JEREMIA
1633
15. Kuinka se on, että sinun vä-
keväs kaatuvat maahan, ja ei
taida pysyä seisoalla? sillä Herra
on niin lykännyt heidät ylösalai-
sin.
16. Hän tekee, että monta heis-
tä kaatuvat, että yksi toisen
kanssa makaa maassa ylösalai-
sin. Niin he sanoivat: ylös, käy-
käämme meidän kansamme tykö
isäimme maahan jälleen, mur-
haajan miekan edestä.
17. Sitä siellä huudettakoon;
Pharao Egyptin kuningas on me-
telin nostanut: ei hän ole pitänyt
määrättyä aikaansa.
18. Niin totta kuin minä elän,
sanoo se Kuningas, jonka nimi
on Herra Zebaot, hänen pitää
tuleman niin (korkiana) kuin Ta-
bor on vuorten seassa, ja niin-
kuin Karmel* on meren tykönä.
19. Laita itses matkustamaan,
sinä tytär, asuvainen Egyptissä;
sillä Nophin pitää autioksi tule-
man ja poltettaman, niin ettei
kenenkään pidä siellä asuman.
20. Egypti on juuri kaunis vasik-
ka; mutta teurastaja tulee kaiketi
pohjoisesta.
21. Ja hänen päivämiehensä,
jotka siinä asuvat, ovat myös
kuin syötetyt vasikat; mutta hei-
dän pitää kumminkin palajaman,
kaikki tuleman karkuriksi, ja ei
taitaman pysyä; sillä heidän on-
nettomuutensa päivä pitää hei-
dän päällensä tuleman, heidän
rangaistuksensa aika.
22. He tulevat havisten niinkuin
kärmeet, ja tulevat sotajoukon
voimalla, ja tulevat kirveillä hä-
nen päällensä, niinkuin puiden
hakkaajat.
23. Heidän pitää hävittämän hä-
nen metsänsä, sanoo Herra, ett-
ei pidä voitaman lukea; sillä hei-
tä on enempi kuin heinäsirkkoja,
joita ei kenkään lukea taida.
24. Egyptin tytär häpee, sillä hän
on pohjoisen kansan käsiin an-
nettu.
25. Herra Zebaot, Israelin Juma-
la sanoo: katso, minä tahdon
rangaista Noon holhojan*, ja
Pharaon ja Egyptin, heidän juma-
lainsa ja kuningastensa kanssa,
ja Pharaon kaikkein niiden kans-
sa, jotka häneen luottavat:
26. Niin että minä annan heidät
niiden käsiin, jotka heidän hen-
keänsä väijyvät, ja Nebukadnet-
sarin, Babelin kuninkaan käsiin,
ja hänen palveliainsa käsiin; ja
