APOSTOLITTEN TEOT, P. LUUKKAALTA KIRJOITETUT
2218
kautta:
17. Ja pitää tapahtuman viimei-
sinä päivinä (sanoo Jumala), et-
tä minä tahdon vuodattaa minun
Hengestäni kaiken lihan päälle:
ja teidän poikanne ja tyttärenne
pitää ennustaman, ja teidän
nuorukaisenne pitää näkyjä nä-
kemän, ja teidän vanhimpanne
pitää unia uneksuman.
18. Ja myös minun palveliaini
päälle ja minun piikaini päälle
niinä päivinä vuodatan minä mi-
nun Hengestäni, ja heidän pitää
ennustaman.
19. Ja minä annan tunnustähtiä
ylhäällä taivaassa ja merkkejä
alhaalla maan päällä, veren ja
tulen ja savun suitsun.
20. Auringon pitää muuttuman
pimeydeksi ja kuun vereksi, en-
nenkuin se suuri ja julkinen Her-
ran päivä on tuleva.
21. Ja pitää tapahtuman, että
jokainen, joka avuksi huutaa
Herran nimeä, se tulee autuaak-
si.
22. Te Israelin miehet! kuulkaat
näitä sanoja: Jesuksen Natsare-
laisen, sen miehen, joka teidän
tykönänne on Jumalalta vahvis-
tettu* voimallisten tekoin, ihmet-
ten ja merkkein kanssa, jotka
Jumala hänen kauttansa teidän
keskellänne teki, niinkuin te itse-
kin tiedätte,
23. Sen, joka Jumalan aivotun
neuvon ja säännön jälkeen oli
annettu ulos, te otitte ja vääräin
miesten kätten kautta ristiin-
naulitsitte ja surmasitte,
24. Jonka Jumala herätti ylös*
ja päästi kuoleman kivuista, että
se oli mahdotoin, että hän piti
siltä pidettämän.
25. Sillä David sanoo hänestä:
minä olen aina Herran minun
kasvoini eteen pannut, sillä hän
on minun oikialla puolellani, ett-
en minä horjahtaisi.
26. Sentähden iloitsi minun sy-
dämeni, ja minun kieleni riemuit-
si, ja minun lihani on myös le-
päävä toivossa.
27. Sillä et sinä anna ylön mi-
nun sieluani helvetissä, etkä salli
sinun pyhäs näkevän turmelusta.
28. Sinä olet minulle tiettäväksi
tehnyt elämän tiet, sinä täytät
minun ilolla sinun kasvois edes-
sä.
29. Te miehet, rakkaat veljet, ol-
koon lupa rohkiasti teille puhua
patriarkasta Davidista! hän on
