MIIKA
1879
ta ratasten eteen liukkaat hevo-
set, ja mene matkaas; sinä olet
Zionin tyttärelle synnin alku ol-
lut, sillä sinussa on löydetty Is-
raelin rikoksia.
14. Sinun täytyy niin lahjat an-
taa kuin Gatikin; Aksibin huo-
neen* pitää Israelin kuningasten
liitosta luopuman.
15. Minä saatan sinulle, Maresa,
oikian perillisen, ja Israelin kun-
nian pitää Adullamiin asti tule-
man.
16. Tee pääs paljaaksi, ja keritse
sinus, sinun kaunisten lastes
tähden; ajele pääs paljaaksi
niinkuin kotka, sillä he ovat vie-
dyt sinulta pois vangittuina.
2. Luku.
I. Miika uhkaa Jumalan kansaa
ahneuden tähden; II. Kovakorvai-
suuden tähden saarnamiehiä
vastaan; III. Lohduttaa uskovaisia
lupauksella Kristuksesta.
I. Voi niitä, jotka vahinkoa ajat-
televat, ja pahoja juonia vuoteis-
sansa ahkeroitsevat*! että he
sen täyttäisivät kuin aamu valis-
taa; sillä heilläpä valta on.
2. He ahnehtivat peltoja*, jotka
he väkivallalla ottavat, ja huonei-
ta, jotka he omistavat; ja tekevät
ylöllistä jokaisen huoneen kans-
sa ja jokaisen perinnön kanssa.
3. Sentähden sanoo Herra näin:
katso, minä ajattelen tälle suku-
kunnalle pahaa, josta ei teidän
pidä voiman vetää pois teidän
kansaanne, eikä teidän pidä niin
ylpiästi käymän; sillä paha aika
tulee.
4. Sillä ajalla pitää teistä sanan-
lasku otettaman, ja surkia valitus
valitettaman, sanoen: me olem-
me peräti hävitetyt; minun kan-
sani osa on muutettu*; kuinka
hän meiltä pellot ottaa pois, ja
ne jakaa.
5. Ja tosin ei teillä pidä osaa
Herran seurakunnassa oleman.
6. II. Ei teidän pidä (sanovat he)
saarnaaman*, muiden pitää
saarnaaman; ei niiden pidä
saarnaaman niinkuin te: emme
niin ratki häpiään tule.
7. Niin Jakobin huone itsensä
lohduttaa: luuletkos Herran hen-
gen lyhennetyksi*? eikö hänen
näitä pitäisi tekemän+? eikö mi-
nun puheeni ole hyvä sille, joka
oikein vaeltaa?
