JEREMIA
1579
Jumala; niinkuin nämät fikunat
ovat hyvät, niin minä tahdon
myös armollisesti korjata Juudan
vankeja, jotka minä tästä kau-
pungista olen lähettänyt Kaldean
maalle hyväksi;
6. Ja tahdon armollisesti katsoa
heidän puoleensa, ja tuoda heitä
tähän maahan jälleen, ja raken-
taa heitä ja en tahdo lyödä
maahan, minä tahdon heitä is-
tuttaa ja en repiä ylös,
7. Ja antaa heille sydämen, että
he minun tuntevat, että minä
olen Herra; ja he ovat minun
kansani, ja minä tahdon olla
heidän Jumalansa; sillä heidän
pitää kaikesta sydämestänsä mi-
nun tyköni itsensä kääntämän.
8. Mutta niinkuin pahat fikunat
ovat pahat, ettei kukaan niitä
syödä taida*, sanoo Herra, niin
tahdon minä myös hyljätä Zede-
kian, Juudan kuninkaan, niin
myös hänen päämiehensä, ja mi-
tä Jerusalemiin jäänyt on, ja jot-
ka tässä maassa vielä ovat, ja
jotka Egyptin maassa asuvat+.
9. Minä tahdon saattaa heille
onnettomuuden ja en tahdo an-
taa heidän olla jossakussa val-
takunnassa maan päällä, niin et-
tä heidän pitää häpiään tule-
man, sananparreksi, jutuksi ja
kiroukseksi joka paikassa, ku-
hunka minä heidät ajava olen.
10. Ja tahdon lähettää miekan,
nälän ja ruton heidän sekaansa,
siihenasti kuin heidän pitää
maasta hukkuman*, jonka minä
heille ja heidän isillensä antanut
olen.
25. Luku.
I. Jeremia valittaa 23 vuotisen
saarnaamisensa olleen turhaan,
ja ilmoittaa heille 70 ajastaikai-
sen vankiuden Babelissa. II. Julis-
taa myös Babelille rangaistusta,
ja saa käskyn kaataa vihan mal-
jasta, sekä Juudalaisille että pa-
kanoille rangaistuksen merkiksi.
II. Rangaistuksen kovuuden muo-
to.
I. Tämä on se sana, joka tapah-
tui Jeremialle koko Juudan kan-
sasta, neljäntenä Jojakimin Josi-
an pojan, Juudan kuninkaan
vuotena, joka oli ensimäinen
Nebukadnetsarin, Babelin kunin-
kaan, vuosi;
2. Jonka propheta Jeremia puhui