HOSEA
1835
lähetti kuninkaan Jarebin tykö§;
vaan ei hän voinut teitä auttaa,
eikä parantaa teidän haavojanne.
14. Sillä minä olen Ephraimille
niinkuin julma jalopeura, ja Juu-
dan huoneelle niinkuin nuori ja-
lopeura. Minä, minä itse heitä
raatelen, ja menen pois, minä
vien heidät pois, ja ei kenkään
heitä voi pelastaa.
15. II. Minä menen ja palajan
taas sijalleni, siihenasti kuin he
syntinsä tuntevat, ja minun kas-
vojani etsivät; kuin heille pahoin
käy, niin heidän pitää varhain
minua etsimän* (ja sanoman:)
6. Luku.
I. Uskovaiset kehoittavat toinen
toistansa kääntymykseen, ja tur-
vaamaan Herraan. II. Herra muis-
tuttaa heille heidän ilkeyttänsä,
ja puhuu taas heidän kääntymi-
sestänsä.
I. Kuulkaat ja palatkaamme Her-
ran tykö; sillä hän on meitä re-
pinyt, hän myös meidät paran-
taa; hän on meitä lyönyt, hän
myös meitä sitoo.
2. Hän tekee meitä eläväksi
kahden päivän perästä; kolman-
tena päivänä hän meitä virvoit-
taa*, niin että me saamme elää
hänen edessänsä.
3. Niin me otamme siitä vaarin*,
ja sitä pyytelemme, että me Her-
ran tuntisimme; sillä hän koittaa
niinkuin kaunis aamurusko, ja
hän tulee meille niinkuin sade+,
niinkuin ehtoosade aikanansa
maan päälle.
4. II. Mitä minun pitäis sinulle
Ephraim tekemän? mitä minun
pitäis sinulle Juuda tekemän?
Teidän jumalisuutenne on niin-
kuin aamullinen pilvi, ja niinkuin
varhainen kaste, joka pois rau-
kee.
5. Sentähden vuoleskelen minä
heitä prophetain kautta*, ja kuo-
letan heitä minun suuni sanoilla,
että sinun Jumalas sanat il-
maantuisivat.
6. Sillä minulle kelpaa armo ja
ei uhri; Jumalan tunto ja ei polt-
touhri.
7. Mutta he käyvät sen liiton
ylitse niinkuin Adam*; siinä he
ovat petollisesti tehneet minua
vastaan.
8. Sillä Gilead* on kaupunki vää-
ryyttä ja veren vikoja täynnä.
