ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA
23
10. II. Niin tuli kova aika maalle,
ja Abram meni alas Egyptiin,
olemaan muukalaisna siellä: sillä
sangen kova aika oli maalla.
11. Ja tapahtui, koska hän lä-
hestyi Egyptiä, puhui hän emän-
nällensä Saraille: katso armaani,
minä tiedän sinun ihanaksi vai-
moksi nähdä.
12. Koska Egyptiläiset saavat si-
nun nähdä, niin he sanovat: tä-
mä on hänen emäntänsä, ja
tappavat minun, ja antavat sinun
elää.
13. Sanos siis itses minun sisa-
rekseni; että minulle hyvin olis
sinun tähtes, ja minä eläisin si-
nun vuokses.
14. Koska Abram tuli Egyptiin,
näkivät Egyptiläiset vaimon juuri
ihanaksi.
15. Ja Pharaon ruhtinaat näkivät
hänen, ja ylistivät häntä Pharaon
edessä: silloin vietiin vaimo Pha-
raon huoneesen.
16. Ja Abramille tehtiin hyvin
hänen tähtensä. Ja hänellä oli
lampaita ja karjaa, ja aaseja, ja
palvelioita, ja piikoja, ja aasin-
tammoja ja kameleja.
17. Mutta Herra vitsasi Pharaota
suurilla vitsauksilla, ja hänen
huonettansa, Sarain Abramin
emännän tähden.
18. Silloin kutsui Pharao Abramin
tykönsä, ja sanoi: miksis tämän
minulle teit? miksi et ilmoittanut
minulle häntä emännäkses?
19. Miksis sanoit, hän on sisare-
ni? että minä ottaisin hänen
emännäkseni? katso tässä on
sinun emäntäs, ota häntä ja
mene.
20. Ja Pharao antoi käskyn hä-
nestä miehillensä: ja he saattoi-
vat hänen ulos ja hänen emän-
tänsä, ja kaikki kuin hänellä oli.
13. Luku.
I. Abram palajaa Lotin kanssa
Egyptistä taas Kanaanin maalle,
ja saarnaa siellä jälleen Herran
nimestä. II. Sopii Lotin kanssa ja
eriää hänestä. III. Saa taas lupa-
uksen Kanaanin maan perimises-
tä.
I. Niin Abram vaelsi ylös Egyptis-
tä emäntänsä ja kaiken kalunsa
kanssa, ja Lot hänen kanssansa,
etelään päin.
2. Ja Abramilla oli sangen paljo
karjaa, hopiaa ja kultaa.
