Psalmit
1124
1 Daavidin virsi. Herra, kuka saa
vierailla sinun majassasi, kuka
asua sinun pyhällä vuorellasi?
2 Se, joka vaeltaa nuhteetto-
masti, joka tekee vanhurskauden
ja puhuu sydämessänsä totuutta;
3 joka ei panettele kielellänsä,
joka ei tee toiselle pahaa eikä
saata lähimmäistään häväistyk-
sen alaiseksi;
4 joka halveksuu hylkiötä, mutta
kunnioittaa niitä, jotka pelkäävät
Herraa; joka ei valaansa riko,
vaikka on vannonut vahingok-
seen;
5 joka ei anna rahaansa korolle
eikä ota lahjuksia viatonta vas-
taan. Joka näin tekee, hän ei
ikinä horju.
PSALMI 16
Herra on hurskaan ainoa turva.
1 Daavidin laulu. Varjele minua,
Jumala, sillä sinuun minä tur-
vaan.
2 Minä sanon Herralle: Sinä olet
minun Herrani, paitsi sinua ei
ole minulla mitään hyvää;
3 ja pyhille, jotka maassa ovat:
Nämä ovat ne jalot, joihin on
koko minun mielisuosioni.
4 Monta tuskaa on niillä, jotka
ottavat vieraan jumalan; minä en
uhraa niille verta juomauhriksi
enkä päästä huulilleni niiden ni-
miä.
5 Herra on minun pelto- ja mal-
ja-osani; sinä hoidat minun ar-
pani.
6 Arpa lankesi minulle ihanasta
maasta, ja kaunis on minun pe-
rintöosani.
7 Minä kiitän Herraa, joka on
minua neuvonut; yölläkin minua
siihen sisimpäni kehoittaa.
8 Minä pidän Herran aina edes-
säni; kun hän on minun oikealla
puolellani, en minä horju.
9 Sentähden minun sydämeni
iloitsee ja sieluni riemuitsee, ja
myös minun ruumiini asuu tur-
vassa.
10 Sillä sinä et hylkää minun
sieluani tuonelaan etkä anna
hurskaasi nähdä kuolemaa.
11 Sinä neuvot minulle elämän
tien; ylenpalttisesti on iloa sinun
kasvojesi edessä, ihanuutta si-
nun oikeassa kädessäsi iankaik-
kisesti.
