Psalmit
1121
pilkkaa Herraa.
4 Jumalaton sanoo ylvästellen:
Ei hän kosta. Ei Jumalaa ole -
siinä kaikki hänen ajatuksensa.
5 Hänen hankkeensa menestyvät
joka aika. Sinun tuomiosi ovat
korkealla, kaukana hänestä; kai-
kille vastustajilleen hän hymäh-
tää.
6 Hän sanoo sydämessään: En
horju minä, en ikinä joudu on-
nettomuuteen.
7 Hänen suunsa on täynnä kiro-
usta, petosta, sortoa; tuho ja
turmio on hänen kielensä alla.
8 Kylien vaiheilla hän istuu väi-
jyksissä, hän murhaa salaa syyt-
tömän. Hänen silmänsä vaanivat
onnetonta.
9 Kätkössään hän väijyy, niinkuin
leijona pensaikossa, hän väijyy
hyökätäksensä kurjan kimppuun;
hän saa kurjan kiinni, vetää hä-
net verkkoonsa.
10 Hän kyyristyy, painautuu
maahan, ja onnettomat joutuvat
hänen kynsiinsä.
11 Hän sanoo sydämessään:
Jumala sen unhottaa, hän on
peittänyt kasvonsa, hän ei sitä
ikinä näe.
12 Nouse, Herra, kohota kätesi,
Jumala! Älä unhota kurjia.
13 Miksi jumalaton pilkkaa Ju-
malaa? Miksi hän sanoo sydä-
messään: Et sinä kosta?
14 Sinä olet sen nähnyt, sillä
sinä havaitset vaivan ja tuskan,
ja sinä otat sen oman kätesi
huomaan; sinulle onneton uskoo
asiansa, sinä olet orpojen autta-
ja.
15 Murskaa jumalattoman käsi-
varsi ja kosta pahan jumalatto-
muus, niin ettei häntä enää löy-
detä.
16 Herra on kuningas ainiaan ja
iankaikkisesti; hävinneet ovat pa-
kanat hänen maastansa.
17 Sinä kuulet nöyrien halajami-
sen, Herra, sinä vahvistat heidän
sydämensä, sinä teroitat korvasi,
18 auttaaksesi orvon ja sorretun
oikeuteensa, ettei ihminen, joka
maasta on, enää saisi kauhua
aikaan.
PSALMI 11
Hurskas luottaa Herraan.
1 Veisuunjohtajalle; Daavidin vir-
si. Herraan minä turvaan; kuinka
te sanotte minulle: Paetkaa vuo-