja niin
egyptiläiset tulevat tietämään,
että minä olen Herra. Ja he te-
kivät niin.
5 Kun Egyptin kuninkaalle ilmoi-
tettiin, että kansa oli paennut,
muuttui faraon ja hänen palveli-
